Olen nyt elänyt noin kolmen viikon ajan uuden ostolakkoni mukaan. Sen säännöt ovat äärimmäisen yksinkertaiset: en saa ostaa minkäänlaista kosmetiikkaa itselleni tämän vuoden aikana. Tämä sisältää niin meikit, ihonhoitotuotteet kuin päivittäiskosmetiikankin.
No, miten on mennyt? Hyvin, siinä mielessä, että toistaiseksi en ole ostanut mitään. En edes käsisaippuaa. Mistään ei myöskään ole ollut puutetta, mikä nyt ei varsinaisesti ole yllätys. Isoin syy tähän lakkoon ryhtymiselle oli nimittäin se, että minulla oli kaikkea vähintään kaksin kappalein. On myös ollut ihanaa kuluttaa pari tuubia loppuun. Sain käytettyä matkakokoisen hammastahnan sekä apteekin perusvoiteen loppuun syysloman aikana. Niiden poistuminen ei tosin tietenkään näy kaapin tilavuudessa vielä mitenkään, mutta alku se on tämäkin.
Kuten yleensäkin, myös tämä ostolakko on saanut paljon ajatuksia liikkeelle. Ensinnäkin huomaan, miten syvään juurtunut tapa kosmetiikan ostelu on ollut. Kosmetiikkaosastot vetävät puoleensa ihan joka kaupassa, ja niistä kieltäytyminen on tuntunut siltä, kuin jokin hauska huvitus olisi viety. (Niin kuin olikin, eipä silti!) Mutta nyt kun en ole käynyt ”vain katselemassa” mitään, en ole myöskään ostanut mitään. En osaa sanoa paljonko rahaa olisi säästynyt, mutta aivan varmasti olisin näiden viikkojen aikana ostanut jotain, ellen olisi tätä lakkoa itselleni määrännyt.
Noin vuosi sitten hurahdin kangasnaamioihin. Nämä ovat juuri sellaisia parin euron houkutuksia, joita olen näköjään hamstrannut koko vuoden tarpeiksi… vähintään.
Toinen havainto on ollut se, miten paljon tuotteita minulla onkaan jo ennestään. Toki tiesin sen aiemminkin, mutta nyt kun olen oikein keskittynyt tutkailemaan varastojani, olen ehkä hieman hämmästynyt siitä, millaisen määrän olen tavaraa hankkinut. Minulla on esimerkiksi neljä erilaista sampoota. Siinä on ainakin kaksi enemmän, kuin mille on tarvetta. En tarvitse uutta sampoota kuukausiin, arvelen että nämä riittävät jopa puoli vuotta. Yhtä pulloa en ole edes avannut vielä, koska haluan käyttää vanhat ensin pois. Samanlaisia havaintoja olen tehnyt muidenkin tuotteiden osalta. Kun laatikosta löytyy 15 kangasnaamiota, joita muistan käyttää ehkä kerran kuussa, ei ole vaaraa että ihan hetkeen loppuisivat.
Kolmanneksi olen ruvennut miettimään netinkäyttötapojani. Seuraan monia kosmetiikkablogeja, koska aihe on minusta kiinnostava, mutta nyt kun en luekaan niitä sillä silmällä, millaisia hyviä tuotevinkkejä voisin niistä saada, olen alkanut kyseenalaistaa koko harrastuksen mielekkyyden. Olen havahtunut siihen, että valtaosa näistä blogeista on sisällöltään uusien tuotteiden esittelyä, eli oikeastaan markkinointia. Nyt kun en voi ostaa mitään, miksi lukisin uusista houkutuksista? Blogimarkkinointi on kyllä tehokasta, olen siitä elävä esimerkki. Valtaosa kosmetiikastani on sellaista, jota seuraamani bloggaaja on kehunut jossain vaiheessa. Mutta jos en halua ostaa, kuinka paljon noissa blogeissa lopulta on minua kiinnostavaa sisältöä? Tuote-esittelyt ovat minulle tällä hetkellä täysin tarpeetonta sisältöä, ja jos valtaosa uusista kirjoituksista liittyy tuotteen tai tuotemerkin esittelyyn, joten miksi tuhlaisin aikaani lukemalla niistä? Voinkin jo nähdä sieluni silmin, kuinka markkinointi-ihminen pr-toimistossa vääntelee käsiään, ja toivoo ettei kukaan ota minusta mallia…
Äskettäin irtisanouduin kahdelta nettikaupan sähköpostilistalta, jotka myivät kosmetiikkaa. Poissa silmistä, poissa mielestä. Sitä paitsi kaikki sisältö kyllä säilyy netissä siihen asti, kunnes minulla vihdoinkin saattaisi tulla jokin todellinen tarve uudelle tuotteelle. Google löytää suositukset ja tarjoukset minulle sekunnissa, mikäli sattuisin niitä tarvitsemaan. Minun ei tarvitse aktiivisesti olla tietoinen siitä, mitä missäkin olisi juuri nyt alessa, tai mitä uusia tuotemerkkejä olisi luonnonkosmetiikan markkinoille tullut.
Sanoisin siis, että tämä lakko jos mikä on tehnyt hyvää. En pysty arvioimaan säästettyä rahaa, sillä koska en ole mennyt katselemaan, en tiedä, mitä milloinkin olisin ostanut. Mutta on ollut erittäin hyödyllistä pohtia näitä asioita, ja nähdä, miten on huomaamattaan toiminut. Tämä lakko ei tule kestämään ikuisesti, sillä en ole irtisanoutumassa kosmetiikan käytöstä, mutta niin kauan kuin mitään todellista tarvetta ei ole, en osta uutta. Todellinen tarve on esimerkiksi sitä, että käyttämäni tuote loppuu tai menee pilalle, ja kuten sanottu, sellaista ei ole näköpiirissä ihan lähiaikoina.
Muistelen, että joku muukin lähti samalle linjalle kanssani. Miten teillä menee?
Oletko miettinyt sellaista että kun tarvitset seuraavan kerran jotain kosmetiikkatuotetta niin hankkisit vain luonnonkosmetiikka? 😊
Olen miettinyt, ja olen kokeillut tätä myös! Minulla oli parin vuoden jakso, jolloin en käyttänyt ihonhoitotuotteissa ja päivittäiskosmetiikassa juuri muuta kuin luonnonkosmetiikkaa. En ollut täydellisen fanaattinen, mutta erittäin innokas luonnonkosmetiikan kannattaja kyllä. Sitten sain pahoja iho-ongelmia, jotka alkoivat yhtä aikaa erään luonnonkosmetiikan tuotteen käytön kanssa, enkä vieläkään tiedä, oliko sillä tuotteella vaikutusta asiaan vai ei. Joka tapauksessa noista ongelmista toipuminen vaati lääkäriä ja erittäin synteettisiä tuotteita, ja sen jälkeen kantani höllentyi luonnonkosmetiikan paremmuuden suhteen merkittävästi. Nykyisin käytän sekaisin synteettistä ja luonnonkosmetiikkaa. Jos tarinani kiinnostaa enemmän, kannattaa kuunnella podcast-jakso nro 67, jossa kerron, miten ajatteluni luonnonkosmetiikan suhteen on muuttunut vuosien varrella.
Olen kans lakannut jo pari vuotta sitten lukemasta kosmetiikkablogeja. En huomaa minkään puuttuvan elämästäni 😉
Hehee 😀
Olen mukana. On ollut helppoa. Iloitsen kun saan tuotteita käytettyä loppuun. Nuukana arvostan sitäkin että saan käytettyä hankinnat ajoissa enkä siis löydä vanhentunutta kosmetiikkaa kaapeistani. Kaikkea riittää enkä usko että tarvitsen mitään tänä vuonna.
Kovasti himoitsin kosmetiikkajoulukalenteria, mutta sekin ”tarve” meni ohi kun ymmärsin että pidän rahasta ja tilasta enemmän kuin pienistä purnukoista. Yritän opettaa itseni siihen etten enää jemmaa varastoja. Hyviä tarjouksia on kaiken aikaa, halvan hinnan takia ei tarvitse ostaa ja ”säästää”( ja säilöä !! )
Nuo kosmetiikkakalenterit ovat aika houkuttelevia. Ikinä en ole sellaista omistanut, enkä varmaan tule omistamaankaan, mutta ymmärrän houkutuksen! Joka päivä saisi jonkun ihanan pienen yllätyksen. Olen joutunut huomaamaan, että tosiaan en minäkään tarvitse mitään uutta tänä vuonna. En edes tiedä, mikä tuote loppuisi ensimmäisenä, sillä kaikkea tuntuu riittävän. Mahdollisesti kosteusvoide, mutta niitäkin on matkakokoina jemmoissa vaikka kuinka 🙁
Hyvä sinä! Minä ostelen edelleen kulutuksen mukaan ja yritän lykätä hankintoja mahdollisimman pitkälle. En ole kai eläessäni lukenut ensimmäistäkään kosmetiikkablogia. Elämäni on liian lyhyt sellaiseen, aika liian arvokasta jne. Sama koskee sisustusblogeja.
Kiitos! Minä yritän palata tuohon kulutuksen mukaan ostamiseen. Olin sillä polulla tukevasti, kunnes jotenkin harhauduin ihan metsikköön. Minä tykkään lukea blogeja monilta eri alueilta, kosmetiikkabloggaajat kirjoittavat usein muustakin kuin kosmetiikasta. Karkkipäivästä esim. olen löytänyt kiinnostavia matkakertomuksia ja ruokapohdintoja, ja Virve Fredman pohtii usein minimalismia, joka sekin kiinnostaa. Sisustusblogit ovat tuntemattomia, sillä minähän en tunnetusti sisusta 😀
Samoilla linjoilla. Olen jo muutaman vuoden ostanut kosmetiikkaa pääosin vain tarpeeseen. Keskeisimpiä luottotuotteita ostan hyvästä tarjouksesta myös varastoon. Tämä on käynyt aika luontevasti varmaan myös siksi, että mulla on herkkä iho, ja vain pieni osa tuotteista sopii. Niinpä kun löydän sopivan, pidän siitä kiinni. Ja toisinpäin, kun joku luottotuote lopetetaan, on se ja uuden korvaavan etsintä keskikokoisen kriisin paikka. Niinpä en jaksa kovin paljon huvikseni kokeilla muuten.
Minä olen ollut hirveän kokeilunhaluinen, eivätkä kaikki kokeilut ole olleet huippuja. Tämä on ihan luonnollista, eihän sitä voi tietää mikä toimii ja mikä ei, ennen kuin on kokeillut. Iho-ongelmat ovat minulle tuttuja, joten ymmärrän hyvin, jos mieluiten pysyttelee tutuissa tuotteissa. TÄllöin on niissä alennusmyynneissäkin ihan erilailla järkeä.
Tsemppiä ostolakkoon 🙂 -Heidi