Viikon vinkit: olematon ostolakko, listerian välttäminen ja kirkasvalon hyödyt

Tämä uutinen sai minut mietteliääksi. YLE kertoo, että tänä vuonna black friday on menestynyt vieläkin paremmin kuin viime vuonna, eikä ostoboikoteista ole tietoa. Onko Suomi jakautunut tämänkin asian osalta kahtia? Toisaalla on joukko ihmisiä, jotka ovat erittäin tietoisia ostamiensa tavaroiden ympäristö- ja muista vaikutuksista, ja toisaalla toinen joukko, joka päättäväisesti on välittämättä asiasta.

Listeria on siitä ikävä bakteeri, että se ei kylmää kavahda. Siksi jääkaappisäilytys ei ole mikään tae siitä, ettei listeriabakteeria olisi. Etenkin riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille ja raskaana oleville listeria on todellinen riski. Listeria kuolee kuumassa, ja sitä voi välttää hyvällä hygienialla. Tässä IS:n jutussa on lopussa hyvät ohjeet.

Väsyttääkö kaamos? Kirkasvalo auttaa, mutta sitä pitää annostella oikeaan aikaan vuorokaudesta, eli aamuisin. Tämä on se syy, miksi myös kannatan pysyvää talviaikaa, mikäli valinta pitää tehdä. Mitä enemmän aivot saavat valoa aamusta, sitä paremmin sisäinen kellomme pysyy oikeassa ajassa, eikä ala jätättää. En muuten ole ollenkaan samaa mieltä siitä, että syksyisin ulkoilumäärät lisääntyisivät, jos vain valoa olisi pidempään. Ei sinne viimaan ja sateeseen kukaan mene, kun aurinko on piilossa pilvien takana. Vaikka aurinko laskisi vähän myöhemmin, loka-marraskuun keskimääräinen säätila pitää huolen siitä, ettei ulkoilu iltaisin houkuttele. Mieluummin nautin vuorokauden valoannoksen aamusta. (YLE)

Viikon vinkit: Konmarikauppa, käytetyt vaatteet ja vuoden värit

Tämä uutinen oli kyllä hauska: Marie Kondo on avannut oman verkkokaupan, jossa myydään tavaroita ihmisten koteihin. Ajatus on yhtä aikaa täysin looginen sekä ihan hullunkurinen. Kondo on määrätietoisesti rakentanut brändiään maailmalla, ja hän on todella taitavasti tuotteistanut sinänsä ihan tavallisen tavaroiden raivaamisen. Bisnesnäkökulmasta verkkokauppa on itsestäänselvä vaihe. Aina löytyy ihmisiä, jotka haluavat ostaa ”julkkistavaroita”. Laulajat myyvät hajuvesiä, vaikkei sillä ole mitään tekemistä heidän varsinaisen osaamisensa kanssa, joten onko sen kummallisempaa, jos Marie Kondo myy kodintavaroita? Mutta onhan se todella hassua, että ihminen joka kirjoissaan kuvailee niitä säkkimääriä, jotka asiakkaat ovat hänen johdollaan kodistaan poistaneet, myy nyt oletettavasti samoille asiakkaille uusia tavaroita heidän kotejaan täyttämään. (YLE)

Tässä pitkässä artikkelissa kerrotaan, miten kävi kun toimittaja yritti löytää uuden lempineuleen käytettynä. Matkan varrella tulee runsaasti tietoa käytettyjen vaatteiden markkinoista, sekä vaatteiden käytöstä muutenkin. Jutussa mm. mainitaan, että yli puolet pikamuodista heitetään pois alle vuoden sisällä. Sitten tilalle ostetaan oletettavasti uutta. Suosittelen tätä artikkelia, jos vaateasiat kiinnostavat. (MeNaiset)

En selvästikään ole tämän viimeisen jutun kohdeyleisöä, ja oikeastaan linkkaan sen tähän juuri siksi. Tässä kerrotaan, mitkä ovat vuoden 2019-2020 trendivärit sisustuksessa. (Kuulemma sininen, oliivinvihreä ja beige.) Jutussa kerrotaan, miten näillä väreillä voi sisustaa ja miten seiniä maalata. Minulle on täysin uusi idea, että sisustuksessa pitäisi seurata muoteja! Ja vieläpä näin, että joku ulkopuolelta kertoo, että nämä värit ovat nyt muotia, ja että sitten niitä hankittaisiin kotiin. Kiehtovaa! Itse sisustan vain lempiväreilläni, joten tällainen ajattelu ei ole koskaan tullut mieleen. (Kotiliesi)

Viikon vinkit: käytetyt vaatteet, Muji ja shoppailusta eroon

Ilta-Sanomat kertoo, miten kierrätysvaatteiden massasta löytää helmiä. Jutussa kerrotaan muun muassa miten laadun tunnistaa, mihin vaatteissa kannattaa kiinnittää huomiota ja vaatteiden kierrätyksestä muutenkin

Onko Muji Japanin Ikea, vai mistä on kyse? Tässä jutussa ruoditaan, mikä on Mujin menestyksen takana. (YLE) En ole muuten vielä itse käynyt tuossa liikkeessä, vaikka jossain vaiheessa varmasti siellä vierailen. Tykkään Mujin tavaroista ja olen ostanut sieltä myös kivoja vaatteita itselleni. Juuri nyt ei kuitenkaan ole eityistä tarvetta millekään, joten en  viitsi erikseen lähteä kauppaa tutkimaan. Raportoin sitten, kun joskus sinne asti pääsen.

Kosmetiikkablogistaan tunnettu Virve Fredman on myös minimalisti. Hän kuuluu siihen minimalistien joukkoon, joka on kovasti karsinut omaisuuttaan. Mutta pelkkä vähentäminen ei auta, jos koko ajan tuo toisesta päästä uutta tavaraa vanhojen tilalle. Tässä kirjoituksessaan Virve pohtii mielenkiintoisesti, miten hän on päässyt eroon ostohimoista ja shoppailusta. Olennaisinta on hänelle ollut huomio siitä, että näinkin on ihan hyvä, eikä uutta välttämättä tarvitse.

Tällä viikolla minäkin olen pohtinut minimalismia blogissa. Ensin mietin tavaroiden sosiaalista luonnetta ja sitä, miten minimalisti järjestää juhlat. Saatuani paljon kommentteja tähän kirjoitukseen, aloin miettiä, mitä minimalismi oikeastaan tarkoittaa. Jos aihe kiinnostaa, kommenteissa on mielenkiintoisia näkökulmia myös!

Viikon vinkit: tekstiilijätteen keräys, lentovero ja halpamuodin ongelmat

Nyt on mielenkiintoinen uutinen: HSY on alkanut kerätä kierrätystekstiiliä Sortti-asemilla. Ensin kolme kuukautta ilmaiseksi, sitten luultavasti jatkossa maksua vastaan. Tosin hinta ei päätä huimaa, sillä 200 litran säkin hinnaksi ennakoidaan 2 euroa. Asemille voi viedä kaikenlaisia tekstiileitä, paitsi sukkia ja alusvaatteita, sekä märkää tai homeista. Tämä hygieniasyistä, sillä materiaali jatkokäsitellään käsin. Tänne voi siis ainakin tammikuun loppuun asti kuskata kaikki ne viheliäiset, kulahtaneet vaatteet, jotka ovat liian huonoja myyntiin tai hyväntekeväisyyteen. Jos kuskaan tekstiilijätteensä HSY:lle, ei saa alekuponkia minnekään, mutta voi myös olla varma siitä, ettei omia tekstiilejä laivata kehitysmaihin. (YLE)

Toinen hieno uutinen on, että kansalaisaloite lentoveron säätämiseksi sai tarpeeksi kannattajia, ja asia siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi. Minusta on mahtavaa, että meillä on tällainenkin kansalaisvaikuttamisen muoto. Jos lentämistä halutaan vähentää, sen täytyy olla kalliimpaa kuin ennen. Sosiaalinen media näytti myös voimansa, sillä itsekin huomasin tämän aloitteen aika viime tingassa nimenomaan facebookissa. Kannatan muuten myös sitä autoilun päästökauppaa, jonka ”ilmastomyönteiset” poliitikkomme tyrmäsivät yhteistuumin jokin aikaa sitten. Menetin sillä hetkellä täydellisesti uskoni siihen, että nykyinen hallitus olisi aidosti kiinnostunut vähentämään päästöjä muuten kuin kosmeettisella tasolla. (YLE)

Yksi pikamuodin ongelmista on se, että se tuottaa valtavaa ylijäämää, jota ei myydä. Mihin nuo vaatteet päätyvät? Iltasanomat selvitteli tätä, mutta melko huonoin tuloksin. Moni halpaketju ei suostu vastaamaan yhtään mitään. Ne jotka vastaavat, ovat sopivan ympäripyöreitä. Osa vaatteista poltetaan, osa myydään ”muille markkinoille”, mikä haiskahtaa vahvasti juuri siltä, että vaatteet paalataan ja kuskataan kehitysmaiden toreille.

Tällä viikolla minäkin kirjoitin vaatteista ja halpamuodista. Listasin omat vaateostokset lokakuun raportissa ja pohdin, mikä saa ihmiset sekoamaan halpojen vaatteiden äärellä.

Tein myös varsin painokkaan podcastin siitä, miksi inhoan halloweenia, ja minun puolestani koko perinteen voisi lakkauttaa vaikka heti.

Viikon vinkit: vuorokausirytmin muutos, valkoinen blogikoti sekä halpisvaatteiden himo

Talviaika vaihtui tänään, ja tässä jutussa kerrotaan, miten omaan vuorokausirytmiin voi vaikuttaa itse. Osa miestä on luonnostaan aamu- tai iltavirkumpia, mutta omilla valinnoilla rytmiä on mahdollista aikaistaa tai myöhäistää. (YLE)

Iltalehdessä kirjoitetaan mielenkiintoisesti ”valkoisesta blogikodista”, joka siis ilmeisesti ei enää ole muodissa. Tämä on mielenkiintoinen juttu, sillä tässä luetellaan erinäisiä huonekaluja, jotka ovat jutun mukaan olleet hyvin suosittuja, ja nyt kun niistä on tullut liian suosittuja, ne eivät enää olekaan persoonallisia. Vedän tästä sen johtopäätöksen, että sisustusharrastuksella tähdätään siis persoonalliseen, mutta kuitenkin yleiseen. Taito on sitten tasapainotella sen kanssa, etteivät omat valinnat ole liian suosittuja, mutta kuitenkin muodikkaita. Kuulostaa hurjan vaikealta minusta. Toisaalta noita klassikkohuonekaluja on minusta turha hävetä, jos itse tykkää niistä. Ei se vähennä muotoilun arvoa, jos joku muukin tykkää! Klassikoissa on sitä paitsi se hyvä puoli, että jos kuitenkin joskus niihin kyllästyy, ne saa kyllä kaupaksi kirppiksellä.

Tämä viimeinen juttu on aika surullinen. Ilmeisesti ihmisten himo halpojen vaatteiden suhteen on niin hirveä, että koko kauppa on avajaisten jälkeen kuin hävityksen kauhistus. Tämä vaatemerkki on minulle täysin tuntematon, mutta ihmiset hyvät – on aivan sama mitä niskalapussa lukee! Neljän euron pyjama ei ole sen parempi olipa se sitten Lidlin tai jonkun muodikkaan ketjun myymälästä hankittu. Tuotantotavat, -kustannukset ja vaatteen laatu ovat ihan samanlaisia. Jos vaate maksaa neljä euroa uutena, voi olla jokseenkin varma, että tuotantoketju ei ole kestävä, ekologinen tai eettinen.

Tällä viikolla kirjoitin blogissa siitä, miten kosmetiikan ostolakko on sujunut, sekä otin kantaa kuumana kiehuvaan Stockkan kangaskassi -keskusteluun.

Uusimmassa podcastissa puolestaan kodin tuskastuttavimmasta tavararyhmästä, eli papereista. Selvitin tällä viikolla monta kiloa tärkeitä papereita, ja kerron podcastissa tuoreeltaan, miksi tämä on homma jota todellakin inhoan.

Viikon vinkit: Hyvät materiaalit, palasaippuan bakteerit ja ilmastonmuutos

Tunnistatko laadukkaat materiaalit vaatteissa? Laadulle ei ole yksiselitteistä määritelmää, sillä kankaan käyttötarkoitukset vaihtelevat ja sen myötä myös kankaalta vaadittavat ominaisuudet ovat erilaisia. Tässä Iltalehden jutussa Rinna Saramäki kertoo, millaiset sekoitekankaat ovat huonoja käytössä. Juhlamekkoa ostettaessa on esimerkiksi aiheellista katsoa myös vuorikankaan materiaali. Myös kuitujen prosenttiosuuksiin on aiheellista kiinnittää huomiota, ettei tule ostaneeksi ”villakangastakkina” vaatetta, jossa villaa onkin vain pieni osa.

Nyt se on tutkittu: onko palasaippua epähygieeninen? Vastaus riippuu siitä, miten saippuaa säilytetään ja missä sitä käytetään. (YLE)

Ilmastonmuutosta vastaan voi taistella myös kotikonstein. MeNaiset listaa 10 asiaa, joita jokainen voi tehdä omassa arjessaan. Yksi merkittävimmistä on muuttaa sähkösopimus ekosähköksi. Minulla on tämä prosessi juuri menossa, havahduin nimittäin siihen, etten ollut varma millainen sähkösopimus meillä oli voimassa. Ekosähkösopimukseen vaihtaminen on yksi helpoimmista keinoista pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Tehkää se, se on tehokkaampaa kuin murehtia, millaista kauppakassia käyttää.

****

Olen syyslomalla, enkä siksi äänittänyt podcastia. Tällä viikolla olen kirjoittanut siitä, kuinka minusta tuli kosmetiikkahamsteri. Pohdin myös kuvien kera, mistä erottaa roskan ja tarpeellisen tavaran.

Viikon vinkit: vaatteiden laatu, mikromuovi ja pyykin pesu sekä ohjeita huijaavien nettikauppojen tunnistamiseen

Tässä Iltalehden jutussa harmitellaan vaatteiden huonoa laatua, ja Rinna Saramäki kertoo, miten tunnistaa laadukkaan vaatteen. Tässä jutussa on havainnollistava kuva siitä, mistä tunnistaa hyvin tai huonosti ommellun sauman. Rinna oli vieraanani podcastissa jaksossa 71, ja silloin puhuttiin vaatteiden laadusta oikein urakalla. Suosittelen kuuntelemaan, jos aihe kiinnostaa enemmän!

YLE uutisoi mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jossa todettiin että hienopesu irrottaa vaatteista enemmän mikromuovia kuin tavallinen pesu. Tätä ongelmaa voi tutkijoiden mukaan välttää pesemällä täysiä koneita, välttämällä turhaa pesua ja  itse lisäisin vielä sen, että tarpeen mukaan käyttää pesupussia, jonne mikromuovi jää. Fleece-vaatteista irtoaa kuitua eniten parissa kolmessa ensimmäisessä pesussa, joten etenkin silloin pesupussi on hyödyllinen. Itse myös ostan fleecet mieluiten käytettyinä, etenkin lapsille, sillä hyväkuntoisia fleece-vaatteita löytyy kirppareilta runsaasti.

Iltalehti on koonnut vinkkejä siitä, mistä tunnistaa huijarinettikaupan. Näiden ohjeiden avulla voi tarkistaa, onko nettikauppa luotettava vai ei. Esimerkiksi suomalaisilta yrityksiltä löytyy aina Y-tunnus, ja kaikilta firmoilta pitäisi helposti löytyä kunnolliset yhteystiedot. Noin yleisesti ottaen voisi todeta, että jos tarjous tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, näin luultavasti onkin. Outi Pyy on myös kirjoittanut aiheesta kattavasti, etenkin muotia kauppaavista huijarisivuista.  Outin jutussa on myös vankat ohjeet huijausten välttämiseksi.

Viikon vinkit: omaehtoista siivousta, järjestysniksejä ja muovisia teepusseja

Mitä jos tykkääkin siivoamisesta? Jenni Kokander kirjoittaa, että siivoamisesta voi tykätä siksi, että pitää siisteydestä, eikä suinkaan siksi että parisuhde olisi epätasa-arvoinen tai ihminen hirveä suorittaja. Tämä oli mukava uusi näkökulma siivouskeskusteluun. (MeNaiset)

Tässä jutussa hauskoja arkipäivän ideoita lapsiperheiden elämään. Esimerkiksi että saippuakuplapurkki kannattaa teipata pihatuolin selkänojaan kiinni, niin se ei kaadu ennen aikojaan maahan. Myös järjestyksenpitoon erilaisia ideoita. (Meillä Kotona)

En voi suositella muovisia ”hienoja” teepusseja. Niistä irtoaa nimittäin hirveä määrä mikromuovia, totesivat tutkijat. Oikeasti paras tee tulee perinteisessä metallisessa teesihdissä hauduttamalla, mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta, käytä tavallisia teepusseja. Niistä ei irtoa muovia, ja ne maatuvat. (HS)

Viikon vinkit: Minimalismipeliä, Muji Suomeen sekä kirjahyllyn paluu

MeNaiset innostui kokemuksistani minimalismipelistä, ja haastatteli minua viime viikolla.  500 tavaran poistaminen kotoa olikin kieltämättä aika yllättävää!

Kaikkien järjestäjien taivas aukeaa marraskuussa Kamppiin, kun japanilainen Muji saapuu Suomeen. Mujissa myydään kaikkea mahdollista kodin organisoimiseen liittyvää tavaraa, vaatteita, kodin pienesineitä ja ainakin Japanissa näin liikkeessä myös pientä syötävää, kuten myslipatukoita, mausteita ja sen sellaista. Tavarat ovat eleettömän tyylikkäitä, käteviä, eivätkä kovin kalliita, jos eivät superhalpojakaan. Moni on ihastunut Mujiin, mutta vaikka miten ihanista tavaroista olisi kyse, ei niitä kannata ostaa jos ei tarvitse.  Tässä Taloussanomien jutussa avataan vähän tarkemmin sitä, millainen Kampin liikkeestä on tulossa (Iso! Ja sieltä saa ruokaa!) ja mikä koko homman idea oikein on. Kyllä minäkin sinne suuntaan, kunhan liike aukeaa. Sitten pitää vaan pitää tolkku mukana, ettei hamstraa kaikkea pientä ihanaa, mitä ei oikeasti tarvitse.

Tiesittekö, että kirjahyllyt ovat palanneet muotiin? Tiukan konmarittamisen jälkeen kirjahyllyt ovat päässeet takaisin sisustuselementiksi. Tosin minusta vaikuttaa siltä, että se miltä kirjahylly näyttää on vähintään yhtä tärkeää kuin se, mitä se sisältää. Tämä on vähän vieras ajatus, mutta näin nämä muodit muuttuvat. (Deko)

**********************

Tällä viikolla en valitettavasti ehtinyt äänittämään podcastia ns. oikeiden töiden takia, mutta viime viikolla juttelin siitä, miten luodaan uusia rutiineja.

Oli myös pakko tunnustaa, että loppukesän vaateostosraportti oli pielessä. Olin autuaasti unohtanut, että heinäkuu EI ollut nollakuukausi, vaikka niin väitin. Tässä kootut selitykset, miten näin pääsi käymään.

Viikon vinkit: vaatevuokraus, ammattijärjestäjän työtä sekä lentokentän hygieniaa

Suomen Kuvalehdessä kirjoitetaan mielenkiintoisesti siitä, miten vaatteiden vuokrauspalvelut tulevat vähitellen myös perinteisten vaatekauppojen valikoimaan. H&M kuulemma aloittaa tällaisen toiminnan Ruotsissa, yhden liikkeen yhteydessä. Jutussa haastateltu tutkija toteaakin, että ei kannata antaa tämän johtaa harhaan: H&M:n tuotanto on edelleen epäkestävällä pohjalla, eikä yksi vuokrauspalvelu korjaa sitä millään lailla. Tämä vaatevuokraus olisi kyllä kiinnostavaa, mutta en ole oikein päässyt siihen käsiksi. Vajaa vuosi sitten yritin vuokrata itselleni juhlapukua siinä onnistumatta. Aion yrittää tänä vuonna uudelleen.

Tässä sympaattisessa jutussa ammattijärjestäjä Laura Holmström kertoo, mitä ammattijärjestäjä käytännössä tekee, ja miten hän itse päätyi alalle. (Verkkouutiset)

Matkalle lähdössä? Tämä kiinnostava pikku-uutinen kertoo, että todennäköisimmin lentomatkustaja saa tautitartunnan turva-tarkastuksessa, ainakin Helsinki-Vantaalla. Niissä muovikaukaloissa lymyilee niin influenssaa kuin adenovirustakin, ja lisäksi monia muita. Tämän jutun luettuani en myöskään päästä lapsia leikkialueelle. Kädet kannattaa siis pestä usein ja huolellisesti, mutta vessoja ei tarvitse pelätä. Ne olivat tutkimuksen mukaan puhtaita.