Rutiinit ovat nyt tärkeämpiä kuin koskaan!

Huom! Jutun kuvituksena on autenttista materiaalia kodistamme kirjoittamisen hetkellä.

Meidän perhe on elänyt nyt jo pari viikkoa poikkeustilanteessa. Puoliso jäi etätöihin jo kaksi viikkoa sitten, kuopus on ollut jo viikon pois päiväkodista flunssaoireiden takia ja esikoinen oli maanantaina viimeistä päivää koulussa. Sekä omia että lasten harrastuksia vältettiin jo viime viikolla, koska myös minä olen ollut kipeänä. Maanantai-iltana selvisi, että koko Suomi menee käytännössä kiinni, ja poikkeusolot tulevat jatkumaan vähintään kuukauden, vaikka oma arvioni on, että todellisuudessa tässä menee ainakin kesään asti.

Vähän on jäänyt sekä siivous että lukeminen kesken…

Nämä pari viikkoa ovat johtaneet siihen, että tässä on elelty jonkinlaisessa välitilassa, kun on ollut epäselvää, miten arki oikein tulee järjestymään. Olemme olleet kotona vähän kuin lomalla, vähän kuin arjessa. En ole pitänyt normaaleista arkirutiineista kovin tiukasti kiinni, ja toisaalta osa niistä on nyrjähtänyt raiteiltaan myös näiden poikkeusolojen takia. Tästä on seurannut se, että koti on nyt sotkussa, projektit levällään pitkin lattioita ja jokapäivänen ruokahuolto on muuttunut stressaavaksi, koska emme olleet sopineet, kuka on vastuussa ruuanlaitosta. Eilen totesin, että NYT on aika miettiä päivään selkeä lukujärjestys, suunnitella ateriat ja pitää entistäkin tiukemmin kiinni arkirutiineista. Jos jatkan edes kuukauden tällaisella epämääräisellä puolilomailusysteemillä, koti on pian karmeassa kunnossa, ja asukkaat entistä stressaantuneempia.

Unohdin tiskirutiinin ja tilanne on heti tämä.

Tajusin myös, että arkirutiineista tulee erilaisia kuin tavallisesti, sillä koko perhe on yhtä aikaa kotona viikkoja yhteen kyytiin. Yleensä laitan päivisin vain kevyen salaatin itselleni, mutta nyt on tehtävä lämmintä ruokaa kaksi kertaa päivässä. Sen lisäksi, että nyt voi tehdä niitä kotiprojekteja, jotka normaalissa arjessa jäävät helposti tekemättä, on lisäksi pidettävä huolta siitä, että arki rullaa muuten. Seuraava lista ei ole täydellinen, mutta arvioin, että ainakin nämä asiat ovat tärkeitä arjen sujumisen kannalta:

  • Lukujärjestys kotikoulua käyville lapsille. Vaikkei olisi lapsia, niin lukujärjestys voi silti olla hyvä idea, jotta arjessa pysyy rytmi.
  • Koko perheen ruokasuunnittelu. Tästä ei ole haittaa muillekaan, etenkin kun kaupassa ei ole nyt hyvä juosta joka päivä.
  • Välttämättömien arkirutiinien pyöritys: tiskit, pyykit, siivous
  • Jonkinlainen päivittäinen tavaroiden palauttelu paikoilleen. Kaikkien ollessa koko ajan kotona, tavarat tuntuvat leviävät ympäri kotia muutamassa minuutissa.
  • Kauppalistojen, -tilausten ja kaupassa käymisten suunnittelu. Ei rampata ihmisten ilmoilla, ellei ole pakko.

Kävely omalla vastuulla.

En ole vielä noita kaikkia toteuttanut, olen vasta tunnistanut ongelman. Muutaman päivän perusteella on kuitenkin selvää, että tässä tilanteessa fiiliksen mukaan ajelehtiminen ei ole se paras ratkaisu. Olen nähnyt myös vastakkaista linjaa, jossa ajatuksena on että ankeista poikkeusajoista selviää paremmin, kun höllää vähän kaikesta: ruutuajoista (omasta ja muiden), karkinsyönnistä, nukkumaanmenoajoista ja muista rutiineista. Tämä lienee makuasia ja persoonallisuuskysymys, mutta kokeiltuamme muutaman päivän tällaista vapaampaa menoa, olen nopeasti tullut siihen johtopäätökseen että meidän perhe hyötyy ennustettavuudesta. Päivässä pitää olla rytmi ja toistuvia rutiineja, jotta ensinnäkin kaikki tarpeellinen tulee hoidettua ja toiseki jotta koti pysyisi kaikille viihtyisänä paikkana niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kotioloissa nimittäin jatketaan vähintään huhtikuun puoleen väliin, mutta epäilen vahvasti, että Suomi olisi siinä vaiheessa vielä valmis palaamaan takaisin normaaliin. Kotiin kannattaa siis panostaa, koska siellä vietetään paljon aikaa.

Mitkä ovat niitä rutiineja, joista olette huomanneet olevan eniten hyötyä? Jakakaa parhaat vinkit kommenteissa!

HUOM! Jos kaipaat koronakaranteeniin lukemista, seuraa Arkijärki-blogia facebookissa, niin huomaat uudet päivitykset heti kun ne ilmestyvät. Kannattaa myös seurata blogin Instagram-tiliä, jonka stooriessa vinkkaan uusista postauksista, ja jossa muutenkin on materiaalia ja kuvia, joita blogissa ei välttämättä ole. 

Kaksi minuuttia vai kaksi tuntia? Vinkkejä kotitöihin

Silloin kun elää kiireistä arkea, silmiin sattuu kaikenlaisia tekemättömiä töitä, jotka kyllä tekisi, jos vain olisi aikaa. Sitten kun aikaa yllättäen olisi, ongelmana on, ettei enää yhtään muista, että mitä sitä oikein olikaan meinannut tehdä. Listasin muistin virkistykseksi ja yleiseksi inspiraatioksi asioita, joita voi tehdä, riippuen siitä kuinka paljon luppoaikaa on kertynyt. Nämä ovat siivous-, järjestämis- ja raivaushommia, sekä muita kotitöitä. Kodit ovat erilaisia, joten nämä ovat arvioita. Yksiössä ikkunoiden pesuun menee vain vähän aikaa, mutta omakotitalossa voi mennä vaikka koko päivä. Ei siis kannata takertua noihin aikamääreisiin pilkuntarkasti. Niiden on tarkoitus antaa osviittaa.

Silityspino odottelee parhaillaan.

Kun aikaa on pari minuuttia:

  • Desinfioi puhelin
  • Täytä ja/tai tyhjennä tiskikone
  • Siisti yksi taso mistä tahansa huoneesta
  • Järjestä kengät eteisessä
  • Vie roskat
  • Petaa sänky
  • Pyyhi kylppärin peili
  • Kastele kukat
  • Laita ajastin viideksi minuutiksi, ja palauta niin monta tavaraa paikoilleen kuin ehdit

Kun aikaa on noin vartti:

  • Taittele puhtaat pyykit kaappiin
  • Imuroi (yksi huone tai enemmän)
  • Silitä tai höyrytä vaatteita, poista nypyt, huolla kengät
  • Järjestä ja raivaa mikä tahansa hylly tai laatikko
  • Poista puhelimesta tarpeettomia kuvia, viestejä ja appeja
  • Naputtele yksittäinen tavara facebook-kirppikselle
  • Pyyhi pölyt
  • Vaihda lakanat
  • Kiinnitä taulu seinään

Kun aikaa on noin tunti:

  • Koko kodin siivous
  • Kukkamultien vaihto, parvekekukkien istutus (tähän voi mennä enemmänkin kuin tunti)
  • Lattioiden pesu
  • Kodinkoneiden puhdistus sitruunahapolla
  • Auton siivous, imurointi ja puhdistus sisäpuolelta
  • Isomman tavaramäärän lisääminen jollekin netin myyntipalstalle
  • Veroilmoituksen täyttäminen/valmistelu
  • Paperien arkistointi (saattaa kuulua myös muuhun ryhmään tilanteesta riippuen)
  • Viimeistenkin muuttolaatikoiden purkaminen
  • Kausivaatteiden pakkaaminen ja vaihto
  • Käsinpesua vaativien vaatteiden pesu

Kun aikaa on useampi tunti, tai jopa useampi päivä:

  • Ikkunoiden pesu (riippuen ikkunoiden määrästä)
  • Vaatekaapin/kirjahyllyn/muun isomman kohteen konmaritus
  • Pakastimen tai jääkaapin sulatus, pesu ja järjestäminen
  • Peittojen ja tyynyjen pesu ja kuivaus
  • Kirjahyllyn aakkostaminen (kirjahyllyn koosta riippuen)
  • Valokuva-albumien koostaminen
  • Remonttiprojektit, kuten maalaus, tapisointi, puuttuvien lattialistojen kiinnittäminen jne.

Onko teillä lisää ideoita?

Kotona ollaan, mitäs nyt?

Minulla on ollut viime päivinä hassu tunne, kuin olisin valmistautumassa talviunille. Kotivaran kokoaminen ja kaikenlaisten tilaisuuksien peruuntuminen on saanut aikaa sellaisen tunteen, kuin tässä oltaisiin käpertymässä kiepille kotikolon perälle, tarkoituksena herätä uuteen maailmaan muutaman kuukauden päästä.

Toisaalta samaan aikaan uutiset tuntuvat masentavilta. Ihmisiä kehotetaan etätöihin, mutta se on mahdollista vain osalle. Kaupan myyjä ei voi käpertyä minnekään, jos haluaa pitää työpaikkansa. Esiintyvien taiteilijoiden tilanne on myös karu. Minun elämääni peruuntunut konsertti tuo väliaikaista harmia, muusikolle se tarkoittaa usein sitä, että palkka jää kokonaan tulematta. Sama tilanne koskee varmasti lukuisia pienyrittäjiä, joiden työt ovat kiinni siitä, että ihmiset liikkuvat kaupungilla ja ostavat palveluja. Nurinkurisesti työvuorot ovat tainneet lisääntyä vain vessapaperitehtailla. Heidän kannaltaan tietysti kiva, mutta ei siinä vessapaperimaniassa mitään järkeä kyllä ole.

Tätä työmaata riittää.

Kuitenkin vaikuttaa siltä, että ihmisten alettua kiinnittää poikkeuksellista huomiota mm. käsihygieniaan, sillä on ollut vaikutusta. Kausi-influenssa tapauksia on ollut vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen vähän, ja se saattaa ainakin osittain johtua juuri tästä. Toivoa sopii, että jos kaikki nyt vain pysyttelevät kodeissaan, tartuntojen määrä saadaan pysymään aisoissa, eikä terveydenhuollon kapasiteetti ylikuormitu. Lienee siis aika miettiä, mitä kotona voisi puuhailla sillä ajalla, joka normaalisi kuluisi työmatkoihin ja harrastuksiin.

Jos kotona on lapsia, se tietysti hankaloittaa tilannetta. Kunnon töitä on vaikea saada aikaiseksi silloin, kun jaloissa pyörii alaikäisiä. Mutta kun kotona vietetään muutenkin enemmän aikaa kuin normaalisti, olen ainakin itse ajatellut tarttua erinäisiin järjestelyprojekteihin. Ajattelin mm. organisoida lastenvaatteet. Nyt alkaa olla aika vaihtaa talvikamppeet pois ja ottaa välikausi tilalle. Kaapeista pitää karsia pieneksi jääneitä, ja tuoda vintiltä oikean kokoisia tilalle. Tämähän on melko työläs homma pari kertaa vuodessa, mutta nyt sitä voi tehdä kaikessa rauhassa. Samoin ajattelin vihdoinkin raivata lastenhuoneesta ylimääräiset lelut pois. Luulen, että pelkästään kuivahtaneilla tusseilla voisi jälleen pelata minimalismipeliä päiväkausia. Ja onhan minulla vielä se 20 asiaa vuodelle 2020 -lista, jolta voi ottaa työn alle melkein mitä tahansa. Kirjahylly on edelleen raivaamatta…

Tiedossa lienee muutama viikko, tai ehkä muutama kuukausi vähän erikoista aikaa. Vaikka asia on vakava, voi tässä silti yrittää nähdä kaiken ikävän sivutuotteena tulevia positiivisia puolia. Globaalilla tasolla päästöt ovat vähentyneet merkittävästi, kun tuotantomäärät ovat laskeneet. Tästä näkee, että kulutuksen volyymillä on merkitystä! Yksilötasolla veikkaan, että moni maritusprojekti saa kevään aikana uutta puhtia, ja kotien järjestämisestä tulee yleistä ajanvietettä. Kenties kesän kynnyksellä yllättävän monella on kaapit ja kellarit pitkästä aikaa järjestyksessä. Luulenpa myös, että aika moni havahtui täydentämään kotivaransa parempaan kuntoon kuin ennen.

Mitä te olette ajatelleet kotona tehdä?

Näin varaudun käytännössä

Kun kirjoitin edellisen tekstin, koronatilanne ei vielä näyttänyt Suomessa kovin pahalta. Muutamassa päivässä tilanne on kuitenkin muuttunut, ja aiemmat pohdinnat siitä, pitäisiköhän jotenkin varautua, ovat muuttuneet konkreettisiksi toimiksi. Olen vähän huolestunut, ensisijaisesti riskiryhmiin kuuluvista, mutta en ole paniikissa. Toivon ettei kukaan muukaan ole, sillä paniikki ei auta missään tilanteessa. Sen sijaan järkevä ennakointi auttaa. Tässä lista siitä, miten meillä varaudutaan.

Me ei mennä minnekään

Ensimmäinen tartunnanvälttämiskeino on pysytellä kaikessa rauhassa kotona. Olen iloinen siitä, että lapsen uimakoulu saatiin juuri päätökseen, eikä mitään lomamatkoja ole tiedossa. Ensi kesänä ei reissata ulkomaille, vaan keskitytään mökkeilyyn ja mummoloihin. Jos ei nimittäin tapaa ketään, ei voi tartuttaa eikä saada tartuntaa. Täydellinen linnoittautuminen kotiin ilman lääkärin määräämää karanteenia on ylimitoitettua, mutta toisaalta väkijoukkoja on ihan järkevää välttää, jos siihen on mahdollisuus. Jos taas karanteenikäsky tulisi, sitten sitä kyllä noudatetaan ihan täsmälleen.

Näillä mennään.

 

Käsiä pestään erittäin usein

Jos tästä jotain hyvää seuraa, niin ainakin se, että käsihygieniasta huolehtiminen on vihdoin noussut sille tasolle, jolla sen pitäisi muutenkin olla. Tutkimusten mukaan tavallinen saippua on yhtä tehokasta kuin käsidesi, eikä viruksen tappamiseen tarvita mitään erikoisia antibakteerisia aineita. Ostin vessoihin nestemäiset saippuat palasaippuiden lisäksi, ja jokaisella perheenjäsenellä kulkee käsidesi mukana, mutta sen enempää en ole hamstrannut. Olennaista on, että käsiä pestään saippualla tarpeeksi pitkään (ainakin 20 sekuntia) ja huolellisesti joka puolelta. Pelkkä huljautus veden alla ei riitä. Jos käyttää käsidesiä, sitä pitää ottaa kunnon kourallinen, eikä vain pari tippaa, ja hieroa ainetta etenkin sormenpäihin mutta myös sormien väleihin ja peukaloihin.

Muukin hygienia tehostuu

Käsien pesun lisäksi olen ruvennut vaihtamaan käsipyyhkeitä tiuhempaan tahtiin. Vaihdan pyyhkeet nyt päivän parin välein. Tulee vähän lisää pyykkiä, mutta se ei mielestäni ole kovin iso vaiva. Tilasin myös ruokaostosten mukana kertakäyttöisiä siivousliinoja ja täydensin siivousaineita. Haen myös apteekista vielä tavanomaista desinfioimisainetta, jolla voi pyyhkiä pinnat, jos kävisi niin huono tuuri, että tartunta sattuisi omalle kohdalle. Meillä on sellaista kyllä ennestäänkin, mutta täysi varapullo rauhoittaa mieltä. Edellinen pullollinen onkin kestänyt jo 10 vuotta, nyt se alkaa olla lopuillaan.

Kotivara karttuu

Meillä on aika mukavasti ruokaa kaapeissa muutenkin, mutta tein juuri täydentävän tilauksen, niin että pärjäämme mukavasti pari viikkoa, vaikka karanteeniin joutuisikin. En alkanut hamstrata säilykkeitä tai vessapaperia, vaan tilasin sellaisia elintarvikkeita, joita käytettäisiin muutenkin päivittäin: spagettia, maitoa, leipää, jugurttia, kananmunia ja niin edelleen. Lisäksi konetiskiainetta ja vessapaperia, yhdet pakkaukset molempia. Kuten sanottu, en usko hamstraamisen tarpeellisuuteen. Ja kun kerran asialla olin, niin tilasin sitten saman tien puuttuvia osia pärjäämispakkauksesta vakavampienkin katastrofien varalta. Retkikeittimiä ei saa citymarketin nettikaupasta, mutta roskapusseja, vesikanistereita ja sen sellaista saa.

Mitä jokainen voi tehdä juuri nyt?

  • Älä altista itseäsi tai muita turhalle vaaralle. Jos olo on flunssainen, on parempi pysyä kotona. Kanssakulkija bussissa ei voi olla varma, onko köhivällä vierustoverilla korona vai tavallinen kevätflunssa. Pidä flunssaiset lapsetkin kotona. Ota huomioon kaikki ne, jotka eivät voi siirtyä etätöihin. Jäämällä itse kotiin, suojelet muita.
  • Auta omaa lähipiiriä, ja huolehdi siitä että myös hankalasti liikkuvilla vanhuksilla on riittävästi ruokaa ja lääkkeitä kotona.
  • Älä sorru hysteeriseen hamstraamiseen. Sille ei ole mitään tarvetta.
  • Koronatilanne päivittyy jatkuvasti. Uutispalvelujen kyttääminen 24/7 ei kuitenkaan auta yhtään. Sillä lähinnä ruokkii omaa paniikkiaan, sillä uutisten logiikka on sellainen, että negatiiviset asiat saavat enemmän julkisuutta kuin positiiviset. Kannattaa myös harkita, millaista tietoa lähipiirissään jakaa. Lietsooko hysteriaa vai hallinnan tunnetta? Vanha iskulause Keep calm and carry on sopii erinomaisesti tähänkin tilanteeseen. Suomeksi siis pää kylmänä ja rauhassa eteenpäin.
  • Vanhemmat, aktivoikaa Wilma-tilit ja päivittäkää yhteystietonne ajan tasalle lapsen hoitopaikkoihin, kouluihin ja harrastuksiin. Wilma on käsittääkseni ykköskanava kouluista tapahtuvalle tiedotukselle, mikäli lapsen koulu esimerkiksi suljettaisiin.

Tietysti toivon, että tilanne laantuisi nopeasti, ja päästäisiin pian tavalliseen elämään. Mutta sitä odotellessa lienee parasta kuitenkin varautua tolkullisessa hengessä. Sitten, jos sattuisi käymään niin, että olisi altistunut tartunnalle ja joutuisi karanteeniin, olen jo suunnitellut monenlaisia järjestelyprojekteja, joihin voisin tarttua. Mitäpä sitä muutakaan tekisi, kuin raivaisi kaappeja ja järjestäisi pieneksi jääneitä lastenvaatteita kirppiskasseihin?

Miten olette varautuneet? Toivottavasti te kaikki lukijat olette hyvässä kunnossa!

Koronakaranteenista muihin katastrofeihin, miten pitäisi varautua?

Huomaa myös uusi postaus: Näin olen käytännössä varautunut koronakaranteeniin.

Suomi on harvinaisen vakaa yhteiskunta, eikä meillä ole sotien jälkeen ollut kovin suuria katastrofeja. Ehkä siksi perusteellisempi ennalta varautuminen ei ole tuntunut kovin tärkeältä. Olen kuitenkin alkanut pohtia, onkohan tällainen vähän turhan huoletonta. Vaikkei meillä olekaan pahoja tornadoja tai maanjäristyksiä, kaikkea muuta voi aina sattua. Kymmenisen vuotta sitten inhimillinen erehdys saastutti Nokialla juomaveden, mistä seurasi paljon ongelmia. (Jos lukijoissa on nokialaisia, kertokaa ihmeessä miten arki järjestettiin!) Nyt jylläävä koronavirus ajaa ihmisiä kotikaranteeniin, jolloin kotivarasta voi olla korvaamaton apu. Tämän tapahtuma alkaa viimeaikaisten uutisten valossa näyttää entistä todennäköisemmältä, kun kokonaisia koululuokkia on kielletty tulemasta kouluun. Ja voihan sitä kaikkea muutakin tapahtua.

Kysyin keskustelupalstalla, miten ihmiset ovat varautuneet poikkeustilanteisiin, vaikutti siltä että vastaajat jakautuivat kahteen ryhmään: kaikkeen varautuneet maalla-asujat sekä huolettomat kaupunkilaiset, joilla ei toisaalta ole tilaakaan kovin kummoisille varastoille. Suurin osa kuitenkin ilmoitti varastoivansa ruokaa, mutta harva mainitsi patteriradiota, varavirtalähteitä tai vesikanistereita, retkikeittimistä puhumattakaan, joskin maalla asumisen etuna on usein myös puuhella ja oma kaivo. Minulla on vähän sama tilanne. Ruokaa (sekä lääkkeita) kyllä riittäisi koko perheelle varmasti pitkälle toista viikkoa, olettaen että hanasta tulee vettä, seinästä sähköä ja internet toimii. Mutta entäs niitä ei olisi saatavilla?

Veden ja elintarvikkeiden lisäksi olen ruvennut miettimään myös muuta varautumista. Kuinka varautua esimerkiksi siihen, ettei kännykkää saisikaan automaattisesti ladattua? Ehkäpä kannattaisi pitää kotona paria varavirtalähdettä jatkuvasti täyteen ladattuna. Tai mitä jos pankkikorttilaitteet lakkaisivat toimimasta? Pitäisikö hankkia retkikeitin? Entäpä puhdas vesi? En ole ajatellut varautua maailmanloppuun, mutta eri tahojen kotivaraneuvoja lukiessa alkaa tuntua siltä, että parantamisen varaa olisi jo siinä suositellussa 72 tunnin omavaraisuusasteessa. Suurin osa lähteistä, joihin olen tutustunut, suosittelee että kotitaloudet varautuisivat pärjäämään kolme vuorokautta myös sellaisessa poikkeustilanteessa, että esimerkiksi veden- tai sähkönjakelu katkeaa. Meillä ei ole eläimiä, mutta kotivaraan kuuluu myös lemmikkien ruoka ja vesi.

Mutta muunkinlaisia katastrofeja voi sattua. Voi vaikka käydä niin, että itse joutuu sairaalaan, ja joku muu joutuu ottamaan perheen asiat hoitoonsa. Silloin olisi hyvä olla jonkinlainen ”tärkeiden papereiden kansio”, josta löytyisi yhdessä paikassa tiedot kaikesta olennaisesta. Missä ovat vakuutukset, testamentit tai tärkeät terveyteen liittyvät dokumentit? Millaisia erikoisruokavalioita perheenjäsenillä on? Mitkä rokotukset ovat voimassa? Onko edunvalvontatestamentti tehty? Paperiasiani ovat viime vuosina kohentuneet merkittävästi, mutta ei minulla tällaista superkansiota silti ole.

Taidanpa ottaa tämän vuoden projektiksi koota kunnollinen kotivara poikkeustilanteita varten. Nykyiselläkin varustuksella pärjäisi varmaan melko hyvin, mutta organisointia se kaipaa. Olisi kätevää ja mieltärauhoittavaa tietää, että kotoa löytyy yksi laatikko, joka sisältää pätevän pärjäilypakkauksen muutamaksi päiväksi. Erilaisia listoja pakkauksen sisällöstä löytyy esimerkiksi Martoilta tai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä. Niistä ajattelin hakea innoitusta, joskin varmaankin omaan tilanteeseen soveltaen. Ruokavaroja ei kannata hamstrata erikseen, vaan pitää kotona jatkuvasti sellaista määrää ruokaa, joka riittäisi muutamaksi päiväksi. Siten mikään ei mene turhaan vanhaksi jossain komeron perällä.

Nyt kiinnostaa, onko teillä kotivaraa? Miten olette varautuneet odottamattomia katastrofeja varten? Ja jos tällainen pakkaus löytyy, miten olette organisoineet sen ja järjestäneet tavarat? Otan mieluusti hyviä vinkkejä vastaan, sillä alan seuraavaksi koota tällaista pakkausta. Aiheesta seuraa varmasti lisää postauksia kevään aikana.

Ja loppuun vielä ajankohtainen muistutus: MUISTAKAA PESTÄ KÄDET SAIPPUALLA MONTA KERTAA PÄIVÄSSÄ! Mikään käsidesi ei korvaa perusteellista käsienpesua saippualla ja kuumalla vedellä.