Tiesittekö, että maailma on pullollaan erilaisia pukeutumishaasteita? Niitä löytyy joka lähtöön: on äärimmäisen minimalistisia, kuten esimerkiksi haaste, jossa saa kuukauden ajan käyttää vain kuutta vaatetta. Sitten on valtava määrä erilaisia kapselipuvustoon liittyviä haasteita, joissa koostetaan tietylle ajanjaksolle kapselipuvusto, eikä muita vaatteita saa käyttää. Toisaalta on myös 30 päivän haasteita, jossa ideana on valita 30 vaatetta, joista pitää luoda itselleen 30 erilaista asua. Samaa asua ei saa toistaa kahdesti, mutta kaikkia valittuja vaatteita on käytettävä ainakin kerran. Näiden lisäksi on myös erilaisia inspiraatiohaasteita, joissa annetaan pukeutumisohje kuukauden jokaiselle päivälle. Ohje voi olla esimerkiksi ”yksivärinen asu” tai ”pue vaate jota et ole käyttänyt yli vuoteen”.
Yhteistä näille on shoppailukielto haasteen aikana. Tosin tässäkin on eroja. Joskus kirppikset ja ilmaiseksi saadut vaatteet ovat ok, joskus taas neuvotaan menemään ensin kauppaan, jotta vaatekaapin mahdolliset puutteet tulee ensin täytettyä. Useimmiten tarkoituksena on kuitenkin jonkinlainen vaatekaapin karsiminen tai vähemmällä toimeen tuleminen. Haasteet on suunnattu ihmisille, joilla on hirveästi vaatteita, ja jotka siitä huolimatta ostelevat jatkuvasti uutta, mutta kärsivät siitä ettei kaapista löydy mitään päällepantavaa. Ei liene ihme, että moni on lähtöisin USA:sta.
Minun tilanteeni on se, että kaapista löytyy runsaasti päällepantavaa, mutta ajaudun silti valitsemaan aina sen helpoimman vaihtoehdon. Vaatekaapin potentiaali menee hukkaan. En halua käyttää vähempiä vaatteita, vaan päinvastoin lisätä aktiivisessa kierrossa olevien vaatteiden määrää. Inspiraatiohaaste sopisi siis minulle, mutta en löytänyt valmiina mieleistäni. Näissä muiden keksimissä pukeutumisohjeissa on sellainen vika, että osa ehdotuksista on väistämättä sellaisia, jotka tuntuvat omasta mielestä hupsuilta. Löysin suomennetun version 30 päivän haasteesta, mutta moni ohje ei omalla kohdallani toiminut. ”Pue jotain, mikä saa sinut tuntemaan olosi itsevarmaksi” – enhän minä muita vaatteita puekaan! (Miksi kukaan edes pukisi mitään muuta?) Kehotus pukeutua tyyli-idolin inspiroimana ei myöskään oikein toimi, sillä vaikka Englannin prinsessa Catherine onkin mielestäni takkimekkoineen ja hattuineen huipputyylikäs, en kuuna päivänä pukeutuisi itse vastaaviin vaatteisiin.
Ikuisena individualistina minun täytyy siis keksiä haasteen säännöt itse. Ensisijainen tavoite on hyödyntää olemassa olevia vaatteita mahdollisimman monipuolisesti. Toissijainen tavoite on kokeilla, voiko omasta kaapista tehdä yhtä ilahduttavia löytöjä kuin kaupoista.
- Haaste kestää 30 päivää.
- Jokaisena päivänä on pukeuduttava eri asukokonaisuuteen kuin edellisenä. Vaatteita voi käyttää uudelleen seuraavana päivänä, esim. alaosan voi yhdistää uuteen yläosaan jne. Tämä siksi, että muuten puolipitoisten vaatteiden määrä kasvaa tolkuttomaksi.
- Normaalit ostolakkosäännöt ovat voimassa. Kuten yleensäkin, pyrin olemaan ostamatta uutta, mutta jos elämäni täydellisin vaate sattuu tulemaan 70% alennuksessa vastaan, saan kyllä ostaa sen. Mutta en saa ostaa mitään siksi, ettei kaapista muka löydy enää uutta asukokonaisuutta (koska varmasti löytyy).
Täsmennyksiä sääntöihin: päätin aloittaa haasteen ensi maanantaina, eli 24.8. Viimeinen haasteeseen kuuluva päivä on 23.9. Erityisesti tämä haaste koskee arkea ma-pe. Jos en viikonloppuna syystä tai toisesta jaksa paneutua asiaan, niin sitten en jaksa. En ota tästä mitään stressiä, sillä tarkoitus on pikemminkin hauskuuttaa itseäni kuin pyrkiä aukottomaan suoritukseen. Yritän koostaa asut sillä lailla järkevästi, ettei lopputuloksena ole iso kasa vaatteita, jotka eivät ole puhtaita eivätkä likaisia, joten siksi samoja vaatteita saa käyttää monta kertaa. Jos ekana päivänä laitan mekon ja huivin, ja seuraavana saman mekon ilman huivia mutta vyön kanssa, niin siinä on mielestäni kaksi eri asua.
Harkitsen sellaista, että voisin julkaista asut päivittäin instagramin stooreissa. Stoorit toki jatkaisivat taattua Arkijärki-tyyliä, eli naamaa tuskin näkyy, valaistus on mitä on ja luultavasti otan kuvat vaatekaapin peilin kautta. Minusta ei saa muotibloggaajaa millään, eikä kuvien tarkoitus edes olisi olla mitään pukeutumisinspiraatioita muille. En aio tehdä tiliä siitä, mistä mikäkin vaate on peräisin, koska en todellakaan ole myymässä mitään. Toisaalta jos joku lähtee mukaan haasteeseen, siitä voisi tulla hyvä sellainen ”tavallisten ihmisten asukavalkadi”, vastapainona niille viimeisen päälle mietityille asukuville, joissa kaikki vaatekappaleet on saatu markkinointilahjana ja kuvien muokkaamisessa on vierähtänyt tovi jos toinenkin. Mutta katsotaan miten teen, en ole vielä ihan varma mihin päädyn.
Olisiko mukaanlähtijöitä? Ja keksiikö joku tälle haasteelle hyvän hastagin?
Kuulostaa hyvältä haasteelta. Toivottavasti päädyt kuvaamaan arkiasut ja julkaiset koosteen täällä blogin puolella. Mukaan en tohdi ilmoittautua, sillä se edellyttäisi vaatetuksen miettimistä illalla valmiiksi. Ja aamulla ei välttämättä ole sama fiilis kuin vaatteita valitessa. Kaivattua rohkeutta pukeutumiseen haaste varmasti toisi. Odotan kuulumisiasi mielenkiinnolla!
Jos asun miettii illalla valmiiksi, se kyllä nopeuttaa prosessia. Mutta olen niin äärikäytännöllinen, että ensisijaisesti pukeutumistani ohjaa säätila. Eli ensimmäiseksi aamulla katson ikkunasta ulos, ja alan suunnitella vaatteita vasta sitten.
Mielenkiintoinen haaste. Toivon kanssa koostetta blogin puolelle, koska instagramia en seuraa. Itse lueskelin kans tuota toisen haasteen suomenkielistä versiota ja mulle se tyyli-ikoni kohta tyssäisi siihen, että mulla ei ole tyyli-ikonia ja sen löytämisessä menisi aikansa… En ole lähdössä sinunkaan kehittämään haasteeseen vaan aattelin kans luoda oman 😀 Ajattelin, että valkkaan etukäteen vaatekaapista tietyt vähälle käytölle jääneet vaatteet ja asusteet (esim. 2 yläosaa, 2 asustetta ja yksi alaosa) ja sitten yritän esim. seuraavien 1-3 kuukauden aikana saada niille tietyn määrän käyttökertoja. Näin en ole sidottuna päivittäiseen asukokonaisuuksien miettimiseen, mutta voin viikottain tehdä jotain tavoitteeni saavuttamiseksi. Etenemisen merkkaisin kännykän muistioon. Määräajan umpeuduttua voisin valita uuden setin käyttöön ja jatkaa. Ehkä tällainen haaste on jo olemassa ja sillä on nimikin, itse en vaan ole niin paljon seuranut aihepiiriä, että tietäisin. Ainakin jotkut kauneusbloggaajat ovat meikkien kanssa tehneet tämän tapaisia käyttökertahaasteita.
Olen miettinyt tapoja kuvata asut ilman, että naama näkyy. Siis tokihan ulkonäköni on helposti selvitettävissä, mutta itsensä kuvaaminen tuntuu todella vieraalta. Toisaalta tiedän, että tällaisissa haasteissa on mielenkiintoista nähdä mitä ihmiset pukevat päälleen, toisaalta ajattelen samaan aikaan, että vaatteeni ovat niin tavallisia, että mitä järkeä niitä on kuvata… useimpina päivinä ylläni on siis farkut ja t-paita tai farkut ja neule. Sen sijaan kannatan noita omia sääntöjä kaikille. Jos muiden ideat eivät kolahda, niin ei niitä pidä silloin noudattaa. Toivottavasti kokeilusi onnistuu! Ja muuten, olisi kyllä ihan aiheellista tehdä tällainen käyttöhaaste meikkienkin suhteen, minulla on meikkejä joita käytän tosi harvoin.
Epäolennainen kommentti ehkä, mutta Catherine on herttuatar, ei prinsessa.
Juu, tästä voi päätellä, etten seuraa hänen elämäänsä kauhean tarkasti 🙂