Maanantai on mahtava päivä. Siinä on samaa taikaa kuin vuoden alussa, mutta maanantai tulee joka viikko, joten siitä pääsee nauttimaan useammin. Juuri tänään tarvitsen erityisesti elämääni maanantaita, ja siksi aion ottaa tästä päivästä kaiken irti. Olen nimittäin siinä erikoisessa tilanteessa, että rutiinit ovat ihan hukassa. Sehän on minulle aivan poikkeuksellista. Selityskin on valmiina.
Viime vuoden joulukuu oli tiivis. Kuun alussa oli yksi iso juttu, joka vaati monenlaista panostusta. Sen takia jouluvalmistelut pääsivät käyntiin tavallista myöhemmin. Kun päästiin joululomaan asti, teki tosiaan mieli vaihtaa hetkeksi vapaalle, ja kun siihen vielä lisätään sukulointia ja sairaita lapsia, oltiinkin jo todella kaukana normiarjesta. Loma (tai siis ”loma”) oli pitkä, ja siitä hyvin lyhyen ajan päästä oli vuorossa oma matkani. Sitten palattuani sairastuin itse, joten tässä on menty jo yli kuukausi erilaisissa poikkeusoloissa. Aivoni ovat selvästi elastiset, koska olen niin täydellisesti sopeutunut tähän rutiinittomaan elämään.
Siinä on vain se huono puoli, että arkielämä tökkii. Normaalisti arkipäivät etenevät kuin hyvin hoidettu liukuhihna. Joku voi pitää tylsänä, minulle se on vapauttavaa. Mutta nyt kun takeltelen rutiineissa, joudun jatkuvasti soveltamaan, kiirehtimään ja kehittelemään kaikenlaisia epämääräisiä viritelmiä. Pitää miettiä, olenko muistanut hoitaa asioita, onko puhdasta vaatetta, ollaanko siellä missä pitääkin oikeaan aikaan, enkä halua miettiä sellaisia. Haluan että tuollaiset jutut hoituvat kuin itsestään. Olen myös huolehtinut itsestäni huonosti – syönyt epämääräisesti, unohtanut liikunnan jne., ja se kaikki näkyy ulospäin ja tuntuu omassa olossa.
On siis ryhtiliikkeen aika, eikä sellaiselle ole juuri parempaa päivää kuin maanantai. Olen jo aloittanut: pyykkikone pyörii. Tiskikone on tyhjennetty ja se on puolitäynnä likaisia, kuten tähän aikaan päivästä kuuluukin. Eilisen illallisen jäljiltä pohjaan palanut pata likoaa tiskialtaassa. Olen tsekannut jääkaapin ja laittanut lounaaksi sellaisia ruokia, jotka olivat seuraavana pilaantumassa, sekä suunnitellut miten käytän loput iltaruokaan. Olen muistanut ottaa omat vitamiinini. Tämä viimeinen liittyy sellaiseen asiaan, että jos en erikseen kiinnitä huomiota, minulta jää d-vitamiinit ottamatta, hiukset pesemättä ja kantapäät rasvaamatta. En tosiaan ole kovin hyvä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistani, se on yleensä listan viimeisenä. Tähänkin yritän saada vähän muutosta aikaiseksi.
Seuraavaksi listalla on
- kaikkien paperien setviminen
- laskujen maksaminen
- vakuutusasioiden hoitaminen
Kuinka inhoankaan noita kaikkia. Mutta ne on nyt hoidettava, muuten räpistely jatkuu. Taannoin lanseeraamani inbox-systeemi, jonka piti hallita kaikki paperini, ei muuten enää toimi. Täytyy miettiä miten saisin paperit taas haltuun. Siis kaikkihan on järjestettävissä, jos vain keksii oikean systeemin!
Onko teidän lukijoiden joukossa maanantai-ihmisiä?
maanantaipa hyvinkin!
Sunnuntai-iltaisin kammoan maanantaita ja haluaisin vain murjottaa ja mököttää, mutta oikeasti ja oikeastaan maanantai on melkein viikon paras päivä. Silloin yleensä saan aikaan, kokkaan, teen perusviikkosiivouksen, hoidan juoksevia asioita, päivitän kalenterin…maanantai on kuin kouluvuoden ensimmäinen päivä, sellainen kun saparot ovat sopivan napakat, kynät uusia ja teroitettuja ja kaikki kirjat ja vihot uusia ja odottavat vain merkintöjä.
Siispä tosiaankin: Jee maanantaille!
Kuuntelin juuri juttua sunnuntaiahdistuksesta, mutta sitä en tunnista itsessäni. Usein melkein odotan että tulisi maanantai ja arki alkaisi. MAanantai on hyvä koska kaikki on vielä edessä.
Mäkin pidän maanantaista. Ja rutiinit on pahasti hukassa ja arki kaaoksessa. Mutta kaikki (!) paperit sain setvittyä yhtenä päivänä, kun epätoivoisesti etsin yhtä tärkeää lappua. Ihmeen hyvä olo, kun tietää missä tärkeät paperit on ja että turhat paprut on heitetty pois. Saman järjestyksen kun saisi koko huusholliin.
JEe papereille! Minä tein saman urakan. Ei ollut kivaa mutta tulipahan tehtyä jälleen kerran. Mulla on muu koti paremmassa järjestyksessä kuin paperit.
En pidä maanantaista. Siksi sunnuntai on minulle kuin sinun maanantaisi, eli sunnuntaina tehdään kaikki rästihommat ja kotityöt, jotta maanantaina saa sitten levätä.
Tänäänkin perus maanantai, töiden jälkeen aivan poikki ja sohvalla mennyt lähes koko ilta. Huomenna päivä uusi ja tehokas-tiistai 🙂
Mielenkiintoinen näkökulma, mutta voihan sen noinkin tehdä. Mikä vaan sopii, olen kuullut muiltakin että sunnuntai on se päivä jolloin hoidetaan kaikki kotityöt viikkoa varten alta pois.
Inhoan papereita ja raivasin ne minimiin elämästäni. Ainoat mitä säästän, ovat veropaperit ja sopimuspaperit sekä muut välttämättömät paperit, joiden sisältämä tieto ei ole saatavissa sähköisesti. Nämä mahtuvat yhteen kansioon. Takuukuitit kerään pieneen koriin, ellei sekin ole jo sähköisesti tallennettu. Joulukorteista nautin joulun ajan ja tammikuussa ne päätyvät keräykseen. Läheisiltä tulevat kirjeet toki säästän ja valokuvat laitan albumiin. Kaikki muu menee silppuriin/keräykseen mukaanlukien tuotteiden käyttöohjeet.
Meillä on mainoskielto on ovessa ja postiluukku kolahtaa vain pari kertaa kuukaudessa. Lehdet, tiliotteet ja laskut tulevat sähköisesti. Papereista, joita arvelen tarvitsevani, mutta fyysisesti niitä ei tarvitse säästää, otan valokuvan. Usein myös tarvittava tieto on saatavilla netistä ja sähköisistä palveluista helposti. Tämä on selkeyttänyt elämää kovasti!
Aika samanlainen systeemi meilläkin, mutta kyllä noita papereita silti kertyy. On aika paljon sellaista, mitkä pitää säästää verotusta ja vakuutuksia varten, ja niiden säilyttely on aina oma ongelmansa. Sitten on kaikkea sekalaista. Esimerkiksi lasten kenkien mittataulukko? Tosi kätevä, eikä uutta viitsi printata jokaista kertaa varten. Mutta missä sitä säilyttäisi?