Puuh, nyt täytyy hieman vetää henkeä. Olen kirjoittanut kirjaa kaiken vapaa-ajan viimeiset pari viikkoa ja lähetin sen eilen kustannustoimittajalleni. Sanonpa vaan, että jos olen joskus erehtynyt luulemaan, että kirjojen kirjoittaminen olisi jotenkin helppoa, niin otan sanani takaisin. Sairaan vaikeaa, jos minulta kysytään.
Nyt on kuitenkin parin päivän hengähdystauko, mikä tulee tarpeeseen. Aivoista ei hetkeen irtoa yhtään uutta ideaa, joten aion rentoutua tekemällä kaikkia niitä kotitöitä, joita olen menestyksellä lyönyt laimin viime aikoina. Olen pitänyt sanani, enkä ole silittänyt tai tehnyt mitään muutakaan ylimääräistä. Olimme viikonloppuna pois kotoa, ja näköjään sinä aikana parvekkeen viimeisetkin kukkaset ovat paleltuneet kuoliaiksi. Parvekkeen voisi nyt ottaa haltuun, mutta pienemmässä mittakaavassa kuin ennen. Jos laittaisi vaikka kolme kanervaa, eikä 15 kappaletta kuten yleensä. Ne menisivät jonnekin marraskuun alkuun asti, ja sitten voisikin jo vaihtaa havut ja jouluvalot. Meillä on muuten muoviset havuköynnökset. Erinomainen investointi pari vuotta sitten.
Täytyy sanoa, että ajatus kotitöiden tekemisestä tuntuu tällä hetkellä todella rauhoittavalta. Pyykin peseminen ja lapsen vaatelaatikoiden raivaus kuulostaa juuri sopivan epähaasteelliselta. Olen viime viikot tehnyt töitä pelkästään ajattelemalla, joten suhtaudun jopa työhuoneessa odottavaan vaaterumbaan miellyttävällä odotuksella. Työtä jossa ei tarvitse ajatella! Ihanaa vaihtelua.
Voi tosin olla, että muutaman päivän päästä avaan koneen taas enemmän kuin mielellään. Se vaaterumba on nimittäin aika mittava. Koska päätin etten tuhlaa aikaa mihinkään epäolennaiseen, olen vain heitellyt sinne yhteen kasaan vaatteita, jotka eivät nyt ole käytössä: liian pieniä, kirppikselle meneviä, rikkinäisiä, väärää kautta edustavia. Siellä on omia vaatteita, puolison vaatteita ja lastenvaatteita. Nyt pitäisi käydä ne kaikki yksi kerrallaan läpi, ja lajitella oikeisiin paikkoihin. Ei muuten käy ihan käden käänteessä. Katsokaa nyt tätä listaa, miten ne pitää lajitella:
- heti myyntiin menevät omat vaatteet ja kengät
- myöhemmin syksyllä myyntiin menevät lastenvaatteet ja kengät
- ensi kesänä myyntiin menevät lastenvaatteet ja kengät
- ensimmäiseltä lapselta toiselle säästettävät vaatteet ja kengät
- rikkinäiset pussilakanat Finnlaysonin keräykseen
- kaikki rikkinäiset korjauskelvottomat Lindexin keräykseen
- muut, jotka pitää toimittaa esim. kierrätyskeskukseen
- muutama yksittäinen vaate, jotka haluan säästää muinaismuistoiksi
Kahdeksan erilaista kategoriaa! Tämä todellinen laajuus selvisi itsellenikin tätä listaa kirjoittaessa. Lajittelun lisäksi ne täytyisi myös toimittaa oikeisiin osoitteisiin. Joskus otan vielä aikaa, paljonko kuussa menee tunteja vaatehuoltoon. Veikkaan, että käytän ainakin pari vuorokautta kuukaudessa siihen, että järjestelen säästettäviä ja kierrätettäviä ja puhtaita ja likaisia ja omia ja muiden vaatteita edestakaisin. Missä kohdassa tästä tuli tällainen työmaa?!
…Löytyykö kohtalotovereita?
Hephep! Etenkin nyt tilanteessa jossa tuloillaan on toinen lapsi (samaa sukupuolta esikoisen kanssa) ja ikäero on sen verran pieni että esikoisen vaatteet kannattaa säilyttää kuopukselle. Esikoisella on kasvupyrähdys ja vaatetta jää koko ajan pieneksi kesken kauden ja koska kuopus syntyy eri vuodenaikana kuin esikko on syntynyt ei kausivaatteiden sopivuudesta tule olemaan takuita. Toisaalta taas kuopus voi olla kovin eri kokoinen ja kasvutahdiltaan erilainen ja osa kausivaatteista voikin sopia hänelle juuri silloin kun niiden aika on, niin myydäkään ei vielä viitsi.
Nyrjäytän aivoni Tässä vielä. Turhamainen puoleni haluaisi shoppailla kuopukselle kirppikseltä uusia, vain häntä varten ostettuja vaatteita, mutta käytännöllinen, ekologinen ja pihi puoleni taas haluaa säilyttää kaikki esikoisen vanhat ja vähentää vaatteiden ajattelua (ja kuluttamista) edes siltä osin. Toisaalta esikoisenkin jäljiltä on niitä rytkyjä joita hänelle ei koskaan edes puettu ja nehän olisi hyvä saada kiertoon kun tuskin tulevat kuopuksenkaan päälle. Mutta mitä kautta ne nyt sitten kierrättäisi helpoiten, jos kuitenkin toivoisi saavansa muutamia euroja itsekin?
Kuten sanoin, nyrjäytän aivoni tämän lastenvaatehuollon kanssa.
Jos lohduttaa, niin et ole yksin. HUomaan että kuopukselle on tullut ostettua huomattavasti vähemmän sisävaatteita kuin esikoiselle, koska niitä tosiaan on säästössä niin paljon. Huomaan kyllä myös, että kahden lapsen jälkeen alkaa ainakin trikoo olla niin käytettyä, että siitä ei enää kierrätykseen liikene. Minulla ei aika eikä jaksaminen riitä siihen, että itse myisin vaatteita. Olen siis käyttänyt näitä second hand -liikkeitä, joihin viedään vaatteet ja joista saa sitten osuuden myynnistä. Se on ehdottomasti helpoin tapa, mutta tuotto on vaihdellut. Joskus on tullut hyvin rahaa, joskus ei paljon mitään. Mysteeriksi on jäänyt, että millä logiikalla sitä rahaa tulee. Ei muuta kuin tsemppiä, pystyn kyllä eläytymään tilanteeseen.
Mä_niin_tiedän_tuon ongelman… aivot nyrjähtää pelkästä muistelusta.
Voitte uskoa että olen vuosien varrella tuskaillut tämän asian kanssa… meillä kolme tyttöä 3,5 vuoden ikäerolla, nyt 20,16 ja 13 v. Ja nuorimmalle tietty säästettiin aikanaan kaikki vaatteet.
Jossain vaiheessa jo helpotti paljon kun vanhimman vaatteet sai laittaa suoraan keskimmäiselle ilman parin vuoden välivarastointia ja onneksi nyt kaksi vanhinta on jo niin isoja etteivät enää kasva. Heillä enää ongelmana se, että ostavat koko ajan lisää vaatteita ja vanhat jää kaappiin pyörimään eli aikuisen naisen ongelmia.
Niin ja nykyisin ongelmana on että en enää tiedä mikä vaate on kenenkin… kun pesusta niitä viikkaan pois, nuorimmaisen erotan pääsääntöisesti…. Ratkaisu tähän on mulla ollut se että on kasa ”tyttöjen vaatteet” ja lajittelevat siitä itse vaatteet omiin kaappeihin.
Nuorin koukkii nykyään jotakin näistä vanhempien vanhoista vaatteista, mutta pääsääntöisesti ostan jo hänelle omat vaatteet . Ja hänelle pienet vaatteet menee joko kierrätykseen tai kahdelle pienemmälle sukulaistytölle jakoon. Justiinsa viime sunnuntaina vein kaksi Ikean pientä kassillista heille sopivia vaatteita. Olen niin onnellinen kun saan viedä heille, koska ovat aina aidosti onnellisia tuomisista….
Kirpparihommaa en ole oikein jaksanut koskaan käyttää, koska tuolta viimeiseltä ei jäänyt vaatteista juuri mitään jäljelle ja loppujen ehkä kirpparikelpoisten kanssa en ole jaksanut enää puljata. Olen ajatellut, että ehkä tämä on se minun ”hyväntekeväisyysosuus”.
Anteeksi seuraavasta. Lapset ymmärrän, ne kasvaa nopeasti pyräyksittäin, mutta kuinka paljon aikuisilla oikeasti on vaatteita, jos niistä saadaan tämmöinen souvi ja ongelma. Minä ostan asukokonaisuuden, jossa on alaosa ja pari yläosaa kerralla, pidän sitä työssä ja muissa menoissa, loppuaikana kotonakin ja sitten kun alkaa ilmaantua sellaisia kulumisen jälkiä, että en enää voi käyttää sitä julkisesti, vien kierrätyslumppuihin. Erikoisvaatteita on ulkoiluun asukokonaisuus ja sisäverkkarit, muutama iltapuku ja juhlavampi asukonaisuus edustustilaisuuksiin, sekä villakangastakki ja trenssi. Asuihin kuulu myös kengät.
Olen sinun kanssasi samaa mieltä. Ei omissa vaatteissa juuri kierrätettävä ole. Loppuunkäytetyt laitan roskiin.
Nuorten naisten kanssa on sitten toinen juttu… niin kuin yllä kuvasin nuoret naiset ostaa vaatteita käyttää jonkin aikaa ja sitten ne jää kaapin pohjalle käyttämättä jos ei niitä laita eteenpäin.
Olen ollut itse samanlainen nuorempana, mutta iän myötä valinnat on järkevöityneet.
Lyhyt vastaust: PALJON 🙂 Pitkä vastaus tulee omana postauksenaan. Kiitos hyvästä kysymyksestä.
Hienoa! Vitsit tuo kirja kuulostaa upealta kokemukselta ja jutulta! Ehdottomasti lukuseen sitten, kun.
Mä pyöräytin itse asiassa vaaterulettia viime viikolla. Karsin aikuisilta sukat 10 pariin + urheilusukat ja lapselta niin ikään 10 pariin. Vähemmälläkin pärjäisi, kun vaatepyykkiä pestään kerran viikossa ja muuta siinä välissä. Aina siellä jotkut pyörii. Huonokuntoiset sukat pistin pois, hyväkuntoiset pussiin ja jemmaan. Ahh.
Mulla on ollutkin ehkä 20 vaatetta, mutta nyt karsin lapsenkin garderobin 15:een sis. takin ja kengät. Viikon kokemuksen perusteella aivan riittävä määrä. Puhdasta on vielä valita ja mun mielestä vaatteita voi ihan hyvin käyttää enemmän kuin kerran ennen pesua, jos nyt ei mitään punajuuriruohomustikkasoppatahroja näy rinnuksilla.
Kiitos, kirjoittaminen on mahtavaa mutta elämää suurempi stressi siitä kyllä meinaa tulla. Toivottavasti lopputuloksesta tulee hyvä. Toivon että siitä tehtäisiin myös e-kirja, jotta ulkomailla asuvat saisivat sen myös helposti käsiinsä. Kerron sitten kun tiedän.
Nostan hattua noille vaatemäärille. 20 vaatetta! Huh, tuohon en kyllä pystyisi ilman aivan hurjaa karsimista. Kun oikeastaan tykkään kaikista vaatteistani, niin olisi vaikeaa luopua. LÖytyykö sulta todella vaate kaikkiin tilanteisiin, vai joudutko koskaan kaupoille, kun tulee jokin yllättävä tilaisuus, kuten hautajaiset tai hienot juhlat tms?
Kurkin blogiasi muuten ja olipa siellä upeita käsitöitä!
Olen ihan varma, että lopputulos palkitsee! Toivottavasti kirja tulee ulos myös sähköisenä! 🙂
Minun on helppo tulla toimeen pienellä kokoelmalla, kun töihin voi mennä ihan missä vaan vaatteissa eikä tarvitse olla yhtä ”hienona” kuin joissain muissa toimistoissa ymmärtääkseni odotetaan (olen töissä urheilufirmassa ja printtileggingsit on jopa suositeltavat.) Eli työvaatteet on samat kuin muut kämpästäpoistumisvaatteet.
Määrällisesti vaatetta on ihan riittävästi ja viikon päättyessä komerossa roikkuu vielä puhdasta, mutta välillä kaipaan enemmän vaihtelua t-paidoissa, kun niitä on vain kourallinen ja ne ovat kuitenkin eniten käytössä kerrostuskätevyytensä ansiosta. Syksy tekee vähitellen täälläkin tuloaan ja laittanen hihattomat (-5 kpl) pian syrjään, joten pari lisä-t-paitaa on tarpeen.
Mainittakoon, että tuon 15-20 kpl lisäksi minulla on kaksi settiä juhlavaatteita (mustat housut + hame ja kaksi paitaa) ja n. 10 settiä urheilukamoja (pyöräilen töihin ja riehun paljon salilla.) Ja ihan pari jotain kotivaatetta, joissa on hyvä rötvätä. Nyt kun kysyit noista hautajaisista, niin itse asiassa passeli yläosa puuttuu! Täytyykin korjata tilanne.
Ja kiitos kauniista sanoistasi blogista! 🙂 Mielessä kytee aina vaikka kuinka erilaisia käsitöitä. Siellä ne valmistuu huomattavasti nopeammassa tahdissa kuin oikeassa elämässä… Haluaisin, että suurin osa minun ja lapsen vaatteista olisi itse tehtyjä. Vaatebudjetin käytänkin mieluiten kangastilaukseen. 🙂 Olen tehnyt listaa ommeltavista asioista ja ajattelin ensi viikolla laittaa tilauksen tulille. Jos niitä t-paitojakin saisi sen muutaman lisää sitten ja lapselle parit sopivammat housut, kun niin nopeasti kasvaa hän.
Okei, otin erittäin kirjaimellisesti tuon 20 vaatetta! Eli jos sen lisäksi on muitakin niin sitten ymmärrän paremmin. Ajattelin että nyt on kyllä aikamoinen vaatevelho kyseessä. Tuo työvaatekategoria on sellainen, joka usein lisää käyttövaatteiden määrää. Esim. kun olin toimistotyössä, tarvitsin jakkupukuja yms. joita en tietenkään koskaan pitänyt kotona, vaan vaihdoin aina vaatteet kun tulin töistä. Nyt taas niitä jakkupukuja ei enää tarvitse. Pitäisi varmaan tarkistaa, istuvatko ne päälle enää ollenkaan…
Voi höh, pahoittelut johtamisesta harhaan! Mutta ois itse asiassa ihan hauska kokeilla tulla YHTEENSÄ 20 palasella toimeen vaikka kuukausi! Sitä voisi kyllä kokeilla, hmm..!
Voi jakkupuvut. Harmillista, että nekin ovat olleet varmasti kalliita ostaessa, ja sitten niitä ei jossain vaiheessa enää tarvitsekaan.. Mutta sellaista se välillä on. Toivottavasti ovat kelpoisia!
En siis olekaan poikkeava kun minulla on kotivaatteet erikseen. Tai siis nykyään pääasiassa kotivaatteita, ja sitten parit paremmat farkut joilla lähden kylille. Olen yrittänyt opettaa lapsetkin vaihtamaan vaatteet kun tulee koulusta, mutta ei ne tunnu ymmärtävän miksi. Poika paremminkin tottelee, mutta ripille päässyt tyttö on iltaan asti parhaat päällä.
No siis aivan ehdottomasti kotivaatteet erikseen! Olla nyt kotona FARKUISSA kun voi olla mukavasti <3 Kestää sitä paitsi vaatteet paljon pidempään. Mulle kanssa opetti äiti ihan pienestä pitäen tämän homman ja siitä se on kai jäänyt päälle.
Mulla on aika tarkka jako kotivaatteisiin ja kodin ulkopuolella pidettäviin. Kotona voin kulkea mukavissa, puristamattomissa vaatteissa. Sen sijaan en ole niitä ihmisiä, jotka lähtevät verkkareissa kauppaan. Tämä on muuten asia jota en ole aiemmin edes miettinyt. Kiitos hyvästä vinkistä seuraavalle postaukselle!