Jollain tasolla ymmärrän, että kierrätyspisteille tuodaan sinne kuulumatonta tavaraa, koska ajatus varmaan on, että kun sieltä viedään kierrätettävät pois, niin samaan kyytiin mahtuu sitten muutakin. Mutta mikä käsittämätön logiikka on roudata patjoja tai muuta roinaa tienvarsien levähdyspaikoille? Tämä roskaaminen on sellainen asia, jolle minulta ei riitä ymmärrystä yhtään. Jos sinulla on roska, laita roskiin. Jos se on roskiin liian iso tai vääränlainen vie se kierrätys- tai jäteasemalle. Muuten mielenkiintoinen tekniikka tuo, että pahimmilta roskapaikoilta viedään molokit pois, jotta roskaaminen loppuisi. Sehän kuulostaa samalta kuin Tokio; missään ei ole roskiksia, EIKÄ roskia. (YLE)
Samaan aiheeseen liittyy tämä toinen juttu: EU:n komissio aikoo kieltää kertakäyttömuovit. Perimmäinen syy tähän on tietenkin se, ettei ongelman ulkoistaminen Kiinaan enää onnistu. Täytyy sanoa, että en ensin tajunnut esimerkiksi muovipillien ongelmallisuutta. Nehän pannaan käytön jälkeen roskikseen, ja roskat viedään poltettavaksi. Ei sieltä päädy yksikään pilli meriä saastuttamaan. Mutta tämä on yliyksinkertainen ajattelumalli. Ongelmanahan on nimenomaan kaikki take away -tuotteet, jotka syödään ties missä. Ja kuten edellisestä artikkelista saatiin lukea, ihmisten kyky heittää roskansa roskikseen on hämmästyttävän rajallinen. Mutta kuten suomalainen asiantuntija tuossa toteaa, muovi itsessään ei ole se ongelma, vaan se että se joutuu väärään paikkaan. Muovi ei ole automaattisesti pahasta, vaan ongelmat tulevat piittaamattomista ihmisistä. (Aion silti ostaa jatkossa pahvipillejä.) (YLE)
Näiden aika raskaiden aiheiden vastapainoksi muutama vähän kevyempi linkki. Aamulehti kirjoitti laajan jutun siitä, miten Tavarataitojen mukaan raivataan. En voi muuta kuin allekirjoittaa koko jutun, sillä toimittaja on selvästi lukenut kirjan. Ilahduin tästä artikkelista kovasti!
Löysin myös kirja-arvostelun Tavarataidoista Kotoin-blogista. Kirjoittaja suosittelee Tavarataitoja niille, joilla on nurkat täynnä tavaraa, mutta konmari ei kolahda.
Loppukevennykseksi vielä hassu tapa selvittää, mitkä vaatteet kaapissa ovat ylimääräisiä. Käytetään kaikkea kerran, kunnes kaapista ei kerta kaikkiaan löydy enää mitään, mihin voisi pukeutua. Sitten luovutaan kaikesta, mikä jäi jäljelle. Käyhän se näinkin, vaikka luulen että helpompiakin tapoja löytyy… (IS)
Molokeista ja jätteistä: hämmästyttävän moni luulee jätehuollon olevan yhteiskunnan (ilmainen) palvelu. Eräälle itsekin taloyhtiössä asuvalle juristikollegalleni oli yllätys, ettei taloyhtiön roska-astioita tyhjennä ”kaupunki” , vaan jätehuollon järjestäminen ja siitä maksaminen on yhtiön vastuulla! Juontaisikohan roskaaminen osin juurensa tällaisista asenteista ja tietämättömyydestä. Silti on vaikea ymmärtää roskien kylvämistä luontoon. Ehkä tölkin auton ikkunasta sinkoava ajattelee työllistävänsä ”TVH:ta”.
Olen viime aikoina miettinyt samaa, kun olen poistanut lasinkeräyslaatikosta peilin palasia, jotka oli laitettu sinne paperikassissa, sekä tyhjentänyt biojäteastiaan laitetun muovikassin täynnä kuivuneita kanervia. En tajua mitä ihmiset ajattelevat. Ilmeisesti ihmiset eivät ymmärrä, että roskien kuljetus todellakin maksaa, paitsi omakotitaloissa, jossa siitä pitää huolehtia itse. Sitten ilmeisesti säästösyistä niitä romuja roudataan jonnekin tienposkeen. Epätoivoista.
Täällä Espanjassa on tosi yleinen mentaliteetti, aivan kaikilla, että roska heitetään just siihen kohtaan missä se sattuu syntymään. Se on aivan järkyttävän turhauttavaa. Oli siis rappukäytävä, katu, puisto, missä vain – hups roska pois kädestä, ketään ei kiinnosta! Ovatkohan yhtä järkyttäviä sotkijoita kotonaankin? Ja vaikka toki kaikki muovikiellot ja karsiminen on hyvästä, ongelma on nimenomaan mitä etelämmäksi (ts. köyhempiin) maihin mennään, joissa kaikki jätehuolto puuttuu ja juuri kaikki tienvarret ja ojat on yleisiä roskiksia.
Viime keväänä kun karsi omaa omaisuuttaan sai kyllä oikeasti nähdä vaivaa (ja maksaa rahaa) että kaikki tarpeeton tuli kierrätettyä oikein. Autottomana olen kiitollinen ystäville, jotka kuljettu kierrätyspisteestä toiseen viemään tavaroita oikeisiin kohteisiin.
Tuohon olisi kyllä todella vaikea tottua. Kertomasi perusteella Suomi on kierrätyksen mallimaa ja ihmisten todella säntillisiä, vaikka täältä katsottuna se ei tietysti tunnu siltä. Jos jätehuoltoa ei ole, niin silloin ollaan tietysti sen äärellä, että ei ole mitään muutakaan paikkaa minne roskansa laittaa, joten yhtä hyvin sen voi pudottaa siihen missä on. Noin äkkiseltään ajateltuna tästä voisi ehkä myös vetää jonkinlaisen verrannollisuuden myös ihmisten rentouteen. Suomalaiset ja japanilaiset eivät ole kuuluisia rennosta meiningistä, mutta kierrätys täällä toimii. Etelä-Euroopassa taas tuntuu olevan stressitön ilmapiiri monen asian suhteen, mutta se heijastuu myös näihin kierrätysasioihin.