Muovi puhuttaa, ja suoraan sanottuna en haluaisi tästä jatkuvasti kirjoittaa. Ensi viikolla tulee ihan taatusti jotain muuta. Mutta tässä on vielä muutama artikkeli, joissa asiaa käsitellään hyvin eri näkökulmista, joten linkkaan ne tähän. Näiden juttujen jälkeen pari linkkiä myös muihin aiheisiin.
Moni on tämän artikkelin varmaan jo lukenut, mutta linkkaan sen tähän YLEn uutisen pullovesien mikromuoveista. Otsikointi kuulostaa hurjalta (pulloveden mukana juot muovia), mutta haluaisin nostaa tähän pari asiaa kyseisestä artikkelista. Ensinnäkin tutkituista vesistä vain kahta myydään Suomessa: Eviania ja San Pellegrinoa. Näistä löytyi muoveja vähiten. Tuli nopeasti mieleen, että näinköhän hinta korreloisi laadun kanssa tässä asiassa? Toiseksi lainaan jutussa haastateltua asiantuntijaa, joka kertoo että ”Jos voileipä putoaa lattialle, siihen tarttuu suurella todennäköisyydellä myös muovipartikkeleita. Ja jos lasillisen hanavettä jättää yöksi yöpöydälle, siinäkin on taatusti huonepölyn sisältämiä muovihiukkasia.” Tämä pisti kyllä minut ajattelemaan asioiden suhteellisuutta. En osta yleensä pullovettä, mutta jos joskus esimerkiksi matkalla ostan, en siis tuhoa sillä terveyttäni.
Yle on koostanut myös hyvän paketin muovin terveyshaitoista. Toinen kiinnostava näkökulma on muovin verotus. Olen sitä mieltä, että jos oikeasti tällaisille asioille halutaan tehdä jotain, asiaa ei voi eikä saa jättää yksittäisten ihmisten harteille. Suomessa ei ajatusta tyrmätä, eikä myöskään EU-tasolla. Se, miten vero toteutettaisiin, on toinen kysymys, mutta on hyvä että asiaa edes mietitään.
Koska olen korviani myöten täynnä näitä muovijuttuja, laitan tähän vielä muutaman vähän erilaisen linkin.
Miksi meillä on kodit pullollaan tavaraa? Miksi nuoret eivät halua suurten ikäluokkien aarteita itselleen? Ihan kiinnostava juttu kotien raivaamisesta ammattijärjestäjän ja tavarasuhteen tutkijan näkemyksillä höystettynä. (Keskisuomalainen)
Tulin tästä uutisesta ja videoista hyvälle tuulelle. Nuori maatilan isäntä kertoo kansantajuisesti, mitä maitotilalla tapahtuu, ja miltä siellä normaalisti näyttää. Tämmöiset tietoiskut ovat hyviä. Ihmisten pitäisi tietää, miltä ruoantuotanto näyttää silloin, kun asiat ovat hyvin. Muuten mielikuvaksi jää vain ne pimeässä kuvatut kauhuvideot tiloilta, joissa asiat eivät ole kunnossa.
Mielenkiintoinen video. Olen kuitenkin hieman eri mieltä siitä, että aktivistien kuvaamat videot olisivat poikkeuksia tai yksittäistapauksia tiloilta, joissa kaikki ei olisi kunnossa. Tiloillahan on käynyt myös tarkastaja, joka on lähes aina todennut, että tilalla on kaikki kunnossa, eikä huomautettavaa ole. Lisäksi samanlaisia kuvia on julkaistu mm. eläintuottajajärjestöjen johtajien tiloilta. Millä perusteella aktivistien kuvaamat videot siis olisivat ainoastaan tiloilta, joilla asiat eivät ole kunnossa?
Tämän videon eläimet tuntuivat olevan hyvässä hoidossa. Niillä aktivistivideoilla näkyy yleensä jotain, mikä on tulkittavissa kärsimykseksi. Sitä tarkoitin, että asiat ovat kunnossa tai eivät ole.
Sekin on tosin aina suhteellista. Varmasti ruokitaan hyvin, lehmät saavat liikkua sisällä vapaasti ja rapsutuslaitekin löytyi. Mutta ulos eivät pääse ikinä, ja mikä onkaan se stressin määrä, kun vasikka erotetaan emostaan melkein heti syntymän jälkeen.. se on omalla kohdallani se iso kysymys, kun pohdin omaa maidon käyttöäni ja sen tulevaisuutta.