Kaikenlaista kannattaa kokeilla. Päätin, että testaan KonMari-menetelmää ja järjestän ja viikkaan vaatteeni uudella tavalla. Nyt kokeilua on takana pari viikkoa ja voin jakaa tuloksia.
Viikkauksen periaatteena on se, että vaatteista ei tehdä pinoja, vaan rivejä tai jonoja. Vaatteet asetellaan siis pystyyn ja vierekkäin, ei päällekäin. Tämä luonnollisesti toimii ainoastaan laatikoissa, sillä vaatejonot tarvitsevat hieman tukea, vaikka periaatteena onkin että viikattu vaate pysyy itsekseen pystyssä. Avohyllyllä se on kuitenkin pidemmän päälle mahdotonta. Tässä siis ensimmäinen huono puoli. Jos laatikoita ei ole, tämä ei toimi. Toisaalta jos laatikoita on, systeemi on erittäin hyvä.
Vaatteet viikataan näin: Ensin vaate taitellaan niin, että syntyy suorakaide. Esimerkiksi housut taitetaan lahkeet päällekäin pituusssuunnassa. Paidoista tehdään suorakaide kääntämällä hihat piiloon tavalla tai toisella. Kun on saatu suorakaide, sitä aletaan ”kääriä kokoon”, eli taitellaan lyhyitä reunoja keskelle päin, kunnes saadaan sopivan kokoinen siisti paketti. Kun paketti laitetaan pöydälle sileä puoli ylöspäin, sen pitäisi pysyä itsekseen pystyssä (suurin piirtein, en ne kaikki pysy vaikka olisikin oikeaoppisesti taiteltu). Hämmästyttävän usein tämä kuitenkin onnistuu.
T-paidat rivissä. Suorakaidetta taitellaan pienemmäksi, kunnes korkeus vastaa laatikon korkeutta.
Menetelmän edut: On totta, että vaatteet vievät vähemmän tilaa tällä tavalla. Laatikkoon tulee yllättäen uutta tilaa, vaikka vaatemäärä pysyy samana. On myös todella kätevää, kun näkee kaiken kerralla. Yhdellä silmäyksellä on selvää, onko vaate laatikossa vai ei. Järjestystä on hyvin helppo ylläpitää, kun mitään ei tarvitse nostaa pois tieltä ja laittaa takaisin. Etenkin lastenvaatteet kannattaa taitella näin. Systeemi on kuin tehty pienille lapsille, jotka haluavat itse valita vaatteensa.
Tässä ei siis ole kaksi pinoa, vaan laatikko on kuvattu ylhäältä päin joten kuvassa on kaksi jonoa.
Tiettyjä ongelmia syntyy siitä, että kaikki vaatteet eivät tietenkään sovellu viikattaviksi näin. Liukkaat kankaat eivät pysy kasassa, sama vika myös hyvin ohuissa vaatteissa. Parhaiten menetelmä toimii puuvillan ja trikoiden kanssa. Myös alustopit, sukat ym. pienet vaatekappaleet voi taitella näin materiaalista huolimatta. Marie Kondo listaa itsekin vaatteita, jotka kannattaa mieluummin ripustaa. En muista mikä kaikkea siihen kuului, mutta käytännössä asia selviää ihan maalaisjärjellä.
Vaatekaapin ylemmille hyllyille suosittelen edelleen pinoja näkyvyyssyistä.
Yksi kyseenalainen seikka on vaatteiden rypistyminen. Marien mukaan moninkertaiset taitokset eivät haittaa, jos vaatteita ei tunge liian tiukkaan, eli mikäli ne eivät pääse litistymään. En ole ihan vielä päättänyt miten asia on. Ainakaan lastenvaatteissa en ole huomannut eroa, omien kohdalla tarkkailen vielä tilannetta. Kuten aiemmin totesin, avohyllyt eivät ole tähän tarkoitukseen soveltuvia, mutta jos hyllylle laittaa erillisen laatikon, sitten tämä taas toimii. Viikkasin neuleet yhteen Ikean erilliseen säilytyslaatikkoon, jonka laitoin hyllylle. Näyttää siistiltä ja toistaseksi toimii ihan ok.
Yhteenvetona totean, että kyllä tässä tietty taika on. Lastenvaatteiden säilytykseen menetelmä on tullut jäädäkseen. Omien vaatteiden osalta t-paidoille ja muille trikoille tämä toimii hyvin. Samoin rypistymättömille urheiluvaatteille. Sukkiani en jaksa ruveta taittelemaan sen kummemmin, mutta sukkahousut pysyvät siistissä järjestyksessä tällä lailla käärittyinä.
Onko joku muukin innostunut KonMari-menetelmästä?
Itsekin taittelin vaatteeni tällä tavalla. T-paitojen ja toppien kohdalla ja varsinkin tyttären paitojen osalta toimii hyvin koska ovat laatikossa mutta ongelmana minulla on tilanpuute omien pitkähihaisten osalta. Pitäisi saada ne mahtumaan yhdelle hyllylle kaappiin. Vaikka olen jo karsinut paljon niin silti paitoja on liikaa, varsinkin nyt kun vielä on villapaitojakin käytössä ja samalla hyllyllä. Vaikka paitoja on kahdessa rivissä jää muutama paita ilman rivipaikkaa. Etsin ratkaisua mutta toistaiseksi niitä on sitten irrallaan myös uusien rivien päällä. Ei hyvä. Sukillekin olen luvannut järjestystä ainakin koemielessä mutten ole vielä saanut itsestäni irti.
Mä tein sukkalaatikon suhteen niin, että järjestin siististi paksut sukkahousut, jotka on helppo kääriä nätisti. Nilkkasukkia en ruvennut taittelemaan, ne ovat ”läjässä” edelleen, koska se tuntuu toimivan niinkin.
Olen minäkin innostunut parin viime viikon aikana tästä Konmarin viikkaamistavasta ja allekirjoitan tuon että toimii erityisen hyvin lapsen vaatteiden kohdalla.
Meillä tämä toimii myös siksi hyvin koska meillä kaikissa vaatekaapeissa on korikot, joten korin saa aina vedettyä kokonaan esille. Myös vähän korkeammalla olevat korit.
Vaatteiden järjestely on mulla vielä kesken mutta lähiviikkoina aion järjestää kaikki vaatekaapit tällä systeemillä. Tämä nyt vaan tuntuu vievän aikaa hetken kun on 5 hengen vaatteet järjestettävänä ja ainakin vanhempien tyttöjen kanssa pitää yhdessä käydä vaatekaapit läpi, miten haluavat ne järjestettäviksi. =)
Meillä tytöt (18,15 ja 11v) totesivat, että uusi tapa viikata ja säilyttää rivissä toimii erittäin hyvin, kun järjestin heidän alusvaatelaatikkonsa Konmarin tapaan. Kaikki puhtaana olevat vaatteet näkee kertavilkaisulla kun vetää korin esiin. Siitä on sitten helppo valita haluamansa alusvaatteet.
Suurin osa meidän vaatteista on sellaisia jotka on helppo viikata tällä menetelmällä. Itse asiassa totesin käytännössä että myös esim. jotkut liukkaat urheilupaidat ja housut on helpompi viikata tällä menetelmällä siististi.
Kiitos muuten Jenni vinkkauksesta tähän Konmariin, tämä on tuonut minulle uusia tuoreita ajatuksia päähän ravaushommien osalta. Odottelen vielä kirjaa luettavaksi kirjastosta ,ehkä siitä lukiessa saa lisää uusia ideoita. =)
Urehiluvaatteiden kohdalla toimii erittäin hyvin. Tuollainen pieni paketti pysyy koossa paremmin kuin iso ja littana. Kiva että olet saanut inspiraatiota tästä! Kaikkea uutta on mielenkiintoista kokeilla.
Laiskalle ihmiselle sopii henkarisäilytys, joka hyvin toteutettuna on myös tilankäytöllisesti erittäin tehokasta. Itse asettelen kaikki yläosat (myös lasten) suoraan pesukoneesta henkareihin, joista ne nostetaan kuivumaan – vie huomattavasti vähemmän kuivumistilaa kuin pyykin ripustelu. Ja sitten kuivuttuaan suoraan kaappeihin. Ei viikkaamista, ei silittämistä (materiaalin mukaan alhainen linkousnopeus). Eikä etenkään vaatekaapin ”räjähtämistä” käsiin, kun sieltä yritetään ottaa jotain pikaisesti.
Ripustussäilytykseen tarkoitettujen kaapinosien korkeus on mitoitettu siten, ettei vaatteiden alle jää hukkatilaa, esim. paitoja ja mekkoja ei säilytetä samassa kohdassa ja lasten puseroille varattujen tankohyllyjen korkeus on todella matala. Tämä vaatii tietysti sen, että tankojen paikkaa ja hyllykorkeutta on suhteellisen helppo vaihtaa, koska tarpeet muuttuvat.
Ne vaatteet, jotka viikkaan (lähinnä lasten arkihousut, omat urheiluvaatteet) on taas tarkoituksella valittu varsin identtisiksi – sekin on helpottavaa, ettei valintaa tarvitse miettiä, vaan voi huoletta ottaa pinosta päällimmäisen 🙂
Kiinnostaisi tietää, miten saat henkarikuivatettua niin, että vaatteisiin ei synny venymiä ja/tai ”patteja” henkareista? Millaiset sun henkarit on? Minä muuten tykkäisin myös kuivattaa näin, mutta sitten on aina epämääräisiä patteja yleensä ainakin hihoissa… Olen kokeillut monenmoisia henkareita ja aina sama.
Lapsen vaatelaatikot kondoilin kuntoon viikonloppuna ja näyttää toimivan. Ne ovat siistit edelleen, mikä lienee ennätys. Aiemmin ekalla nykäisyllä oli kaikki sekaisin… Lapsi on myös tykännyt siitä, että näkee nyt helposti mistä vaatteesta on kyse. Ja se on kyllä totta, että laatikkoon tuli puolet lisää tilaa tällä menetelmällä. Meidän laatikkoon mahtuu nyt kaksi kertaa enemmän paitoja.
Mun kokemus on, että venyvät kankaat kuten trikoo ei oikein sovi henkarikuivatukseen, mutta napakat puuvillat ja pellavat ja polyesterit käy hyvin. Lastenvaatteet tosin ovat niin kevyitä, että niissä ei ehkä ole niin väliä?
Kuivatan kyllä kaikki yläosat, myös trikoopaidat ja ohuet neuleet, henkarilla. Henkari on mielestäni sitä parempi kuivatukseen, mitä pyöreämpi sen olkalinja on. Eli tuollaiset perinteiset kolmiomaiset, jossa henkari ”loppuu” hihan kohdalla terävästi, aiheuttavat eniten noita pusseja; samoin tietysti liian vaakasuorat mallit. Myöskin tuollaiset leveät, päistään pyöristetyt takkihenkarit (ns. majurimalli) tekevät pusseja, vaikka helposti ajattelee että vaatteen paino jakautuisi niille jotenkin tasaisemmin.
Meillä käytetyt sisävaatteiden kuivatus-/säilytyshenkarit: Palaset Vega (aikuiset) ja Palaset Mini Vega (lapset). Heillä näyttää muuten olevan valikoimassaan myös erityisesti neuleille ja silkkivaatteille tarkoitettu, liukuestein varustettu pyöreälinjainen henkari (malli Nero):
http://www.palaset.com/tuotehaku.asp?sua=3&lang=1&ak=78
Kappas, minullakin on pari tuollaista henkaria juuri mekoille, ja hyvin toimii!
Mielenkiintoista! Marie puhuu sitä vastaan, että kaikki olisi ripustettuna. HÄn perustelee tätä tilojen ahtaudella. Käärimällä moni vaate menee pienempään tilaan. Toisaalta Mariekin tietysti neuvoo ripustamaan sellaiset vaatteet, joita olisi älytöntä viikata, kuten vaikka jakut tai mekot. Toisaalta, jos kaapit on suunniteltu juuri ripustamista varten, ja esim. lasten kaapissa on tankoja monessa kerroksessa, miksi ei toimisi. Ajatus on minulle uusi, mutta kiinnostavaa kuulla että näinkin voi kaiken järjestää!
Myös minä olen tehnyt laatikkoihin jonoja aiempien pinojen sijaan. Toimii hyvin myös liinavaatteille ja pyyhkeille.
Sukkahousut ja sukat olen rullannut Kondon ohjeen mukaan, tämäkin toimii, kunhan laatikko on tarpeeksi pieni ja rullat tukee toinen toisiaan.
Järjestelin rivit vielä, niin hyvin kuin mahdollista, värien mukaan. Tummat taakse ja vaaleat eteen, lisää kuulemma harmoniaa. Tästä syntyikin jonkinlainen ”optinen harha”. Käytössä on siis Ikean rautalankakorit, eli oven avatessa (ilman että laatikon vetää ulos) näkee korin etuosassa olevat vaatteet. Kun oven avaa tulee tunne, että vaaleita vaatekappaleita olisi enemmänkin.
Ennen vanhaan liinavaatteet oli tapana rullata tiukoiksi paketeiksi, ja sitten niitä ladottiin päällekäin kuin halkoja. Vie varsin vähän tilaa. Tuo värijuttu on kiintoisa. En mene sanomaan harmoniasta yhtään mitään, mutta yleisvaikutelmasta tulee todella huoliteltu ja ”sisustuslehtimäinen”, kun värit etenevät tummasta vaaleaan. Toisaalta se kyllä helpottaa löytämistä myös, kun saman väriset ovat yhdessä.
Ite oon käyttäny melkein aina tota viikkaustyyliä ja luulin et se on ihan yleistäki.( ”Kon-mari menetelmä” kuulostaa tyhmältä :D)
KonMari on se nimitys jonka Marie Kondo on itse keksinyt tälle systeemilleen. Toisaalta eikö ole kätevää, että on selkeä nimi joka erottaa tämän tavan muista?
Tyhmyys tullee siitä että Kondo yrittää omia itselleen jotain näin yleismaailmallista. Vähän kuin joku yrittäisi kutsua vaikka tekstiilien höyryttämistä suihkun ohella ”matti meikäläis”-menetelmäksi itsensä mukaan.
Voisin kokeilla pitkä- ja lyhthihaisten värillisten teepparien kohdalla (laatikossa ne on jo nytkin).
Valtaosa teeppareistani on kuitenkin mustia ja valkoisia vailla tekstiä – niitä saattaa olla yhteensä jotain 50, herrajjesta – joten ne saa lojua sellaisenaan. Hihan pituus on ratkaiseva ”pitkähihaisissa” eli onko puolikas hiha vai ranteesen asia vai jotain muuta. Sen saan selville nopeesti kun paidat EI ole Kondo.
Hyvä perustelu käyttää jotain muuta menetelmää.
Meillä on kombinoidusti laiskan ihmisen henkarisäilytys ja viikkaus laatikoihin käytössä.
Henkareilla on hyvä kuivata aikuisten vaatteet. Kaikki lasten vaatteet ovat riveissä laatikoissa. Marie Kondon ansiosta hieman paremmissa riveissä. Toimii hyvin.
Minäkin kuivatan henkarilla sellaiset vaatteet, jotka myös säilytetään niillä, kuten vaikka kauluspaidat. Paitsi joissakin vaatteissa henkarikuivaus nimenomaan kielletään jottei vaate veny, joten nämä tietenkin sitten erikseen. Myös meillä toimii erinomaisesti lastenvaatteilla!
”Tässä ei siis ole kaksi pinoa, vaan laatikko on kuvattu ylhäältä päin joten kuvassa on kaksi jonoa.”
Surkeatkin kuvat kertovat joskus enemmän kuin tuhat selkeää sanaa…
… lisää havainnekuvia siis jatkossakin.
-ölköl-
Tässä blogissa ei kuvilla koreilla 🙂 🙂 🙂
Olen äärimmäisen laiska ottamaan kuvia, ja usein tajuan vasta jälkeenpäin, että olisi ollut fiksua ottaa kuvamateriaalia blogia varten. Pahoittelen, mutta en lupaa muutosta asiaan 🙂
Olisko jotain vinkkiä, miten järjestellä todella epäkäytännöllinen vaatekaappi? Meillä on asunnossa vanhat vaatekaapit, jotka ovat kyllä tilavuudeltaan riittävät, mutta vaatteita on mahdoton asetella käytännöllisesti, koska yhdessä kaapissa on vain kolme hyllyä. Hyllyvälit ovat siis valtavan suuret, ja pinoista täytyisi siis tehdä todella epäkäytännöllisen korkeat. Syvyyttä hyllyissä kyllä riittää, mutta pinojen asettaminen peräkkäin ei sekään ole mikään ihanteellisin ratkaisu, kun takana olevat jäävät sitten aina piiloon.
Suuremmalla remontilla tästä tietenkin selviäisi, mutta kyseessä on vuokra-asunto eikä sellaiseen ole siis intoa. Hyllyjä voisi tietysti lisätä, mutta nekin ovat niin epämääräisen kokoisia, ettei standardina löytyisi. Olen tuskaillut nyt jo pitkään sen kanssa kun vaatteet eivät vain pysy järjestyksessä (ja minulla ei tosiaan ole edes mitään valtavia määriä vaatteita), joten ajattelin jos sinulla Jenni tai jollain lukijalla olisi hyviä ja suht helposti toteutettavia ideoita tähän. 🙂
Ensimmäiseksi tulee mieleen, että voisiko hyllylle laittaa koreja tai matalia avoimia laatikoita (tyyliin se kenkälaatikko tms.) joihin vaatteet voisi latoa konmari-menetelmällä? Toinen idea on, että soveltaisi astiakaappeihin tarkoitettuja sisähyllyjä, joiden avulla tavaroita saa kahteen pinoon muuten liian korkeassa tilassa. Niitä on ainakin Ikeassa myynnissä keittiöosastolla.
Ensimmäisenä tulee mieleen Elfa-korit tai vastaavat. Jos hyllyt kuitenkin ovat kiinteitä ja jonkun muun kuin suorakulmion muotoisia (kuten meillä eräässä satavuotiaassa asunnossa oli) tai oven karmi peittää osan hyllyn etuosasta kaventaen suuaukkoa liikaa (kuten meillä 50-vuotiaassa asunnossa kävi) ei auta varmaan muu kuin purra hammasta ja sietää epäkäytännöllisyys joko irtolaatikoiden tai hyllynaluskorien, eli sellaisten ripustettavien rautalankahäkkyröiden kanssa.
Epämääräinen hyllyjen koko ei kuitenkaan ole este hyllyjen lisäämiselle, voitte leikkauttaa hyllylevyjä omilla mitoillanne ja se tuskin tulee kalliiksi, koska kyseessä on vain pari sivallusta sirkkelillä. Eri kokoisia hyllyaihioita saa monesti ihan muutamalla eurolla vaikka Ikean poistonurkasta, jos ei ole niin tarkka hyllyjen yhteneväisyydestä.
Kiitos paljon vinkeistänne! Ongelma ratkesi, ja olen lopputulokseen oikein tyytyväinen. Vähän jopa ihmetyttää, miksi kärsin asiasta niin pitkään ennenkuin hoksasin laittaa sen kuntoon!
Totesin että nuo korijärjestelmät olisivat kaikkein käytännöllisimmät, mutta korikiskojen asentaminen vaatekaappiin ei olisi onnistunut juuri tämän epämääräisen koon vuoksi. Sen sijaan löysin ihan vaan Ikeasta tällaisen omilla jaloillaan seisovan korihyllykön, joka mahtui kaappiin sopivasti sellaisenaan. Siirsin olemassa olevat kolme hyllyä vaatekaapin yläosaan, jolloin tuo korihyllykkö mahtui sopivasti vaatekaapin alaosaan. Parikymmentä senttiä jäi toki ”hukkatilaa” hyllykön reunaan, mutta silti tuntuu että säilytystila tuplaantui, vaikka tilavuus on aivan sama kuin ennenkin.
http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/S19876454/
Mulle valkeni tän järjestelmän yksi nerous. Se on tehty tällaisille ”kiemuratiehyt”-aivot omaaville… Se pakottaa sut tekemään vain ja ainoastaan sitä vaatteiden karsimista esimerkiksi.
Järjestin myös osan lastenvaateista nyt. Se miinus on, että vie enemmän tilaa laatikosta. Mut tosi hyvä kun ei tarvii siirrellä pinoja….
Konmari niin toimii. Järjestin oman vaatekaappini, jossa on ulosvedettävät laatikot. Tilaa tuli puolet enemmän ja samalla tuli karsittua turhat ja/tai kausivaatteet pois. Nyt näkee heti missä mikäkin vaate on. Puhtaat on helppo ja nopea viikata jonon jatkoksi. Ja kaapissa on reilusti tilaa ja ilmaa, joten vaatteet pysyvät raikkaampana pitkään. Suosittelen.
Tuo näkyvyys on ehdottomasti konmarin paras puoli. Metodi on selvästi ruvennut leviämään viime aikoina!