Tajusin, että vaatekaapissani vallitsee tällä hetkellä tyypillinen 20/80 -sääntö. Noin 20% vaatteista on käytössä 80% ajasta. Valitsen melkein aina mukavimpia ja helpoimpia vaatteita, mitä kaapista löytyy. Niitä, joissa näyttää aina hyvältä, ja jotka eivät sen kummemmin purista eivätkä kiristä. On niin helppoa vain vetää päällensä jokin luottoasu. Täytyy sanoa, että enpä ole tänä kesänä juuri haastanut itseäni pukeutumisasioissa.
Asialla on sellainen kääntöpuoli, että etenkin kesävaatteissa on monta vaatekappaletta, jota en ole tänä kesänä käyttänyt vielä kertaakaan. En siis yhden ainutta kertaa, vaikka vaatteet ovat kivoja, sopivan kokoisia ja säähän sopivia. En ole esimerkiksi pukeutunut hameisiin. Niitä olisi tarjolla sekä pitkiä että lyhyempiä, mutta tänä kesänä olen lähinnä valinnut sortseja. Niitä omistan kolmet, ja niitä olen sentään käyttänyt.
Luulen, että tämä poikkeuksellinen aika vaikuttaa myös siihen, millaisia vaatteita pidämme. Esimerkiksi kesämekoille on yleensä aina tullut käyttöä, kun olemme lähteneet kesälomalla matkalle. Kreikan helteissä mekkoja on kulunut yksi päivässä, ja viikossa on käyttöä jo monelle. Mutta tänä kesänä kun matkailu ei ollut millään lailla vaihtoehto, mekot ovat paria ravintolailtaa lukuunottamatta jääneet kaappiin. Siinäpä tuli toinenkin syy mainittua; ei ole ollut juhlia, illanistujaisia tai muitakaan tapahtumia, joihin olisi ollut tarvetta pukeutua paremmin.
Tästä seuraa se, että shoppailusta on tullut mahdotonta. Sehän on tietysti hyvä asia niin oman talouden kuin maapallon kestokyvynkin kannalta, mutta jostain syystä ilmassa on myös pettymystä. Olen käynyt Helsinki Outletissa pari kertaa, mutta purkanut shoppailuhimojani ensisijaisesti lastenvaatteisiin. Kirppiksillä, joista omien sääntöjeni mukaan saisin ostaa ilman stressiä mitä vain, ei tilanne ole sen parempi. Seuraamalleni Facebook-kirppikselle on joku ruvennut listaamaan tosi kivoja vaatteita, kuten leveitä pellavahousuja. Olen odottanut, että hinta laskee mielestäni halvalle tasolle, mutta sitten tajusin, ettei ostamisessa olisi silti mitään järkeä. Mihin tarvitsen kamelinvärisiä pellavahousuja, kun kaapissa on jo siniset ja valkoiset, joista jälkimmäisiä en ole tänä kesänä käyttänyt vielä kertaakaan?
Jonkinlainen saturaatiopiste on selvästi vaatevarastoni osalta saavutettu. Ei ole mitään järkeä hankkia uutta, jos vanhojakaan ei ehdi pitää. Eikä niissä vanhoissa edes ole mitään vikaa. En halua kasata isoa kassia kierrätykseen vain siksi, että saisin siten syyn täyttää kaappia uudestaan. Monta kertaa on siis täytynyt kaupoilla todeta, että vaikka olisi kiva vaate, en osta, koska jotain samanlaista löytyy jo. Edes halpa hinta ei ole saanut ostamaan, sillä en vain pysty perustelemaan, miksi tarvitsisin neljännen tai viidennen kappaleen jotain tiettyä vaatetta.
Aloinkin tässä miettiä, että pitäähän näistä vaatteista nauttia, kun niitä kerran on. Päätin järjestää itselleni jonkinlaisen pukeutumishaasteen, jonka tarkoitus on saada vaatevaraston koko potentiaali käyttöön. Perehdyn hieman aiheeseen, ja palaan asiaan tällä kanavalla. Tai kiinnostaisiko teitä lukijoita tällainen haaste?
@sugarhelsinki instatilillä on just sulle sopiva #shopyourcloset -haaste! Tule ihmeessä mukaan! 🙂 Mä olen löytänyt erityisesti käyttämättä jääneet asusteeni ja korut haasteen myötä.
Joo, näin tämän haasteen, mutta en saa siitä ruudukosta mitään selvää 😀 Liian pientä pränttiä mulle. Se mitä hahmotin, siinä oli hauskoja ideoita, ja siitä sain vähän inspiraatiota tähän omaankin juttuun. Mutta toteutan vähän eri tavalla, ja teen siitä oman postauksen pikapuolin!
Tuttu ongelma tämä. Jo pariinkin kertaan karsittu vaatekaappini on täynnä ihan kelvollisia kamppeita, mutta käytän vieläkin vain muutamia. Koko ikäni olen ollut varsinkin marimekko-ihminen ja puuvillaiset raitapaidat ovat toinen tai kolmas nahkani. On kaapissa myös useampi marimekon tunikamekko, oikein kivoja, mutta harvoin ne päälleni osuvat, kun raitapaita on jo sipsahtanut ylle. Harvempia vaatteita on muilta valmistajilta.
Jossain vaiheessa päätin, että käyn vuoronperään läpi kaikki käyttökelpoiset ja mukavatkin vaatteet, aina vaihtaen ylle muun kuin perus-raitapaidan. Muutaman viikon noudatin uutta ideaa, mutta sitten taas lipsuin raitapaitoihin. Pitäisi ottaa ”seuraavan hengarin” vaihteluperiaate käyttöön uudestaan.
Varmaan vain pari marimekkoa olen ostanut uutena kaupasta. Niitä mukavia puuvillaisia on saanut edullisesti huutonetistä. Vähitellen nekin kuluvat käytössä loppuun. Vaan eipä juuri enää kiinnosta hankkia uusia eikä käytettyjäkään keinokuitusekoitteisia tuotteita (iho ei kestä). – Sen verran iäkäs olen, että on täysi työ kuluttaa loppuun tämäkin vaaatevarasto.
Minäkin kai käytännössä olisin helposti kapselipukeutuja, mutta jokin siinä haraa vastaan. Ärsyttää se tietoinen rajaaminen. Haluan että on vaihtoehtoja, vaikka sitten itse päättäisinkin pitää vain niitä kolmea paitaa ja kaksia housuja 80% ajasta. Saa nähdä käykö minulle samoin kuin sinulle, että pari viikkoa muistan etsiä uutta, ja sitten taas luiskahdan vanhaan tuttuun vaateparteen.
Mikäs ongelma tuo on? Siis sikäli mikäli tiedät, että tilanne johtuu poikkeusoloista? Käyttää niiitä kaapin aarteita sitten taas, kun on tartuntatautien osalta turvallisempaa. Onhan se nyt järkevää, ettei kotona arkena ollessa pane parasta päälle, vai? Ongelma on, jos sinulla äärettömästi vaatteita, joita et ole käyttänyt koskaan, ja kirppaat vaatteita, joissa on hintalaput.
Käyttää shoppailunhimoja ruokakaupassa, niin minäkin teen silloin, kun en mitään oikeasti tarvitse.
Minusta tuntuu taas, että tavoittelet sellaista täydellisyyttä, jota ei ole kenelläkään tavallisella ihmisellä, eikä missään koko aikaa, ellei satu olemaan jonkun kuningashuoneen jäsen, jolla on palvelijakunta pitämässä huolta kaikesta, aivan siis aivan kaikesta, myös siitä, miten pukeutuu ja säilyttää vaatteensa.
Elämässä täytyy oppia sietämään ennakoimattomuutta, epätäydellisyyttä ja sitä, että normaali elämä ei toimi kuten koneisto (niihinkin tulee vikoja).
No siis ongelma on lähinnä se, että vaatevarasto alkaa selvästi hipoa täydellistä, kun sinne ei keksi enää mitään täydennettävää! Siis olisi kiva tehdä kirppislöytöjä ja välillä shoppailla uutta, mutta kaappiin ei mahdu enempää. Joten siksi tämä shop your closet -idea. Kivat vaatteet menee hukkaan jos niitä ei muista pistää päälleen.
Hmm – itse olen karsinut vaatekaappini aika niukaksi. Kuitenkin haluan joka vuosi ainakin joitakin uusiakin vaatteita. Uskon vaatekaapin kuratointiin. Kun laatutaso nousee ja oma makukin kehittyy, osa vain siilautuu pois. Tämä ei suinkaan tarkoita jatkuvaa osteltua mutta ei myöskään sitä että työvaatteina olisi vaatteita vuosikymmenen takaa. Lomalla tuli pidettyä aika harvoja vaatteita, mutta ei niitä olisi kauhean paljon enempää ollutkaan. Väljyys vaatekaapissa on jotenkin ylellistä.
Ehkä minulla on haasteena myös tuo, että en raatsi luopua vanhoista vaatteista. Juuri liimasin pohjat kiinni sandaaleihin, jotka on ostettu 2006, hyvät mökkisandaalit edelleen! Kaapistani löytyy helposti 10 vuotta vanhoja vaatteita, ja vanhempiakin. Tykkään niistä, mutta jos en koskaan luovu mistään, niin sitten jossain vaiheessa kaappi täyttyy, vaikka ostaisi maltillisestikin uutta.
Mulla on itsellä sama juttu, käytän tiettyjä vaatteitani jatkuvasti, ja osaa rutkasti vähemmän. Tunnistan myös tuon tarpeen tehdä löytöjä. Luulisin että oman vaatekaapin yhdistelyhaaste voi auttaa siihen, että ilo ja löytäminen siirtyisivät vaatteiden käyttämiseen ja yhdistelyyn (ja ehkä hoitamiseen?) sen sijaan että suurin onni tulee uuden hankkimisesta / ostamisesta!
Luulen kans että ollaan yleisesti niin tottuneita ostamisen kierteeseen ilon tuojana, ettei muisteta muita keinoja siihen, vaikka ilmeisesti uusien ostosten tekeminen ja täydellinen vaatekaappi ei tuokaan tyytyväisyyttä, vaan turhautumista siitä, ettei voi enää ostaa uutta.
Koen että jo hankittujen vaatteiden ja tavaroiden käyttäminen (sekä tietysti uusien ostosten vähentäminen myös) ovat kestävyystekoja jollaisia tarvitaan, jotta ylikulutustamme saadaan radikaalisti pienennettyä.
Olen samaa mieltä, ja siksi olen sinnikkäästi jättänyt monet jutut ostamatta. Mutta tosiaan, sen löytöjen tekemisen voisi nyt suunnata omaan kaappiin!