Kotitöistä parasta on silittäminen. Tykkään siitä aidosti, jos vain on aikaa keskittyä rauhassa. Silitän etupäässä liinavaatteita: tyynynliinoja, keittiöpyyhkeitä, vauvan lakanoita ja kankaisia servettejä. Joskus innostun silittämään jonkun pöytäliinankin, jos en jaksa lähteä mankeloimaan. Ajoittain silitän myös vaatteita, mutta niitä selvästi harvemmin. Arjessa käytän vain vähän sellaisia vaatteita, jotka olisi silitettävä.
Tästä huolimatta puhtaat pyykit tuppaavat kasaantumaan. Se johtuu siitä, että silittäminen ei ole välttämätöntä, ja esimerkiksi tyynynliinoja riittää vaikken pariin kuukauteen silittäisikään (tässäpä muuten erinomainen syy pitää joidenkin tavaroiden suhteen vähän isompaa varastoa!) Sitten kun silitettävien kori alkaa täysin pursuilla yli laitojen, rykäisen kaikki kuntoon kerralla.
Silittämisessä on parasta se, että se on mekaanista työtä, mikä ei vaadi suurta keskittymistä. Toisin sanoen samaan aikaan voi katsella vaikka jotain ohjelmaa iPadilta. Minusta on jostain syystä vaikeaa vain istua alas katsomaan jotain (meillä ei esimerkiksi ole telkkaria), vaan tuntuu että samaan aikaan voisi ja ehkä pitäisi tehdä jotain muutakin. Silittäminen ja BBC:n dokumentit täydentävät siis toisiaan erinomaisesti! Tässä täytyy tosin todeta, että ilman jotain ulkopuolista viihdykettä silittäminen olisi varmaan aika tylsää. Mutta kun sen yhdistää johonkin kiinnostavaan, homma muuttuu täysin.
Eilen käytin vajaat pari tuntia siihen, että silitin yhtä kyytiä kaiken mahdollisen. Siinä pääsee sellaiseen miellyttävään flow-tilaan, jossa työ etenee reippaasti, koko ajan tulee valmista, ja aivot jotenkin lepäävät samalla. Nyt pitäisi vielä käydä mankeloimassa muutamat lakanat, ja sen jälkeen tämän perheen silitysurakka onkin hoidettu vähintään kuukaudeksi.
Onko muita, jotka tykkäävät silittämisestä?
Mä en silitä, mutta mankeloin. Voi että sitä rauhaa, minkä saavuttaa kun tuijottaa vain sitä mankelin pyörivää rullaa… ja miten ihanaa on viikata/rullata niitä lakanoita, miten pieneen tilaan ne menee! Liinavaatekaappi on yks mun lempikaappeja, aina siistissä järjestyksessä 😀
Mäkin mankeloin, mutta se vaatii aina reissua pesutuvalle, joten tarvitsee oman motivaationsa (ja välillä lastenvahdin myös). Allekirjoitan kyllä kaiken mitä sanoit mankeloinnista muuten.
Tykkään kyllä, mutta silitän vain vaatteita. Talvella silitettäviä ei ole kuin pari, kesällä paljon enemmän.
Vaatteita silitän, mutta niitäkin kasaantuu aika paljon ennen kuin ryhdyn toimiin. Katson yleensä samalla telkkaria tai skypetän pitkiä puheluita kaverin kanssa, tykkään myös siitä että voi tehdä montaa asiaa yhtä aikaa.Minulla tosin tuppaa selkä kipeytymään silityksestä, mitenköhän sitä ergonomiaa voisi parantaa?
Lakanoita ja pyyhkeitä ei meillä silitetä eikä mankelia ole, ja ihan hyvin ollaan pärjätty 🙂 Olisihan se luksusta nukkua silitetyissä lakanoissa, mutta kun ne kuitenkin rypistyvät yhden yön jälkeen eikä niitä kukaan muu näe, niin koen että silitykseen kuluvan ajan voi käyttää johonkin muuhun järkevämpään. Tiedän, että äitini kauhistelee tätä, mutta välillä pitää mennä sieltä, missä aita on matalin ja mikä helpottaa elämää 🙂 Monestikin tuntuu, että ihmiset ovat liian velvollisuudentuntoisia ja jotenkin tekevät itselleen työtä, jota ilman pärjäisi ihan hyvin. Eli jatkan samalla linjalla!
En osaa sanoa ergonomiasta muuta, kuin että onhan silityslauta tarpeeksi korkealla? Ettet joudu vahingossa kumartelemaan työskennellessäsi.
Mielestäni tuo on juuri oikea asenne. Pitää tehdä sitä mikä on omasta mielestä sen arvoista. Sileät lakanat ovat luksusta, mutta todellakin ilmankin pärjää!
Mä tykkään silittämisestä, mutta en silitä lakanoita. Tykkäisin kyllä mankeloiduista lakanoista, mutta mankelia ei ole. Äidillä olisi, mutta sinne en ole tähän mennessä jaksanut lakanoita raahata…Keittiöpyyhkeet sen sijaan kyllä silitän.
Mä en tiedä mikä siinä on, mutta mä tykkään silittää kaikki vaatteet… onhan siinä hommaa, mutta se nyt on vaan muodostunut vuosien varrella tavaksi. Ehkä tämä on peruja siitä, kun olin opiskeluaikana pesulassa töissä.
Itse olen taistellut todella paljon tuon silittämisen kasautumisen kanssa ja en ole siihen vielä löytänyt hyvää ratkaisua.
– Olen yrittänyt silittää vaatteet heti kun ne kuivurista otan.
– Olen yrittänyt varata kerran viikossa ajan jolloin hoidan viikon pyykin silittämisen.
– Olen yrittänyt silittää 15 min päivässä.
Mikään näistä ei ole toiminut, joten lopputulema on melkein aina se että urakoin silloin tällöin yhtenä päivänä karmean kasan puhdasta pyykkiä samalla telkkaria katsoen tai äänikirjaa kuunnellen. Tai vaihtoehtoisesti revin pyykkikasasta vaatteita ja silitän siinä vaiheessa kun laitan sen päälle.
BTW olen todella nopea silittäjä… miesten paidan silitän n. 3 minuutissa…. olen kerran mitannut ajan. Syy siihen on se, että kerran tuli yhden miespuolisen kollegan kanssa puhetta asiasta. Liittyen siis siihen kun hän ”ylpeili” sillä että silittää itse paitansa… johon totesin että eihän tuo ole mikään ”meriitti” kun siihen menee vähemmän aikaa päivässä kuin suihkussa käymiseen… =)
Itse viime aikoina erilaisia rutiineja kehittäneenä, toimisiko sulla silittämisen suhteen joku tietty rutiini myös? En tiedä mikä se olisi, mutta joku mikä tuntuu luontevalta. Toisaalta tuohan toimii myös, että silittää sitä mukaa kun tarvitsee ja sitten loput silloin kun inspiraatio iskee. Ei kai siinä mitään pahaa ole.