Uuden vuoden pohdintoja

Julkaistu , kirjoittanut
18

Minusta tuntuu, että blogi on kuluneen vuoden aikana saavuttanut hyvän balanssin. Kirjoittaminen tuntuu tosi kivalta, uusia aiheita pulppuaa jatkuvasti mieleen ja kommenteissa käydään todella hyviä keskusteluja. Tässä on nyt jonkinlainen luonteva flow-tila käynnissä, ja yritän pysytellä siinä mahdollisimman pitkään. Niinpä tämä blogi tulee jatkumaan tämän uuden vuoden hyvin samanlaisena kuin tähänkin asti. Juttuideoita ja palautetta saa edelleen antaa. Toteutan niitä mahdollisesti, tai sitten en. Mutta arvostan jokaista (rakentavaa) kommenttia erittäin paljon!

Viime vuonna lupasin lisätä kasvisten syömistä. Valitettavasti se taisi jäädä aikomuksen tasolle. Siis söinhän minä kasviksia mutta en suinkaan siinä mittakaavassa kuin kaavailin. Toisaalta onnistuin keväällä syömään historiallisesti peräti kokonaisen viikon pelkkää kasvisruokaa, joten mahdollista se on, jos vain motivaatiota riittää.

Vuodenvaihde on hyvä aika miettiä elämäntapoja ja omia tottumuksiaan, vaikkei varsinaisia lupauksia tekisikään. Ruoka on yksi teema, jossa toivoisin kehittyväni paremmaksi ihmiseksi. Ensi vuonna olisi hyvä tavoite pyrkiä jälleen lisäämään kasvisten ja hedelmien syömistä. Ehkä yksi kasvisruokapäivä viikossa näin alkuun? Toinen yhtä tärkeä asia olisi ruokajätteen vähentäminen merkittävästi. Ymmärsin WWF:llä, että jos yksin aikoo maailmaa pelastaa, näistä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Petrattavaa on, ja jos näissä onnistun, olen tehnyt jo ison ekoteon. Sitä paitsi siinä tulisi sekä rahan säästöä että terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Aion myös kiinnittää suurempaa huomiota vaateostoksiini tänä vuonna. En ole vielä päättänyt, asettaisinko itselleni budjetin, mutta ainakin alan seurata vaateostoksista kertyvää summaa. Kuvittelen sen olevan pieni, mutta samalla epäilen olevani jonkinlaisen itsepetoksen vallassa. Asia selviää sillä, että säästän uusien ostosten kuitit. Toisaalta kun lueskelen muiden blogeja, huomaan että ei kannata verrata omaa kulutustaan muihin. Nimittäin aina löytyy sekä enemmän että vähemmän kuluttavia. Palaan tähän aiheeseen tammikuussa uudelleen, kun ehdin syventyä paremmin.

Viimeisenä vielä tavaroiden raivaaminen. Suurin tavoitteeni on hankkiutua tänä vuonna eroon kaikista niistä asioista, jotka olen jo kertaalleen karsinut. Minulla on pilvin pimein vaatteita ja muuta tavaraa, josta olen jo päättänyt luopua, ja joka on jo siirretty johonkin välivarastoon odottamaan jatkoa. Mutta en vaan meinaa saada aikaiseksi niiden myymistä tai kierrättämistä. Tässä on kyllä haastetta yhdelle vuodelle. Toisaalta jos pääsisin niistä kaikista turhista tavaroista eroon, niin ah mikä väljyys ja vapaus!

Vuoden 2014 viimeiset vinkit

Julkaistu , kirjoittanut
10

Laitan tähän alkuun vinkin tiskikoneen puhdistuksesta varoittavana esimerkkinä vinkistä joka ei toimi. Täällä väitetään, että etikka ja sooda saa lian suorastaan räjähtämään irti tiskikoneen suodattimesta. Testasin tätä itse, ja voin kertoa että ei toimi. Sooda ja etikka kyllä kuplivat hienosti, mutta eivät ne mitään likaa irroita. Ihmettelin muutenkin mihin tämän teho voisi perustua, sillä hapan irroittaa kalkkia mutta ei rasvaa, ja suodatin on yleensä nimenomaan rasvainen. Sitä varten tarvittaisiin emäksinen pesuaine. Tavallinen tiskiaine ja kuuma vesi tehoaa paremmin. Jos joku on saanut tämän toimimaan niin kuulisin siitä mielelläni kommenteissa. (MTV)

Hieman samaan aiheeseen liittyen: Sitran mukaan kaikkiin asuntoihin kannattaisi asentaa vettä säästävät suuttimet vesihanoihin. Arvelen, että lavuaarien hanoissa eroa ei todella huomaisikaan. Sen sijaan epäilen että suihkussa eron tuntisi – ainakin omat kokemukseni tällaisista suihkuista ovat sellaiset, että vettä tuntuu tulevan vähemmän. Taidan ehdottaa tätä taloyhtiön hallitukselle ja kysellä mitä mieltä isännöitsijä on asiasta. (Iltalehti)

MTV kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan epäjärjestys voi aiheuttaa rahanmenoa. Nimittäin siten, että ei muista omistavansa jotain tai ei löydä sitä ja sitten ostaa tuplakappaleen. On huomioitava, että tutkimuksen on toteuttanut Elfa, eli kyse on säilytysjärjestelmien markkinoinnista, mutta asia sinänsä pitänee paikkansa. Hankalimmin säilytettävät ovat tämän mukaan vaatteita – ja väitän että syy on siinä että vaatteita on ihmisillä ylipäätään liikaa. En ole itsekään immuuni tälle.

Tässä siis lupaamani viimeiset vinkit tälle vuodelle. Ensi viikolla ollaankin jo uuden vuoden puolella!

Tilastollisia tosiasioita

Julkaistu , kirjoittanut
8

Arkijärki jatkaa kasvuaan tasaiseen tahtiin, mikä kyllä jaksaa edelleen hämmästyttää minua. Mutta siis positiivisella tavalla. Ajattelin koostaa huviksenne pienen katsauksen siitä, miten blogia on vuoden 2014 aikana luettu.

Lukijoita näyttäisi tulevan eniten hakukoneista, sitten blogilistan ja bloglovinin kautta. Tänä vuonna tekstejä on myös jaettu ahkerasti facebookissa, josta myös on runsaasti liikennettä. Näiden jälkeen tulee koko joukko muita blogeja, joissa Arkijärki on lukulistalla tai sitten olen itse kommentoinut jotain ja lukijoita on tullut kommenttini perässä. Kokonaisuudessaan lukijamäärä on kasvanut noin 40% viime vuodesta. Hämmästelen tätä erityisesti siksi, että vedän niin omaa linjaa täällä edelleen: ei kuvia, ei arvontoja, eikä niin minkäänlaista markkinointia. Rajattu aihepiiri, mutta ehkä se salaisuus onkin juuri siinä.

Ylivoimaisesti suosituin kirjoitus oli tänä vuonna Uudet joululahjasäännöt. Kyseistä tekstiä käytiin lukemassa liki 3000 kertaa! Se on aika huikeaa. Ja taas huomaa, ettei etukäteen pysty arvaamaan, mistä tekstistä tulee suosittu. En olisi mitenkään voinut arvata, että juuri tuo teksti kolahtaisi niin monille. Top 10 -kirjoitusten joukossa on mukana kestosuosikkeja: Rautapadan rasvapoltto, Banaanikärpäsansa sekä mikron ja tiskikoneen puhdistamiseen liittyviä tekstejä. Näiden tekstien suosiota selittää Google.

Blogiin tullaan useimmiten erilaisilla variaatioilla sanoista arkijärki, Jennin Arkijärki ja arkijärki blogi. Mutta näiden jälkeen tietoa haetaan juuri banaanikärpästen karkoittamisesta ja valurautapadan kunnostuksesta. Tänä vuonna myös Stockan verkkokauppa ja EkoPharma ovat ohjanneet ihmisiä Arkijärkeen. Olen muuten huomannut, että sellaiset tekstit nousevat Googlessa, joista itsekin olen hakenut tietoa ennen kirjoittamista. Näyttää siltä, että jos en itse ole paljoa tietoa löytänyt, muilla on ollut sama pulma, ja kun sitten kirjoitan aiheesta, Google ohjaa lukijat tänne.

On kiva huomata, että monilla hakusanoilla löytyy täältä järkevää lukemista, esimerkiksi kaikki siivoukseen ja etenkin tavaroiden vähentämiseen liittyvät jutut. Mutta siitä huolimatta hakusanat huvittavat minua viikoittain. Vai mitä sanotte näistä:

  • ”räkättirastas pahvilaatikko”
  • ”laitanko päälle mustan vai valkoisen kauluspaidan”
  • ”miksi orkidea pudottaa nuput”

Ja ehdoton suosikkini: ”mitä järkeä on elää jos ei voi lentää” Niin – tuohon viimeiseen en osaa vastata. Minäkin olen aina halunnut osata lentää.

Blogin lukijakunta on levittäytynyt ympäri maapalloa. Suomen jälkeen blogiin tullaan useimmiten USAsta, sitten Saksasta, Belgiasta ja Ranskasta. Kaiken kaikkiaan blogiin tultiin yhteensä 96 maasta. Joistakin vain kerran (kuten vaikka Libanon, Romania tai El Salvador) mutta monista kymmeniä tai satoja kertoja (vaikkapa Japani, Brasilia tai Italia). Arvelen, että vakituisessa lukijakunnassa on ainakin muutama ulkosuomalainen.

Suosituimpia linkkejä on hankalampi listata. Niitä on kuitenkin pilvin pimein johtuen Viikon vinkeistä. Siinäpä muuten toinen juttutyyppi, josta ei etukäteen voi hirveästi arvata mikä milloinkin kiinnostaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että eniten halusitte lukea ammattijärjestäjien ohjeita ja erilaisia listauksia. Myös tavarafilosofiaan ja rahankäyttöön liittyvät linkit kiinnostivat. Vuosi sitten kyselin teiltä, jatkanko vinkkien linkittämistä, valtaosa vastasi kyllä. Oletan ettei tilanne ole vuoden aikana muuttunut, joten sarja jatkuu myös ensi vuonna, samaan tapaan kuin 2014. Eli melkein joka sunnuntai, mutta ei välttämättä aina.  Huomenna kuitenkin vielä viimeiset vinkit tälle vuodelle!

Joulupäivän kaaos

Julkaistu , kirjoittanut
1

Joulu on vähän ristiriitaista aikaa siivouksen suhteen. Ensin raivataan ja siivotaan hirveästi, ja juuri kun kaikki on puhdasta ja hienoa, saadaan yhden illan aikana aikaan mahdoton määrä roskaa ja sotkua. On hiukan nurinkurista, että joulu on varsinainen roskajuhla. Pelkästään lahjoista syntyy helposti aikamoinen kasa, vaikka lahjoja olisi maltillisesti. Papereita ja kääreitä, nauhoja ja pakettikortteja sekä usein myös paketeista paljastuvia pakkauksia. Yksi perhe täyttää helposti useamman paperikassin pelkästään näillä.

Sitten on ruokaroskat: karkkipaperit ja tyhjät rasiat, ruokien pakkaukset ja tyhjät pullot. Näistä karkkipaperit ovat niitä ärsyttävimpiä. Ihmiset napostelevat tarjolla olevia herkkuja, ja paperit jäävät sitten jonkun siivottavaksi kaikilta tasoilta. Ei mikään kovin iso homma mutta täysin normaalista poikkeavaa kylläkin. Ruokaa laittaessa syntyy myös biojätettä; on kinkun paistorasvaa ja perunankuoria ynnä muuta.

Niinpä lopputulos on, että joulupäivänä rampataan roskiskatoksella. Tai siis ne ramppaavat, jotka eivät halua, että koko asunto ajautuu parissa päivässä täydellisen kaaoksen valtaan. Totesin, että järkevintä on noudattaa samaa logiikkaa kuin matkatavaroiden purkamisessa: mitä pikemmin hoidettu, sen paremmin homma pysyy hanskassa. Roskatilanne onkin jo aika hyvin hallussa. Sen sijaan uusia tavaroita seilaa vielä pitkin olohuoneen lattiaa, jonne ne ovat aattoillasta jääneet. Päätin juuri, että järjestän kaikki paikalleen huomenna. Lahjoja tuli niin maltillisesti, että kyseessä ei pitäisi olla mikään valtava projekti.

Siltä varalta, että joku tietoa etsii, tässä pikainen kertaus joulun lajitteluohjeista: lahjapaperit ja muut pakkausmateriaalit energiajätteeseen, EI paperikeräykseen. Kinkun paistorasva on biojätettä tai sekajätettä. Se puolestaan EI kuulu viemäriin. Loppuun poltetut tuikut voi laittaa metallikeräykseen. En kannata hamstraamista, mutta esimerkiksi lahjapussit kannattaa säästää, mikäli ne ovat siistejä. Yksi pussi kestää lukuisia käyttökertoja ja silkkinauhaa voi silittää ja solmia lukemattomia kertoja.

Stressi meni, joulu tuli

Julkaistu , kirjoittanut
2

Jouluaatto on täällä, ja lähes kaikki on valmista. Pari lahjaa sujautetaan vielä kirjekuoreen ja imurilla pyöräytetään keskilattialla. Sitten lähdetään anoppilaan syömään joulupuuroa. Nyt on levollinen olo, koska mitään ei ole enää hoitamatta, mutta viikonloppuna meinasi stressi iskeä pahemman kerran.

Inhoan ryntäilyä sydämeni pohjasta, ja stressi alkoi nousta, kun tuntui siltä ettei tästä joulusta selviä ilman ryntäilyä. Itse asiassa joulustressini on stressiä siitä, että saattaa tulla stressi. Kuulostaako hullulta? Tiedän että kaikki asiat tulevat aina hoidetuksi, joten siitä en niinkään huolehdi. Sen sijaan tulee päänsärky ahdistus siitä, että joudun improvisoimaan, kiirehtimään, tekemään asioita paineen alla ja sanalla sanoen siis ryntäilemään ympäriinsä. Ideaalimaailmassani kaikki sujuu aina kiireettömästi ja joustavasti tavalliseen tahtiin kävellen.

Mutta nyt on kaikki hyvin. Joulukuusenjalka tuntuu pitävän kuusen pystyssä ihan omin voimin. Kuusi älyttiin hakea säätiedotuksen perusteella sopivasti ennen kuin lumisade alkoi. Se saatiin sulana ja kuivana suoraan olohuoneeseen. Nyt se kimaltaa tuttuun tapaan punaisen, hopean ja kullan väreissä. Ruoat ovat jääkaapissa odottamassa. Vain yksi pellillinen piparkakkuja kärähti. Kylmenneet ilmat huolehtivat siitä, että jos jotain ei mahdu jääkaappiin, sen voi laittaa yöksi parvekkeelle.

kuva-4

 

Tässä yleisön pyynnöstä tämän vuoden kuusi. Alareunassa näkyy tyhjä kohta – mutta älkää huoliko, se on jo täytetty palloilla. Lapsi vastasi alaoksien koristelusta, joten polvenkorkeudella värimaailma ja pallojen sijoittelu ei ole ihan niin tarkkaa kuin yläoksien lasipallomaailmassa.

Arkijärki ei varsinaisesti jää joululomalle. Postailen epätasaiseen tahtiin viikon vinkkejä ja kaikkea muutakin, riippuen siitä miten aikaa ja inspiraatiota ilmenee.

Joulurauhaa kaikille lukijoille!

Kaksi jalkaa

Julkaistu , kirjoittanut
10

Pian on aika käydä hakemassa joulukuusi. Vanhana joulukuusifanaatikkona olen asiasta innoissani. Meidän perheen joulukuusielämystä on tosin viime aikoina vaivannut kuusten taipumus pysyä huonosti pystyssä. Syynä  tähän on ollut liian pieni kuusenjalka. Olen etsiskellyt uutta, riittävän isoa jalkaa. Sellaista, jonka pinta-ala olisi niin leveä, että vähän isompikin kuusi pysyisi tukevasti pystyssä ilman erinäisiä tukinaruviritelmiä.

Suurin jonka netistä löysin, oli kuitenkin muovinen ja susiruma. Ilmeisesti etsimiseni ei ollut tarpeeksi aktiivista, koska parempaa ei tullut vastaan. Esimerkiksi anopilla on kaunis ja suuri kuusenjalka, mutta hän on löytänyt sen taloyhtiön kierrätyshuoneesta, joten valitettavasti en saanut mitään osviittaa siitä, mistä vastaavia saisi uusia. Puoliso oli kuitenkin pannut merkille kuusenjalkapähkäilyni, ja käynyt eilen omatoimisesti ostamassa uuden. Se on valurautainen, nätti ja suurin joka kaupungilta löytyi. Ilahduin kovasti, koska ainakin se on tukevampi kuin vanha jalka, joten on toivoa että puu pysyy tänä vuonna pystyssä.

Nyt meillä on vain yllättävä ongelma: kaksi joulukuusenjalkaa. Niitä ei yhtä aikaa tarvita koskaan, joten toinen on tarpeeton. Viisainta olisi varmasti myydä vanha juuri nyt, kun ihmiset jalkoja tarvitsevat. Mutta voi että kun en millään jaksaisi. En jaksa hakea sitä toista vintiltä, ottaa valokuvaa ja ladata ilmoitusta, ja sitten odotella jalan kanssa sattuuko joku sitä haluamaan. Pahimmassa tapauksessa kukaan ei halua, ja sitten saan kuskata jalan takaisin vintille. Toisaalta epäilen että joulukuusenjaloilla on joulun jälkeen melko huonot markkinat.

Näin sitä tavaraa kertyy. Vanha tavara korvataan uudella ja entinen jää tarpeettomaksi. Jos siitä ei heti hankkiudu eroon, se jää johonkin varastoon. Ehkä ensi jouluna olen reippaampi, ja saan sen myytyä. Tai ehkä jostain ilmaantuu vuoden aikana ihminen, joka on täsmälleen sellaisen kuusenjalan tarpeessa, ja voin lahjoittaa kuusenjalan hänelle. Tai sitten löytyy joku muu ratkaisu. Juuri nyt en jaksa asiasta enempää stressata, mutta tässä havainnollistuu, miten tavaramäärä kodissa kasvaa, vaikka tekisi ihan harkittuja ostoksia.

(Loppukanetti: tiedän että yksi vaihtoehto olisi tietysti ollut pitäytyä vanhassa jalassa ja hankkia pienempiä joulukuusia. Mutta sellaiseen kompromissiin en ole valmis. Nimittäin mitä isompi kuusi, sitä enemmän siihen mahtuu koristeita, ja NIITÄ vasta riittääkin. Annoin jo viime jouluna osan pois, ja silti puhutaan varmaan sadoista palloista. Ah!)

Perusasioiden äärellä

Julkaistu , kirjoittanut
4

Olin juuri äsken juttelemassa WWF:n ihmisten kanssa siitä, mitä yksittäinen ihminen voisi tehdä maapallon pelastamiseksi. Olennaisen voisi kiteyttää näin: Jos haluaa tehdä asioita oikein, kannattaa keskittyä ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen. Noiden kolmen suhteen voi tavallinen ihminen tehdä runsaasti pieniä valintoja, jotka kaikki edesauttavat tämän pallomme hyvinvointia.

Tapaamisessa kävi myös ilmi, että käsitykseni WWF:n toiminnasta on ollut hirveän rajallinen. Olin jotenkin siinä uskossa, että järjestö paneutuu lähinnä sarvikuonojen ja tiikereiden pelastamiseen. Sitäkin tehdään, mutta todellisuudessa toimintakenttä on paljon laajempi. Tässä on paneuduttava asioihin hieman tarkemmin, mutta palaan kyllä aiheeseen siinä vaiheessa, kun näistä kaikista taudeista ja jouluhässäköistä selviämme.

Ruoka, asuminen, liikkuminen. Ei kuulosta kovin vaikealta.

Hiljaa hiipii

Julkaistu , kirjoittanut
14

Joulustressi nimittäin. Sitkeä sairastelu yhdistettynä muuten vain kertyneeseen univelkaan on johtanut siihen että asiat, jotka piti tehdä jo viime viikolla ovat edelleen tekemättä. Olen silti onnistunut noudattamaan omia ohjeitani aika hyvin. Eilen asunnostamme poistui paljon vaatteita ja olen jo vienyt pahveja ja lehtiä kierrätykseen. Ohimenevässä reippauden puuskassa järjestin myös kylpyhuoneen hyllykköä, jossa säilytän pyyhkeitä sekä imuroin pölypallerot pyykkikoneen takaa. Nämähän eivät ole joulun onnistumisen kannalta olennaisia tehtäviä, mutta on jotenkin hauskaa tehdä tuollaisia pieniä erikoisjuttuja aina silloin tällöin, kun sopiva hetki sattuu tulemaan.

Hassuinta oli, kun roudasin vinttiin kaksi jalkalamppua, sekä yhden isomman lelun. Toistaiseksi kukaan ei ole kaivannut niitä, ei kysellyt missä ne ovat tai muutenkaan ääneen ihmetellyt asiaa millään tavalla. Tässä näkee, miten lapsellakin on leluja enemmän kuin tarpeeksi. Yhden poistuminen ei näy missään. Itse huomaan eron kuitenkin selvästi, kun lattiaa on enemmän käytössä eivätkä ne rotiskot ole tiellä. Toinen lampuista oli täysin tarpeeton, toisen tilalle taas ostettiin sisustukseen paremmin sopiva ja paremmin valaiseva yksilö.

Tässä tämänhetkisessä väsymyskoomassa on turvauduttava listoihin. Tarvitsen kolme; ruokaostoslistan, lahjalistan sekä kolmannen yleisen tehtävälistan. Niiden avulla yritän saada tämän viikon aikana hankittua ja hoidettua kaiken mahdollisen. En elättele harhakuvaa siitä, että niin todella kävisi, mutta listat parantavat onnistumisprosenttia joka tapauksessa. Ruokalistalla on sellaisia ostoksia jotka voi tehdä jo nyt, ja välttää siten pahimmat jouluruuhkat. Tällaisia ovat esimerkiksi mäti ja monet perustarvikkeet kuten oliiviöljy, talouspaperi ynnä muut. Lahjalista kokoaa ajatukset siitä, mitä on jo hankittu ja mitä vielä on hankkimatta. Tehtävälistalla puolestaan on sellaista yleistä, kuten parin joulukortin kirjoittaminen, mankelointia jne. Havaitsen tätä kirjoittaessani, että tarvitsen listoja varten puoli tuntia keskeytyksetöntä aikaa, sillä juuri nyt päässä leikkaa tyhjää vaikka tiedän että yhtä ja toista olisi viimeisellekin listalle tulossa.

Miten teillä menee? Onko joulustressi iskenyt vai oletteko onnistuneet välttämään sen?

Viikon vinkit: mausteita, ruokaa ja järjestysvinkkejä

Julkaistu , kirjoittanut
7

Taloussanomat kertoo, että kaapeissa vanhentuvat käyttämättömät mausteet tulevat kalliiksi. Jutussa on perää, mutta siinä unohdetaan, että mausteet harvoin pilaantuvat, vaikka olisivatkin vanhoja. Maku voi laimentua mutta tuskin joku vanhentunut salvia vaaraksikaan on.

YLE uutisoi, että vanhentuvan ruoan hävittämiseen on tulossa järkeä. Eviran uusi ohjeistus helpottaa ruoan lahjoittamista hyväntekeväisyyteen, eikä sinänsä käyttökelpoista ruokaa tarvitse välttämättä heittää roskiin. Tämä kuulostaa minusta tervetulleelta uudistukselta, joka toivottavasti vähentää sekä jätekuormaa, ruokahävikkiä että auttaa ihmisiä oikeasti.

Ilta-Sanomissa on kysytty vinkkejä ammattijärjestäjiltä, ja tuloksena on kuusi vinkkiä, joilla koti pysyy järjestyksessä. Ei näissä ole mitään vikaa, mutta mistään mullistavasta ei ole kyse. Tällaiset iltapäivälehtien pikalistaukset jäävät aina mielestäni pinnallisiksi ja irrallisiksi.

Sekalaisia aatoksia tautituvalta

Julkaistu , kirjoittanut
2

Mahatauti on jälleen meillä kylässä, joten päivitystahti ei ole kummoinen. Voin kuitenkin listata viime aikojen poistot:

  • Tyhjä sampoopullo kylppärin kaapista. On mysteeri miksi sitä on säilytetty.
  • Muutamia vaatteita lahjoitettu pois (menivät edelleen käyttöön).
  • Lapsen nokkamukin mukiosa, kaikki muut osat kadonneet.
  • Kenkäpussi, joka oli heitettävä roskiin. Pussin sisäpinta oli ruvennut murenemaan niin, että kaikki mitä pussiin laittoi, peittyi punaiseen silppuun. Kiusallinen ominaisuus, jota ei voi korjata. Pussi oli muuten Marimekon.
  • Pari loppuun kulutettua tiskiharjaa ja nilkkasukkaa.

Lisäksi on jonkin verran loppunutta kosmetiikkaa, jotka tosin on korvattu samantien uusilla vastaavilla tuotteilla. Koska aivoni eivät juuri nyt kykene kovin koherenttiin ulosantiin, niin voin tässä samaan syssyyn jutella kosmetiikasta vähän enemmänkin. Olen löytänyt luonnonkosmetiikkasarjan, josta pidän: Estelle & Thild. Olen kokeillut erilaisia tuotteita sarjasta, tähän asti kaikki ovat sekä sopineet iholleni, että miellyttäneet muutenkin. Pidän näistä jopa enemmän kuin EkoPharman tuotteista. Tuoksut ovat mietoja ja käyttökokemus hyvin samanlainen kuin normikosmetiikallakin. Hinta ei ole mielestäni ihan halpa, mutta INCEjä lukiessa tulee hyvä mieli.

Hiustenhoitotuotteista olen puolestaan testannut Korresin sampoota (Aloe&Dittany), ja tykkään siitä ihan älyttömästi! Seuraavaksi testaan myös saman sarjan hoitoainetta, kunhan saan loppuun Laveran ruusu-hoitoaineen, joka on muuten huono. Korres ei ole sertifioitua luonnonkosmetiikkaa mutta käsittääkseni aika lähellä kuitenkin.