Nyt on helmikuun ensimmäinen päivä, mikä tarkoittaa sitä, että on raportin aika! Takana on nyt reilut neljä viikkoa vuoden kestävästä uusien vaatteiden ostamisen rajoittamisesta. Vähän hankalasti sanottu, mutta kyseessä ei ole alunperinkään ollut täydellinen ostokielto, vaan tarkemmin sanottuna turhan ostamisen lopettaminen. Jos olet aivan uusi täällä, lakkoon johtaneet pohdinnat löytyvät täältä. (Viime vuoden vaatehankinnoista olen kirjoittanut myös, osa I ja osa II)
Sitten varsinainen raportti. Kuluneen kuukauden aikana ostin yhden vaatteen. Se uumoilemani täydellinen mekko tuli nimittäin vastaan. Ostin mekon Max Maran outletista, se maksoi 125€, se on noin 70% villaa ja 30% silkkiä sekä pari prosenttia elastaania joukossa. Väriltään harmaa, malliltaan lyhythihainen klassinen kotelomekko, helma ylettyy juuri polven alapuolelle, vyötäröllä laskoksista taiteiltu yksityiskohta ja kapea vyö samasta materiaalista. Yritin ladata kuvaa, mutta se ei nyt jostain syystä onnistu, lisään myöhemmin jos tietokone suostuu yhteistyöhön. Mekko istuu minulle täydellisesti. Se on myös täydellinen tarkoitukseen, johon sen hankin: siisti, klassinen mutta ei liian juhlava vaate erilaisiin esiintymistilanteisiin ja vähän hienommille illallisille. Ei liian huomiota herättävä, mutta todella laadukas vaate. Uskoisin pitäväni tätä lopun ikäni.
Itse asiassa ostin mekon Akateemisen kirjakaupan keskustelutilaisuutta varten, mutten kuitenkaan voinut käyttää sitä siellä. Kangas on nimittäin läheltä katsottuna musta-valkoista, ja olisi ”vilissyt” tv-ruudussa. Minulla oli esiintymisvaatteesta kuitenkin vähän huoli etukäteen, ja paria päivää ennen esiintymistä satuin outletin eteen. Oikeasti olin hirveässä kiireessä, mutta päätin kuitenkin äkkiä kurvata katsomaan, olisiko liikkeessä mitään sopivaa. Rekissä roikkui noita mekkoja kaksi, toinen niistä oli todella pieni, ja toinen tuo minulle sopiva. Sovitin sen farkkujen päälle, koska aikaa oli niin vähän. Totesin että nyt löytyi hyvä, ja koska hinta oli sen verran maltillinen ottaen huomioon materiaalin ja designin, tein ostopäätöksen samantien. Olin kaupasta ulkona viidessä minuutissa. Harkinta-aika oli lyhyt mutta intensiivinen.
Olen todella tyytyväinen ostokseen. Samalla kävi selväksi, että tällainen ”ostolakko” on juuri oikea tapa ainakin minulle. Olen nimittäin ohittanut monta shoppailumielitekoa kuukauden aikana. Alennusmyynnit vetivät kyllä puoleensa, ja nyt kun olin sopinut itseni kanssa etten niihin mene, yllättäen sellaisetkin ketjukaupat, joissa en normaalisti asioi koskaan, alkoivat jotenkin houkutella. Oli aika erikoista huomata se. En kuitenkaan mennyt minnekään kiertelemään, joten vältyin siinä mielessä vakavilta houkutuksilta. Toisaalta kun tämä mekko nyt sattui löytymään, olisi ollut pöhköä olla ostamatta. Täydellisiä vaatteita ei tule usein vastaan, etenkään tuollaisella täsmäiskulla.
Sitä paitsi teoriani siitä, että vaatevarastoni on jo valmiiksi varsin hyvä, piti myös paikkaansa. Esiintymiseen löytyi sopiva vaate omasta takaa. Olen ostanut sen vuonna 2009 ja pitänyt jatkuvasti. Se on silti edelleen uudenveroinen, ja yksi lempivaatteistani. Tässä näkee, että jos vaate on oikeasti todella hyvä, sitä todella pitää vuodesta toiseen aina yhtä tyytyväisenä. Jos teitä kiinnostaa nähdä, mitä minulla lopulta oli päällä, keskustelu on edelleen nähtäväissä täällä. Jalassani olevat sukkahousut muuten parsin samana aamuna. Nuo olivat ainoat harmaat, ja havaitsin reiän onneksi ennen kuin lähdin kotoa. Harmaat sukkahousut tulevat siis luultavasti tämän vuoden aikana ostoslistalle.
Yhteenvetona kuukausi meni oikein hyvin. En ostanut mitään sellaista, mille ei olisi pitkäaikaista käyttöä. Toisaalta en ostellut mitään tarpeetonta, en tehnyt kompromisseja ja muutenkin pysyin mielestäni projektin tavoitteissa hyvin. Mutta entäpä te, hyvät lukijat! Vuoden alussa mukaan ilmoittautui iso joukko lakkoilijoita. Palan halusta kuulla, millainen kuukausi teillä on ollut. Millaisia haasteita on tullut vastaan? Onko joku pärjännyt koko kuukauden ostamatta? Ja entäpä te, jotka aloititte vaatekirjanpidon vuoden alusta? Kertokaa miten menee!
Öhöm…ostin 4 settiä silkkialusvaatteita ja 2 pitkähihaista ns. pukeutumispaitaa, joita voi pitää esim. villaneulemekkojen ja villapuseroiden alla. Yläosassa pitsiä, joten menevät vaikka sellaisenaankin hameen kanssa. Kaikki nämä olivat alessa puoleen hintaan, joten yhteissummaksi tuli 135,14€. Mitään ei ollut oikeasti tarkoitus ostaa, mutta ne paidat todella tarvitsin ja alusvaatteet vaan olivat aivan liian ihania kauppaan jätettäväksi. Ostin ensin vain yhden setin ja lähdin seuraavana päivänä muka hakemaan vielä toista settiä eri värisenä, mutta huomasinkin ostaneeni kolmet lisää 🙁
Olin viime sunnuntaina kirpputorilla myymässä ja tienasin 130,80€, joten tilanne on sinällään plusmiinusnolla. Voin ikään kuin ajatella, että noiden uusien vaatteiden hinnaksi tuli se reilu 4€ 😀
Lisäksi ostin Stockan alesta Furlan roosan pikkulaukun, jossa on sisällä myös lokerot luottokorteille, 125,10€. Olin katsellut sitä jo aiemmin syksyllä täyteen hintaan. Miten on, lasketaanko tämä vaatteeksi? Kenkiä en sen sijaan ole edes katsellut, joten minusta pärjäsin suhteellisen. Helmikuun yritän olla olla ostamatta ainuttakaan vaatetta, ellei nyt jotain tähtitieteellistä ilmaannu hyvään hintaan.
Sinun kotelomekko-ostos kuulostaa aivan täydelliseltä. Itsekin olisin voinut vastaavan sortua ostamaan. Materiaalikin on todella ihana.
Mä lasken myös kengät, laukut ja muut asusteet mukaan. Jos jotain on harkinnut jo täydellä hinnalla, ja sitten ostaa alesta, niin minusta ostos on järkevä. Sen sijaan kuten huomaat, kirjanpito saattaa paljastaa mielenkiintoisia yksityiskohtia niiltä ajoilta, kun ei oikeastaan ostanut yhtään mitään…. 🙂
Nå sittenhän mulla on lähtenyt ihan lapasesta, jos laukutkin lasketaan 🙁 Totta, kyllä kirjanpito konkretisoi todella hyvin omaa kulutusta. Tosiaankin tuntui, että mitään en ostanut tammikuussa, mutta rahaa meni kuitenkin lähemmäs 300€.
Otin muuten mukaan omaan seurantaani myös kosmetiikan kulutuksen ja ajattelin lakkoilla siinäkin. Pieleenhän sekin meni, sillä sain kosmetiikkaan&hygieniatuotteisiin menemään 150€. Nyt mulla on tosin sellainen tilanne, että useissa tuotteissa ei ole enää varakappaletta odottamassa entisen loppumista. Jatkossa aion ostaa uuden tuotteen vasta, kun entinen on loppumaisillaan tai loppu. Poikkeuksen muodostaa, jos jokin tuote on erityisen hyvässä alessa, kuten tammikuussa Stockan alesta ostamani hopeashampoo -60%. Ostin saman tien 3 pulloa, koska käytän sitä kuitenkin kerran viikossa.
Joidenkin tuotteiden ostamisen olen lopettanut kokoneen, kuten esimerkiksi selluliittivoiteen. Aivan turha tuote. Käytin entiset loppuun, mutta uutta en tilalle hankkinut. Kuivaharjaus ajaa saman asian, jos sitä vaan jaksaa säännöllisesti tehdä.
Tästä tulikin mieleen, että voisitko tehdä kosmetiikan kulutusta tarkkailevan jutun? Olisi hauskaa lukea muiden kosmetiikan käytöstä ja ostotottumuksista.
Tervetuloa kerhoon, minulle oli todella silmiäavaavaa seurata omaa kulutusta kokonainen vuosi. Luulin kuluttavani noin 25% siitä rahamäärästä, jonka todellisuudessa käytin. Olin aivan pihalla tämän suhteen! Tärkeintä ei silti minusta ole raha- tai vaatemäärät itsessään, vaan tietoisuus siitä mitä tekee. Voi olla, että käyttämäni rahamäärä tulee olemaan melkein yhtä iso kuin viime vuonna, mutta tänä vuonna tiedän täsmälleen mitä ja miksi olen ostanut, enkä toivottavasti tee mitään höperöä.
Kosmetiikasta olen silloin tällöin kirjoittanut. Olen miettinyt aihetta tämän vaateasian myötä, mutta koska en koe että ostelisin sitä ”turhaan”, en ole ottanut sitä mukaan. Minulla kosmetiikalle käytettävissä oleva tila rajaa tehokkaasti sitä määrää, jonka hankin. En halua ylittää noita rajoja, joten heräteostoksia tapahtuu harvemmin. Kiitos kuitenkin juttuideasta, otan mietintämyssyyn ja palaan asiaan.
Mun kirjanpito pitää sisällään yhden vaatehankinnan: ostin villakangastakin kovia pakkaskelejä varten, hinta 5 euroa kirppikseltä. Ei ole kovin muodikas, mutta lämmin. Tämmöistähän tarvitaan tosi vähän ja varmaan seuraavan kerran vasta ensi talvena eli tuunausaikaakin on.
Ajattelin postausta lukiessa sitä, että kun ei ole tuommoisia virallisia menoja, voi pukeutuakin rennommin. Tämä taas helpottaa vaatehankintoja (tai hankkimattomuutta).
Kuulosta todella järkiostokselta. Koen, että minulla on tavallaan työvaatteet vähän erikseen muista vaatteista, mutta toisaalta työvaatteet toimivat kyllä vähän juhlavammissa tilaisuuksissa, joten kyllä niille tulee käyttöä. Esimerkiksi tuo uusi mekko oli päällä heti samalla viikolla, ja tunsin itseni siinä varsin tyylikkääksi!
Turaton tammikuu toteutui! En ostanut mitään, ja unohdin myös lempivaatemerkkini kevätvaatemalliston kurkkimisen julkaisupäivänä. Lapsille otin vastaan muutaman vaatteen ystävältäni ja ne tulivat heti käyttöön. Vaatteissa olikin useammat esikoiseni vanhat, joten ”uusia” tuli vain pari.
..joten tästä on siis hyvä jatkaa vaatteetonta vuotta.
Lapsia ei lasketa, ellei heitä ole erikseen otettu mukaan lakon piiriin. Hyvä suoritus!
Minä aloitin kirjanpidon, koska uskon ostavani vain tarpeeseen. Ostin 3 paria mustia nilkkasukkia. Ennestään omistin ehkä 5 paria ja sukat loppuivat kesken ennen pyykkipäivää. Tulivat tarpeeseen.
Sukkia ostaa yleensä tarpeeseen, joksin itse huomaisin viime vuonna ostavani niitä myös muuten vaan varmuuden vuoksi. Tällaisesta on tarkoitus luopua tänä vuonna.
Minullakin toteutui turaton tammikuu. Olen huomannut, että entiset vaatteet saivat uutta hohtoa, kun päätin tyytyä niihin ”täydentämättä” vaatevarastoa mitenkään. Joudun lähiviikkoina ostamaan sukkahousuja rikkoontuneiden tilalle, samoin vien jakun ompelijalle pienennettäväksi.
Havaitsin muuten myös muita rikkinäisiä sukkiksia, mikä hieman yllätti. Luulin että sukkaosasto on ihan kunnossa. Tulen siis luultavasti ostamaan niitä ennemmin tai myöhemmin.
Mitä tarkoittaa turaton 🙂 Minäkin huomasin, että aloin nähdä vaatekaappini aivan uudessa valossa, kun piti keksiä sieltä päälle pantavaa ilman uusia täydennyksiä. Normaalina tammikuuna olisin ostanut alesta kauhean kasan muka tarpeellisia vaatteita, kenties jopa uuden talvitakin 😀
Minä en osallistunut lakkoon, mutta aloin muuten vaan miettiä, ostinko jotain. Muistaakseni en. (Lasketaanko koiralle ostettu lämpöhaalari vaatteisiin? 😉 Sen muistaakseni ostin tammikuussa. Itse lasken sen eläinten kuluihin.)
Olen koko viime vuoden pitänyt kirjanpitoa kaikista menoista ja tuloista. Olen ajatellut, että ostan tosi vähän vaatteita ihan noin yleensäkin, mutta kas kas: ainoastaan syyskuussa on vaatteisiin ja kenkiin käytetty 0€. Joka ainoa muu kuukausi siellä on jotain… Tosin merkkaan koko perheen hankinnat sinne, eli en ole välttämättä itselleni mitään ostanut, vaan esimerkiksi lapsille tai miehelle. Mutta jouduin kyllä viime vuonna tammi-helmikuussa ostamaan aika paljon kaikkea (melkein puolet koko vuoden summasta, noin 720€), kun piti hankkia uusia talvikenkiä useammallekin perheenjäsenelle, sekä uusia talvitakkeja, ja sitten vielä juhliin vaatteet ja kengät itselleni.
Meillä on siis 4-henkinen perhe kotona vielä tällä hetkellä. Mielestäni vuosittaiset vaate/kenkä-kustannukset on aika maltillisia, koska koko vuoden kulut siinä sarakkeessa oli 1490,35€. Tänä vuonna toivottavasti reilusti vielä vähemmän…
Jos tuo sisältää myös miehenkin vaateostokset, tulette todella vähällä toimeen! Selvästi alle suomalaisen keskiarvon per henkilö. Minulla meni viime vuonna yhtä paljon omiin vaatteisiin.
Tammikuun vaateostokset 0 kpl + muut vaatelisäykset 0 kpl = 0 kpl
Kuukausi sitten olin sitä mieltä, etten tarvitse mitään uutta vaatevarastooni (paitsi tietynlaiset kengät, joita olen etsinyt ainakin kolme vuotta), ja edelleen olen samaa mieltä. Shoppailulakon ensimmäinen etappi sujui hyvin. En käynyt vaatekaupoissa kiertelemässä, en vilkaissut vaatemallistoja netissä eikä mielitekoja ostaa vaatteita tullut muutenkaan. Jossain takaraivossa ajatus vaateshoppailusta taitaa silti olla, sillä se, että vaateliike, jossa olen eniten asioinut, muuttaa kaupungin keskustasta syrjemmälle kauppakeskukseen, harmittaa.
Minä kyllä vähän haikailin alennusmyyntien perään. Jos olisin niihin mennyt, olisin taatusti löytänyt jotain, ja ostanut myös. Mutta kun en mennyt kauppoihin, ei ollut mitään ostettavaa. Tämä toimii hämmästyttävän yksinkertaisesti. Tosin tässä on vielä 11 kuukautta edessä, saa nähdä miten käy.
Minä ostin alesta muutaman parin sopivan mallisia alushousuja itselleni ja lapselle, ja lapselle yhdet sukat ja yöpaidan, kaikki tarpeeseen entisten loppuun käytettyjen tilalle. Puoliso ei tarvinnut mitään. Luistimet ostin lapselle myös, kun entiset olivat jääneet pieneksi, mutta niitä ei taideta laskea vaatteeksi.
Meinasin lähteä alushousuostoksille vielä viimeisenä päivänä, mutta aikataulut estivät. Olin nimittäin ostanut liian pienet yhteen settiin, jonka hankin viime vuonna ennen joulua. Nyt kun olin pukemassa, tajusin että olisi kannattanut sovittaa. Epäreilua tehdä liian pieniä housuja koossa medium…
Erotuit kyllä eduksesi kun katselin tuota keskustelua. Voi apua?! Tämä ei ehkä aukea ellei ole katdonut kesnustelua, mutta… ”Suhteessa mihin?”
…katsonut keskustelua… terv. Nimim.silmälasiton
Kiitoksia! Omasta osuudesta jäi itselleni oikein mukava fiilis, mutta kieltämättä yhden osallistujan asenne oli välillä vähän erikoinen, samoin jotkut kommenteista. Samaa mieltä oli moni muukin, joka oli katsomassa tilaisuutta.
Minä ostin pikkuhuivin kirppikseltä 1€. Mietin ostosta kolmen kirppiskierroksen ajan jo viime vuonna ja ajattelin lopulta, että haluan sen. Olisin pärjännyt ilman, mutta olen sen verran innoissani trendeistä, että soin itselleni tämän ilon. Tällä hetkellä käyttökertoja on jo ainakin viisi, joten hankintahintaan nähden ostos oli onnistunut. Muita huomioita..
-Tilasin välipäivinä tarpeeseen ja haluun harmaan kashmirneuleen, joka saapui tammikuun alussa. Malli oli hieman huonosti istuva ja vaikka olin suunnitellut jo asukokonaisuuksia ja tilaisuuksia, joissa sitä käyttäisin, palautin neuleen. Ellen olisi ottanut osaa ”lakkoiluun”, olisin todennäköisesti pitänyt sen ja maksanut 60€ neuleesta, joka ei luultavasti olisi ollut sen arvoinen mallinsa vuoksi. Olen tyytyväinen päätökseeni.
-Täytin ostelutarvetta kenties ostelemalla miehelle ja lapsille.. kirppikseltä ja alesta tuli ostoksia yhteensä 135,81€. Tuntuu erittäin paljolta, vaikka osan maksoi mieheni ja osan maksoin lahjakortilla. Osa vaatteista oli turhia, lähinnä 20 euron lapsen vaatepaketissa ja osa turhia (mutta sairaan mahtavia!) kuten miehen 70-luvun beige kolmiosainen puku leeeeveillä lahkeilla 8€. Tästä tein monta huomiota.. EN osta enää vaatepaketteja tai lastenvaatteita netistä käytettynä ja toisaalta mieheni ostokset olivat hyviä ja tarpeellisia alesta, joten aion jatkossa hyödyntää hänen ostoksista enemmän aleja.
-Paloin useita kuukausia halusta ostaa tietty hame Torista. Totesin lakkoilun aikana etten tarvitse sitä, joten ”säästin” 75e. Olen tyytyväinen.
-Totesin tarvitsevani tietynlaiset liivit, jotta voin käyttää tiettyjä yläosiani, sellaiset hankintalistalla.
-Karsin jo entisestään niukkaa vaatevarastoani, kyseenalaistin ja varasin kirppispöydän. En tiedä onko se viisasta ”lakkoilua” ajatellen, mutta tuntuu siltä, etten halua pitää tarpeettomia/vääränlaisia vaatteita viemässä energiaani. Kuukauden aikana olen miettinyt rahankäyttöäni ja päättänyt säästää pienistä tuloistani. Jos niistä on riittänyt vaateostoksiin viime vuonna ihan liikaa, täytyy niistä riittää säästöönkin. Tällä hetkellä kartoitan säästökohteita ja pyrin etsimään lisätienestiä, olo on energinen ja fiilis toiveikas, monia ovia on tuntunut aukeavan ja toivon mukaan elämä valuu pikkuhiljaa suuntaan, jossa tunnen tekeväni jotain missä olen hyvä ja missä voin edistyä. Hyvä ja ajatuksia herättävä kuu ja tästä on mielenkiintoista jatkaa.
Vaikuttaa siltä, että olet hyvää vauhtia tekemässä juuri sellaisia säästöjä, joihin viime vuonna olisi mennyt rahaa aivan huomaamatta. Minusta vaatteen hinta on kuitenkin perusteltavissa, jos kyseessä on todella hyvä vaate. Tässä mielessä laatuun kannattaa panostaa. Hyvä esimerkki on tuo ikivanha esiintymismekkoni, jota ikä ei kuitenkaan tunnu huonontavan millään tavalla. Siinä ei ole nypyn nyppyä, ei purkaantunutta lankaa, eikä kiertävää saumaa. Sen sijaan entinen ”siisti mekkoni” siirtyi nyt vähemmän siistien joukkoon, kun ostin tuon uuden. Vanha ei ollut kuin muutaman vuoden, mutta siitä huolimatta pinta ei ole enää täysin siisti ja saumakin kiertää pesun seurauksena. Ehkä tämän olisi voinut ostovaiheessa ennakoida, mutta en tuolloin ollut vielä näin valveutunut. Ensimmäiseen mekkoon sijoitetut rahat ovat saaneet vastinetta jo monta vuotta, kun taas tuo jälkimmäinen tulee paljon kalliimmaksi, sillä kestävyys ei ole samaa luokkaa.
Kyllä, 60€ olisi jopa ollut melko edullinen hinta kashmirneuleelle ja vielä sellaiselle, jonka väri on hyvin neutraali ja monikäyttöinen. Sen sijaan jollain tapaa epäsopivalle neuleelle hinta olisi ollut korkea, joten olen tyytyväinen että pidin pään kylmänä, vaikka harmittikin, koska olin sen itselleni visioinut jo useisiin tilanteisiin. Visio ja todellisuus eivät olisi tässä tapauksessa kohdanneet ja raha ”odottaa” nyt parempaa käyttökohdetta. Mielenkiintoisia huomioita sitä itsestään teki kuun aikana, odotan innolla jatkoa.
Toistaiseksi sujuu hyvin. Olin hyvin lähellä tilata muutaman taukodesign:n vaatteen, kun bongasin niitä alennuksella. Päätin kuitenkin miettiä vielä. Ja onnistuin sitten palauttamaan mieleeni, ettei minun kannata ostaa mitään, mitä en tarvitse. Vaikka kuinka yritän nähdä itseni nätissä mekossa, fakta on se että enemmän käyttöä minulle olisi kumisaappaille tai villapaidalle. Mekkoja löytyy kyllä niihin harvoihin tilanteisiin, joita minun elämässäni eteen lankeaa.
Tammikuun saldo siis: 0 vaatetta sisään, 0 ulos.
Jes, hyvin vedetty! Omien todellisten tarpeiden tunnistaminen on varmasti avainasemassa.
Talvi yllätti ostolakkoilijan ja ostin tammikuussa varrelliset Sievin talvikengät, jotka maksoivat 160e alessa. Yritin etsiä kenkiä kiivaasti jo vuoden viimeisinä päivinä, mutta vasta tammikuussa löysin. Hetken mietin, että jättäisin ostamatta, mutta sitten mukavuudehalu voitti. On vaan niin paljon kivempi kahlata nilkat kuivina täällä syrjäkylillä, jonne lumiaura ehtii vasta illanedellä.
Hyvät kengät ovat näillä leveysasteilla todella olennainen ostos. Jos sellaisia ei ennestään ollut ja odotettavissa on että nuo kestävät, niin menevät samaan sarjaan kuin mun täydellinen mekko.
Vaatteita en ostanut yhtään. En itselleni, miehelle enkä kahdelle tyttärelle. Kolmas tytär ostaa omansa koska on jo aikuinen, niistä en edes tiedä…
Sen verran tuli hankittua tekstiileihin liittyvää että ostin tarjouksesta 2 kerää a 150 g sukkalankaa yht 10 e , joista jo neuloin itselleni ja miehelle sukat ja lisäksi pari paria tuli neulottua vanhoista varastossa olevista langoista. Mulla kyllä kuuluukin villasukkia koska nykyisin käytän melkein pelkästään villasukkia.
Sukkalangat on mun pahe… haalin niitä aina jos jossain edullisesti näen. Toisaalta mulla on aina varastossa muutama pari, joista valitsen usein parin viemiseksi kun menen kyläilemään. Ja noita sukkia syntyy aikalailla… välillä tulee tehtyä useampi pari viikossa ja sitten taas voi olla pitkät ajat etten tee niitä ollenkaan.
Mulla ei ole lankoja, mutta tarvitsisin niitä parsimiseen. Villasukkavarasto olisi hyvä, mutta olen jälleen kuluttanut yhdet puhki. Enkä pysty parsimaan. Se on vähän ärsyttävää! Ihailen kaltaisiasi ihmisiä, joilta sukat syntyvät käden käänteessä, minä en ole varma muistanko enää miten neulotaan…
Villasukkien kohdalla on tosi oleellista, että parsii ennen, kuin sukat ovat kokonaan puhki. Siis vahvistaa hiutuneen kohdan ompelemalla päälle silmukoita jäljitellen. Tällä tavoin menetellen ei pohjaan tule ärsyttäviä möykkyjä, ja sukkia voi edelleen pitää myös kengissä eikä vain yösukkina tms. Noitten parsimalankojen suhteen voisi olla hyvä ratkaisu ostaa eri värisiä pikku villalankakeriä kirppikseltä. Joskus on kyllä ihan käsityöliikkeissäkin ollut parsimalankasettejä, mutta en tiedä, onko enää nykyään.
Minä perin sukulaistädiltä ompelukoneen ja -tarvikkeita ja yhdessä ihanassa vanhassa puulaatikossa oli juuri tällaisia sukkien parsimiseen tarkoitettuja ohuita neutraalinsävyisiä villalankoja pienissä nipuissa. Niitä on selvästi saanut aikoinaan ostaa ihan siihen tarkoitukseen. Meinasin ensin myydä ne kirppiksellä, mutta onneksi päätin säilyttää.
Huvittavaa tässä on että olen todella laiska parsimaan… melkein nakkaan rikkinäiset sukat mieluummin pois ja teen uudet tilalle… ainakaan kovin monta kertaa en parsi sukkia.
Oon kyllä tutuille välillä tehnyt tilauksestakin sukkia… Jos kiinnostaa ota yhteyttä. 😊
Varsinkin kantapään teko on rrrraivostuttavaa puuhaa. Minulla on tiukka neulekäsiala ja sen takia kantapäästä tulee aina liian kapea 🙁 Onneksi löytyy sukulaisten neulomia villasukkia 🙂 Lisäksi olen suhteellisen lyhytjännitteinen, joten aina on olemassa suuri riski, ettei toinen sukka koskaan valmistuisi 😀
Tuohon tiukkaan käsialaa auttaa kun käyttää numeroa tai puolta suurempia puikkoja mitä lankavyötteessä suositellaan…
Musta sukkien neulominen on taas just siksi kivaa että pari valmistuu parissa kolmessa illassa… pitkäjänteisyys ei enää riitä villapaitojen neulomiseen niinkuin ennen. Ja myös siksi että kun sukkia on riittävästi tehnyt tekemistä ei enää tarvitse ajatella… menee ihan itsestään.
Ostin lenkkarit jotka olivat ostoslistalla. Vanhat olivat nähneet jo liian monta kilometriä. Nyt ei ole ostoslistalla mitään.
Kuulostaa erinomaisen järkevältä.
Erittäin havainnollista tuo vaatteiden kirjanpito. Minä ostin viidet sukat tarpeeseen, joista jo yksi pari hajosi, argh! Nykyään sukat eivät kestä ainakaan minulla ja nyt vihdoin näen, kuinka monet vuoden aikana ostan! Lisäksi ostin kahdet housut ja yhden puseron alesta. Toiset housut ovat sellaiset, jollaiset käytin aivan puhki, kun olivat niin ihanat. En kadu ostoksia. Nyt toivon hoikistumista, että saisin muutamat ihan uudet ja vain hitusen pienet housut käyttöön
Olen miettinyt vaatteita todella paljon, en ostamista, vaan vanhojen hyödyntämistä. Siirsin muutamat siistit jumppatrikoot kotihousuiksi, kun eivät enää jumpassa ole kivat. Iso raivaus on vaatekaapissani edessä. Tämän vuoden aikana aion lopulta laittaa kaikki epäsopivat pois. Kun on monta vuotta ollut erikokoisen ja vaatteita siitä syystä paljon ( onneksi paljon saatuja) niin ehkä vihdoin voisi kaapissa olla vain sopivia ja kivoja vaatteita. Sain tammikuussa n
150 vaatetta/tavaraa pois ja se lämmittää mieltä, etenkin kun paljon meni vielä yhdelle perheelle käyttöön 😊
Mulla ei nyt ole kirjanpitoa poistuneista, koska tarkoituksena ei ole ollut varsinaisesti vähentää vaatteita, ainoastaan muuttaa ostokäyttäytymistä. Yritin vastikään myydä isoa kasaa vaatteita vintage-liikkeessä, mutta mikään ei mennyt kaupaksi 🙁 joten nyt minulle palautui kassillinen epäsopivia vaatteita, joista pitäisi hankkiutua eroon. Tämä oli odottamaton takaisku!
Vaatteet ei oikein tunnu menevän kaupaksi missään. Ystävättäreni myi 5 €:lla viime sunnuntaina kirpputorilla kertaakaan käyttämättömän takkimekon, joka oli vielä kaiken lisäksi suomalaisen nimekkään suunnittelijan mallistoa. Eli vaatteissa paras säästö tulee, kun jättää hutiostokset ostamatta.
Sama huomio täälläkin. Lasten vaatteet menevätvielä jotenkin, mutta jos vaate ei ole tiettyä merkkiä, ei hyväkuntoisistakaan vaatteista voi pyytää euroa enempää.
Aikuisten vaatteet sen sijaan tuntuvat jäävän hyllyyn. Myin myös ennen joulua laadukkaita vaatteita kirpputorilta, jotka harmikseni eivät raskauksien jäljiltä menneetkään enää päälle. Merkkeinä nyt mainittakoon Filippa K, Tiger of sweden ja Marimekko. Monet vaatteista olivat häpeäkseni pari kertaa käytettyjä tai käyttämättömiä ja hinta kaikilla alle kymppi. Eivätkä olleet edes mitään muotivaatteita vaan peruspuseroita, hameita ja housuja. Kannoin suurimman osan takaisin kotiin. Nettikirppis sitten tuotti paremman tuloksen. Mutta tosissani hämmästelin, etteivät ne menneet kaupaksi. Laatuvaatteita, joissa ei ollut mitään vikaa!
Minulla on takana kolme vuotta vaatekirjanpitoa ja kaksi vuotta suunnitelmallista hankintaa. Tämän vuoden tarpeiksi oli määritellyt ainoastaan talviyöpaidan ja klassiset saappaat. Vanhat saappaat jäi harmillisesti pieniksi, kun ilmeisesti jalka leviää näin keski-iässä!
Kiinnostavinta on tietysti, että satuin löytämään molemmat tammikuussa. Eli vaatehankintoihin meni 169€, molemmat alesta.
Korjautin farkut sopiviksi ompelijalla, hintaa kymppi. Siitä seurasi lisää tarpeita, sillä olen mekkoihmisiä. Päätin ottaa farkut osaksi kevätgarderobia ja tarvitsen ainakin yhden paidan farkkujen kaveriksi, yksi on entuudestaan.
Olen siis mestari luomaan tarpeita. Tavoitteeni on pienentää vaateostoksia määrällisesti, eurot seuraa kenties perässä. Tähän kaikkeen antaa hyvin perspektiiviä kirjanpito. Ugh. 🙂
Huomasin viime vuonna kirjanpidon tärkeyden ja merkityksen. Toivottavasti tämän vuoden kirjanpidon perusteella näen selkeämmin, millaisia todellisia tarpeita minulla pitkin vuotta on. Välillä vaatekaappia on mielestäni ihan kohtuullista uudistaa myös ”huvin vuoksi”. Haitallisempaa on mielestäni sellainen ostelu, jolla ei ole mitään päämäärää, vaan joka tyydyttää jotain muuta kuin varsinaisia vaatetarpeita. Kiva kuulla muuten ompelijan käytöstä!
Viime vuoden kallein hankinta oli välikausitakin teettäminen ompelijalla. Siitä tuli tosi ihana! Saan aina kehuja, kun kuljen se päällä. Eli noin puolet vuodesta.
Olen ehdottomasti teettämisen kannalla, jos siihen suinkin on mahdollisuus! Sen lisäksi että saa juuri sellaisen vaatteen jonka haluaa, työllistää yksityisyrittäjän ja tukee Suomen kansantaloutta. Win-win!
Mun tammikuun vaateraportti löytyy täältä: http://elamajarjestykseen.blogspot.fi/2017/02/tammikuun-vaateraportti.html
Ostolakossa en ole, kunhan kirjaan ylös tulevia ja meneviä vaatteita. Ostin takin, tiukkaan tarpeeseen, mutta pikkuisen jäi harmittamaan, kun takki ei sitten käytössä ollutkaan ihan täydellinen. Toisaalta, täydellistä on jo monta vuotta turhaan metsästetty, että sikäli tämä oli oikeinkin hyvä ostos. Puutelistani ulkopuolelta hankin yhden puseron, mutta siitä on jo tullut lempparivaate, joten hyvä sekin.
Kävin lukemassa raportin, ja tuli mieleen että voisiko ongelman korjata hieman pidempivartisilla lapasilla tai hanskoilla? Jos takki on muuten hyvä, niin tuo voisi olla kätevä ratkaisu.
En ostanut itselleni yhtään vaatteita. Yritän lakkoilla ostamisista myös muuten kuin vaatteiden osalta, eli tarkoitus olisi ostaa vuoden mittaan vain sellaista, mitä ihan välttämättä tarvitsen.
Tammikuun aikana olen ostanut ainoastaan läppäriini uuden virtajohdon, koska vanha hajosi.
Niin ja tässä en tietysti huomioi ruokia ja muita päivittäistuotteita, kuten rasvapurkkeja ja shampoita. Niitä ostelen ihan tavalliseen tapaan =D
Hyvä suoritus!
Ostin melkein tarpeeseen.
Kaksi treenipaitaa, koska edelliset huonoja. Hinta yhteeensä kaikkien alennusten jälkeen 17,90€, vaikka olivat molemmat ns. merkkipaitoja. Lisäksi kolmet bikinit edessä siintävää lomaa varten. Yhdilläkin uusilla olisi ehkä pärjännyt 🙂 Hintaa näille yhteensä 42€, mutta eipä tarvitse heti ostaa uusia.
Lisäksi sorruin jossain ihme mielentilassa ostamaan aivan turhan paidan, hintakin jopa 45€. Tajusin kuitenkin mokani kotona ja palautin paidan.
Tammikuu meni mielestäni ihan hyvin. Vain tarpeellista ja edullisesti.
Tuo palauttaminen on kyllä hyvä vaihtoehto, mutta ei aina se helpoin. Pitää kuitenkin mennä takaisin kauppaan ja hoitaa se operaatio, ja voisin kuvitella että usein ei oikein viitsisi nähdä vaivaa. Toisaalta kotona ostokset näyttävät joskus erilaisilta kuin kaupassa, joten palauttaminen voi olla ihan perusteltu ja hyvä vaihtoehto.
Onnistuminen ei ollut täydellistä, kuten eivät ne alesta hankitut farkutkaan. Toki molemmat yksilöt ovat vallan mainiot työkäyttöön. Varsinaista tarvettahan näille ei vielä olisi ollut. Poistin sitten kaksi vaatetta loppuun käytettynä, joten määrällisesti vaatevarastoni lisääntyi vain yksillä omatekoisilla villasukilla (aloitettu viime vuoden puolella). Uskoakseni tietoinen tarkkailu vaikuttaa – muutoin olisin varmaan ostellut alesta enemmänkin.
Kyllä se vaikuttaa, minulla ainakin. Jos tätä lakkoa ei olisi, olisin vaellellut samalla tavalla alennusmyynneissä kuin ennenkin, ja varmasti löytänyt kaikenlaista. Mutta nyt kun oli tietoinen päätös olla hankkimatta uutta, pärjään näillä vanhoilla vaatteilla erinomaisesti.
Hyvin menee! Ostin yhdet mustat nilkkasukat 5,95€. Ihan uskomaton fiilis, kun ei ole tarvinnut juosta löytämässä ”jotain”.
Jes, ja kyllä!
En ostanut mitään, en edes tainnut käydä vaatteita myyvässä kaupassa ennenkuin tällä viikolla. Enkä tehnyt mitään itselleni, siis en saanut valmiiksi. Ompelukone kävi huollossa ja ostin kaksi käsityölehteä, mutta niitä en laske vaatemenoksi koska ompelen paljon muutakin kuin vaatteita ja lehdet on enempi viihdettä kuin tietyn mallin takia ostettuja.
Täydellinen suoritus, siis!
Tammikuun vaateostokset 0kpl, kaksi paitaa ompelin ja muutamalle olisi vielä tarve. Parin vuoden ”ostosrajoitteisuuden” jälkeen hetken mieliteot ostoslöytöihin on kyllä selkeästi vähentyneet, mikä osaltaan helpottaa ostamatta jättämistä :D.
Luulisin, että jo vuoden jälkeen alkaa oppia uusia ajatusmalleja myös tämän suhteen. Tuntuu että viime vuosi avasi silmät niin perusteellisesti.
Oma tavoitteeni on ostolakon sijasta nimenomaan kaikenlaisen shoppailun vähentäminen ja sen selvittäminen, mitä oikeasti tarvitsen. Ei haittaa, jos löydän jonkin tarpeellisen vaatekappaleen, joka toivottavasti on vielä laadukkaasti ja eettisesti valmistettu – silloin voin kyllä maksaakin – mutta ylimääräisten himojen luomisesta pyrin eroon.
Onnistuin tammikuussa hyvin, vaikka muutamassa verkkokaupassa kyllä pyörähdin. Tyydyin kirjaamaan ylös, mitä luulen tarvitsevani. Uskon, että muutamassa kuukaudessa kyllä selviää, olivatko ne tarpeet tarpeita sittenkään tai edes sellaisia haluja, joiden perässä olisi ilo juosta…
Saldo joka tapauksessa on tammikuulta nolla euroa, ja todellakin helpottavaa, kun shoppailuaihepiiriä ei tällaisen päätöksen myötä tarvitse edes juuri miettiä.
Nuo tarpeet ja halut ovat mielenkiintoisia. Mulla oli tunne, että tarvitsen esiintymisvaatteen, ostin sellaisen, mutta kuitenkin lopulta esiinnyin liki 10v vanhassa mekossa, oikein tyytyväisenä. Eli en siis kuitenkaan tarvinnut uutta, vaan pärjäsin tosi hyvin jo valmiilla vaatteilla. Olen pidempään haikaillut talvisaappaiden perään, mutta näinköhän oikeasti tarvitsen niitäkään?
Kiitos, kun tarjoat mahdollisuuden tällaiseen vertaistukeen! On tosi mukavaa huomata, että moni muukin haluaa rajoittaa turhaa ostelua!
Tammikuun saldoni oli 3 sukat (pyykkivälin harventamiseksi) ja yhdet rintaliivit (tämän vuoden hankintalistalla, mutta olisin vielä pärjännyt ilmankin). Yhteensä 97 €. Nämä ostin itse, ja mitään vaatteita tai asusteita ei tullut muuta kautta. Yhdet villasukat korjasin.
Ole hyvä vaan, yhteisöllisyys on yksi tämän blogin parhaista puolista!
Alusvaatteet ja sukat ovat sellaisia, että niiden suhteen en ole valmis tekemään samanlaisia kompromisseja kuin muiden vaatteiden kanssa. En kestä huonoja sukkia, ja mielestäni on perusteltua omistaa niitä niin paljon, että pesuväliä ei tarvitse tihentää liian vähäisen määrän takia. Alusvaatteet taas ovat olennainen osa onnistunutta pukeutumista, joten niihin panostaminen on mielestäni täysin perusteltua.
En ole ilmoittautunut ostolakkoon, mutta ostosaldo Tammikuulla 0 €. Tarkoituksena on kyllä ollut ostaa uusi talvitakki. Eipä vaan ole tullut vastaan sellaista joka olisi houkuttanut. Yleensäkin minulle käy näin, kun jotakin tiettyä etsin en sitä löydä.
Ihan hyvä suoritus, vaikket osallistunutkaan! Oletko seuraavassa kuussa mukana?
Olen mukana ostolakossa kuukausi kerrallaan. En ostanut tammikuussa yhtäkään vaatetta, vaateostot 0 €. Omasta vaatekaapistani olen keksinyt uusia yhdistelmiä, hyvä niin. Jatkan edelleen lakkoa ”toistaiseksi” periaatteella. Koko vuotta en pärjää nollaostoilla. Ja koska rahaa on säästynyt, olen käyttänyt kahvilapalveluja tavallista enemmän 🙂
Olen huomannut, että minua inspiroi tämä haaste, että yrittää hyödyntää vanhaa vaatevarastoaan entistä monipuolisemmin. Toisaalta minusta ei ole mitään erityistä syytä yrittää olla ostamatta yhtään mitään, jos ostaminen on järkevää ja tulee tarpeeseen.
Tammikuu meni nopeasti, josta viimeinen viikko kului laskettelureissussa. Kertaakaan en mennyt vaatekauppohin kiertelemään, ei ollut aikaakaan mennä. Tilasin postimyynnin kautta alushousuja tarpeeseen. Tein kerran ruokaostosten yhteydessä marketissa täsmäiskun vaateosastolle etsimään neuleiden alle sopivia mustia t-paitoja, jotka ovatkin olleet ostoslistalla jo useamman kuukauden. Ja yllättäen löysinkin sopivia, joten ostin saman tien niitä kolme samanlaista. Samalla kertaa kurkkasin aluskerrastojen hyllyyn, koska laskettelulomamme oli nurkan takana. Lämmintä villasilkkistä kerrastopaitaa olen etsinyt jo pari vuotta ja tämänkin kohdalla tärppäsi. Eli kuukausi meni mielestäni erinomaisesti vaatteiden ostamisen suhteen.