Sain lukijalta hyvän kysymyksen viime kuussa: jos kerran olen ostolakossa, miksi sitten ”ostoslistalla” olevien vaatteiden ostaminen ei ole niin paha juttu, kuin heräteostosten tekeminen? Ovathan nekin ostoksia. Mistä siis on kyse?
Ensinnäkin täytyy uusille lukijoille selventää, että en ole sellaisessa absoluuttisessa ostolakossa, jossa yrittäisin olla ostamatta yhtikäs mitään. Sen sijaan olen siirtynyt mahdollisimman harkitun ostamisen vaiheeseen, ja nyt puhutaan siis nimenomaan vaatteista. Pyrin siihen, että jokainen vaatekappale on sellainen, jota tulen käyttämään vähintäänkin sen 30 kertaa. Tosin itse olen sitä mieltä, että 30 kertaa ei edes ole kovin paljon, ja pyrin paljon isompaan käyttömäärään. Mentyäni alkuperäiseen ostolakkoon vuonna 2017 koko kulutuskäyttäytymiseni on muuttunut siten, että nykyisin tuo tavoite ei ole ollenkaan epärealistinen. Tämä siis joka tapauksessa tarkoittaa sitä, että vuodessa on monta kuukautta, jolloin en osta mitään, mutta silloin tällöin ostan uusia vaatteita.
Nämä olivat listalla varmaan pari vuotta. 30 käyttökertaa tulee täyteen jo ostovuoden aikana.
Yritän jatkuvasti hioa tyyliäni kohti omaa ideaalia. Nyt alkaa tuntua siltä, että vihdoinkin tiedän sekä sen mitä haluan että sen mikä minulle sopii. Arvioin vaatevarastoani jatkuvasti sillä silmällä, millainen kokonaisuus se on. Tämän olen oppinut kapseliaatteen myötä. Aiemmin pohdin lähinnä yksittäisten vaatteiden ominaisuuksia, nyt katson kokonaisuutta, ja miten yksittäiset vaatteet toimivat yhdessä muiden kanssa. Olen alkanut myös ennakoida tulevia vaatetarpeitani. Koetan huomioida ajoissa, milloin jokin vaate alkaa näyttää liian nuhjuiselta, jotta voin korvata sen paremmalla. Ennakoin nimenomaan tarpeita, en niinkään fiiliksiä.
Tämän arvioinnin pohjalta minulla on mielessäni lista vaatteista, joiden ostaminen on mielestäni perustelua. Lista on aika lyhyt. Tällä hetkellä sillä on mm. nudet t-paitaliivit. Minulla on nyt kahdet, joista toiset ovat pian roskiskunnossa. Tarvitsen kahdet, koska tuo liivimalli on ylivoimaisesti eniten käytössä. Kaapissa pitää olla yhdet puhtaana, vaikka toiset olisivat pesussa. Listalla on myös klassinen kashmirneule jossain neutraalissa värissä (musta/kameli/tummansininen) ja hyvin pelkistetyssä mallissa. Tämä on talvipukeutumiseni kulmakivi, ja edelliseen koi söi reijän, ja sitten siihen tuli vielä kestotahrakin (lapsen oksennusta, hyh). Edelleen jos vastaan tulee siisti, ei-juhlava, lyhythihainen toppi joko smaragdinvihreänä, safiirinsinisenä tai rubiininpunaisena, ostan varmasti. Niin, ja jossain vaiheessa tarvitsen uusia alushousuja.
Nämä ostin ennen kuin kokeilin ostolakkoa, vuonna 2016. Eivät olleet millään listalla, enkä ostaisi niitä enää uudelleen. Käyttökertoja on tullut vajaat kymmenkunta, mutta luultavasti lahjoitan nämä pois ennen kuin 30 tulee täyteen.
Ostoslista ei siis synny niin, että istuisin kynän ja paperin kanssa tyylioppaan äärelle, ja alkaisin mietiskellä, mitä ”välttämättömiä asusteita” vaatevarastostani vielä puuttuu. En esimerkiksi omista ainuttakaan paitapuseroa, vaikka sellainen valkoinen kuulemma pitäisi monen tyyligurun mielestä jokaisella naisella olla, eikä ole aikeita ostaakaan. En lisää listalle mitään siksi, että sellainen olisi nyt muodissa. (En osaa muotia, joten olen sanoutunut irti siitä.) Ostotarve syntyy ensimmäisenä käytännöllisestä tarpeesta: tarvitsen säähän sopivat kengät, alusvaatteiden elastaani alkaa olla loppuun kulunut, villapaidassa on reikä. Sen jälkeen mietin, minkä näköisellä vaatteella haluaisin tuon tarpeen paikata: tarvitsen pakkasen kestävät talvikengät, jotka ovat niin sirot että käyvät myös hameiden kanssa, tai superklassisen neuleen. Tästä pohdinnasta syntyy vähitellen käsitys niistä vaatteista, joiden ostaminen on ok.
Tämä on osoittautunut hyväksi systeemiksi. Ehdin pohdiskella tarpeita riittävän kauan, niin etten tule hankkineeksi mitään satunnaista hetken mielijohteesta. Toisaalta jos sattuisin vaikkapa näyteikkunassa huomaamaan vaatteen, joka on suoraan listalta, voin tehdä heräteostoksen, joka asettuu saumattomasti osaksi kokonaisuutta. Luulen, että tätä listaa ei tarvitse kirjoittaa paperille, vaan se toimii parhaiten tällaisena ajatuslistana.
Onko teillä pitkäaikaista ostoslistaa? Paperilla vai mielessä? Miten se on auttanut ostolakossa pysymisessä?
Mulla on puhelimessa vaatepuutelista. Enimmäkseen ne samat jutut roikkuu siellä vuodesta toiseen, koska olen maailman huonoin ostamaan takkeja tai kenkiä.
Tällä hetkellä lista on seuraava:
– t-paitoja pari (mielellään imetykseen sopivia, aion ommella itse)
– yksi tai kaksi pitkähihaista imetyspuseroa (samoin aion ommella itse)
– lämmin neuletakki, ei pitkähelmainen
– tosi lämmin toppatakki
– Siisti välikausitakki, mikä mene mekkojen kanssa (nykyinen rikki)
– ulkoiluun sopiva välikausitakki (edellinen ostettu muuten syksyllä 2011, alkaa levitä käsiin)
– (Pitkävartiset) talvisaappaat, sellaiset, mitkä mene hameen kanssa
– Keskikokoinen olkalaukku
– Siistit välikauteen sopivat kengät
Kuten näkyy, niin lähinnä kenkiä ja takkeja. Ei siksi, että kaikki hajoaisi samaan aikaa, vaan koska useimmat noista on ollut listalla jo pitkään. Kuljen rikkinäisissä tai säähän sopimattomissa varusteissa, kun en saa aikaan ostaa uusia tai en löydä mieleisiä. Tässä asiassa pitäisi ryhdistäytyä.
Eipä tuossa auta muu kuin päättäväisesti ryhtyä toimeen 🙂 Toisaalta voisit saada jonkun papukaijamerkin vaatteiden loppuun kuluttamisesta, mutta kyllä ihminen sentään talvitakin tarvitsee, samoin talvikengät. Ehdotan, että heität sen rikkinäisen takin roskiin, niin sitten on aivan pakko ostaa uusi!
Pidän puhelimessani kahta ostoslistaa. Ensimmäisellä on listattu korvaajat huonosti istuvien tai puhkikuluneiden tilalle. Tälle listalle laitan myös tuotteet, jotka monipuolistaisivat nykyistä vaatekaappia. Irtokaulukset ovat hyvä tästä esimerkki, niillä saa skarpattua minkä tahansa neuleen työkäyttöön. Täydellinen malli löytyi parin vuoden etsinnän jälkeen. Toisella listalla on vaatteita ja asusteita, joista olen haaveillut jo pidemmän aikaa ja joiden tiedän kestävän aikaa ja tulevan kovaan käyttöön, mutta en ole niitä tullut vielä hankkineeksi. Esimerkkinä mustat nilkkurit, joista olen haaveillut jo pari vuotta, mutta en ole raaskinnut vielä ostaa ja joille löytyy vielä vastaava malli omasta vaatekaapista.
Ostoslista on mielestäni vähentänyt hutiostoksia, sillä kaikki listalla oleva on tarkkaan harkittua. En kuitenkaan juokse kauppaan listan kanssa vaan seuraan tilannetta ja pyrin käyttämään vanhat kunnolla loppuun. Ostoslistalla olevia tuotteita voi rauhassa etsiä vaikka alennusmyynneistä. Kun hetkellisiä himoja sattuu kohdalle, mietin olisiko kuitenkin kannattavampaa hankkia vaikka jotain haavelistalla olevaa. Monesti en hanki kumpaakaan. En kuitenkaan seuraa listoja orjallisesti vaan luotan omaan harkintakykyyn.
”Arvioin vaatevarastoani jatkuvasti sillä silmällä, millainen kokonaisuus se on. Aiemmin pohdin lähinnä yksittäisten vaatteiden ominaisuuksia, nyt katson kokonaisuutta, ja miten yksittäiset vaatteet toimivat yhdessä muiden kanssa. Olen alkanut myös ennakoida tulevia vaatetarpeitani.” Tuo lainaus kiteyttää hyvin omankin ajatusmaailmani.
Hei, kiinnostaa tietää, mistä löysit sen täydellisen irtokaulusmallin? Jos itsekin saisin sellaisen avulla tehostettua vaatekaappini hyödyntämistä. ☺
Hei Hilla, vastaus tulee myöhään, mutta toivottavasti tavoittaa sinut. Itse ostin irtokaulukset Cossilta. Haluamaani mallia ei ollut enää liikkeessä, joten tilasin sen (https://www.cosstores.com/en_eur/women/mock-shirts/product.pointed-collar-mock-shirt-white.0588285001.html). Heiltä löytyy myös muita malleja valikoimasta ja puuvilla on ihanan paksua ja kestävän oloista.
Kiitos vinkistä! ☺
Kuulostaa järkevältä ja hyvältä systeemiltä. Osittain näiden vaatelakkopostausten ja muiden vastaavien juttujen innoittamana olen itsekin yrittänyt toimia niin, että ostan vain sellaisia vaatteita, joita olen suunnitellut ostaa. Pyrin siis välttämään heräteostoksia tai jos kaupassa tulee vastaan jokin vaate, joka alkaa tuntua tarpeelliselta, niin harkitsen (mahdollisuuksien mukaan) ainakin seuraavaan päivään ennen ostosta. En tosin muutenkaan tykkää erityiemmin shoppailusta, mutta valitettavasti kaapista löytyy kuitenkin vaatteita, jotka ovat ostohetkellä tuntuneet tarpeellisilta, mutta todellisuudessa ovat kuitenkin jääneet lähes käyttämättä.
Kiva että innostat näillä postauksilla järkevämpään ostotoimintaan. 🙂
Minulla on sama kokemus. Ennen ostolakkoa ostin mielestäni pelkästään hyviä hankintoja ja tarpeellisia vaatteita. Silti niistä monet jäivät käyttämättä. Ostolakon jälkeen virheostoksia ei ole tullut. Epäilen, että syy on pitkässä harkinta-ajassa.