Lastenhuoneen superraivaus

Eilen tein aikamoisen urakan raivaamalla lastenhuoneesta ison kasan tavaraa pois. Aloitin vaatteista. Koska pienellä lapsella ei ole vielä valtaisaa määrää vaatteita, tein homman perinteiseen tyyliin ja tarkastin yhdellä istumalla jokaisen vaatekappaleen. Poistin kaapista kaikki liian pienet, lukuunottamatta yhtä uimapukua joka saattaa vielä mennä tänä kesänä. Lisäksi poistin kaikki sellaiset vaatteet, joita lapsi kieltäytyy käyttämästä väärän värin tai mallin takia. Loput järjestin siististi takaisin. Olen huomannut, että tällainen karsinta pitäisi tehdä vähintään pari kertaa vuodessa, jottei laatikon perälle ala kertyä käyttämättömiä vaatteita.

Raivasin myös kirjahyllyn. Meillä luetaan paljon, mutta kirjamaku kehittyy jatkuvasti. Hyllyssä olikin aika paljon ”liian pieniä”, toisin sanoen nuoremmille suunnattuja kuvakirjoja. Koska tilaa on rajallisesti, poistin hyllystä selvästi jo liian lapsellisiksi käyneet opukset, jotta hyllyä vapautuisi niille, joita aktiivisesti luetaan. Karsitut siirsin varastoon odottamaan, hyväkuntoisia lastenkirjoja ei mielestäni kannata heittää pois. Niille löytyy aina jostain uusia lukijoita.

Seuraavaksi kaadoin kaikki lelut keskelle lattiaa, ja aloitin ison lajitteluoperaation. Takaisin koppaan laitoin ehjät ja kiinnostavat lelut. Toisen kasan tein poistettavista tavaroista. Kun kaikki oli käyty läpi, kävin jälkimmäisen läjän uudelleen läpi ja jaoin tavarat kolmeen ryhmään: roskiin, säilytykseen meneviin  sekä ei-ole-lelu -kategoriaan. Roskikseen meni jälleen sitä käsittämätöntä silppua, jota lelukori vetää puoleensa. En tajua miten sellaista kertyy koko ajan. Tähän ryhmään kuului mm. 20 kindermunan keltaista sisustaa, epämääräinen hopeinen pussukka jossa ehkä joskus on ollut joku koru, jne. sekalaista. Täällä blogissa saamani vinkin mukaan keräsin pari kourallista turhia pikkuleluja omaan pussiin ja pistin ne komeroon odottamaan. Idea on, että pussukan lelut menevät kuin uusista joskus, kun junamatkalla tarvitaan viihdykettä tai muussa tilanteessa pientä ylläriä.

Siirsin myös säilytykseen muutaman hyväkuntoisen lelun, jotka eivät enää aikoihin olleet olleet aktiivisessa leikissä mukana. Sitten oli vielä pieni kasa tavaroita, jotka eivät kuuluneet lelujen joukkoon ollenkaan, ja joita palauttelin ympäri asuntoa takaisin omille paikoilleen. Roskien lisäksi lelukori näyttää vetävän puoleensa kaikenlaista ihmeellistä sälää, joka ei sinne kuulu.

Yritän pitää lelujen määrän maltillisena sekä pedagogisista että säilytykseen liittyvistä syistä. Toistaiseksi karsintaa on saanut tehdä rauhassa, kunhan sen vain tekee salaa. Niitä leluja, joilla lapsi ei enää leiki, ei myöskään kaivata takaisin – ellei satu nostamaan asiaa lapsen kuullen esiin. Silloin mistä tahansa hylätystä kapineesta tulee rakkain aarre välittömästi. Jos taas karsimisen suorittaa vähin äänin, saa karsia aivan rauhassa.

Kirjoituspöydällä oli vielä tehtävä sama operaatio. Poistin täyteen piirretyt ja väritetyt tehtäväkirjat, sekä heitin paperikeräykseen ison kasan paperisilppua ja sarjakuvalehtiä. Roskikseen meni myös kolmasosa muovailuvahoista – käytännössä se tarkoitti yhtä isoa mustaa könttiä. Oikeasti olisin halunnut heittää kaikki muovailuvahat pois (siis kaksi pänikkää epämääräistä likaisenväristä mehiläisvahaa ensimmäisen köntän lisäksi), mutta arvelin että se olisi jo turhaa riskinottoa. Voipi tosin olla, että lähiviikkoina loputkin häviävät huomaamatta.

Tämän kaiken päälle vaihdoin vielä lakanat ja pesin kirjoituspöydän piirustusalustan. Jälkimmäisestä lähti melkein kaikki värikynän jäljet pois taikasienellä ja mikrokuituliinalla ilman puhdistusaineita. Taikasieni poistaa myös seinille eksyneet piirustukset hyvin, mikäli kynä vain on vesiliukoinen. Kannattaa kokeilla. Parketin kanssa sen sijaan on oltava varovainen, sillä siihen taikasieni tekee kokemukseni mukaan helposti jäljen, vaikka lika lähtisikin.

Monta tuntia tässä kaikessa meni, mutta nyt on sekä siistiä että väljempää, ja huomisen siivoojakäynnin jälkeen tulee vielä oikein puhdastakin. Vastaava urakka pitäisi tehdä oikeastaan jokaisessa huoneessa vuoron perään!

2 thoughts on “Lastenhuoneen superraivaus

  1. Hei! Olet suorastaan inspiraationi 🙂 kiitos tästä blogista… Teen aina jotain pientä innoittamanasi, vaikka kuvaamaasi urakkaan ei minulla ole rahkeita 😉 aloitin myös palautteen antamisen yrityksille 🙂

    Taiteilija Tikke Tuura ottaa vastaan kaiken maailmanpientä sälää, kindermunan yllätysten osista shampoo purkkeihin. Tulipa vaan mieleen lastenhuoneen siivouksen ylijäämästäsi. Hänelle saa jätettyä tavaraa myös helsingin eskustaan, mikäli roihuvuori ei ole lotaiseSti kohdalla. Facebookin roskalavapaviljonki ryhmässä ainakin on. Hyvä kesää, you rock!

    • Kiitos kiitos itsellesi! Mahtavaa jos blogi on voinut toimia inspiraationa! Ja on tosi hienoa, että niin moni on aktivoitunut palautteen antamisessa yrityksille. Minullekin se on uus juttu, mutta paluuta tuskin enää on.

      En ole kuullutkaan tästä taiteilijasta aiemmin. Täytyypä tutustua tarkemmin. Kiitos vinkistä!

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.