18 asiaa vuonna 2018

Kuuntelin äskettäin Gretchen Rubinin podcastia, ja sain sieltä idean, jonka haluan heti jakaa. Mitä jos uuden vuoden lupausten sijasta miettisi 18 asiaa, jotka haluaa tehdä, joihin haluaa erityisesti panostaa tai joita haluaa kokeilla vuoden 2018 aikana? Alunperin kyse oli henkilökohtaisesta elämästä, mutta aloin heti miettiä, miten tätä voisi soveltaa omassa kodissa.

Koska idea on vasta pari tuntia vanha, lista on vasta alussa. Minusta tämä oli kuitenkin tosi kiva idea. Uuden vuoden lupaukset tuppaavat olemaan aika tavoitehakuisia, eivätkä välttämättä hirvittävän innostavia. Kuinka moni päättää heti vuoden alusta lähtien laihduttavansa x kiloa, alkavansa karkkilakkoon tai tipattomalle, aloittavansa liikunnan tai muuta vastaavaa? Tai raivaavansa kaikki komerot ja tyhjentävänsä vintin roinasta? Mutta nämä 18 asiaa voivat olla paljon muutakin. Esimerkiksi laihduttamisen sijasta voi päättää, että kokeilee vuoden aikana kolmea uutta liikuntalajia.

Arkijärjen kotona tämä voisi tarkoittaa vaikka jotain seuraavanlaista:

  • järjestän työhuoneen viihtyisäksi
  • päätän, että joka kerran kun kaupassa tekee mieli ostaa karkkia, ostankin kotiin kukkia
  • hankin uudet jouluvalot rikkinäisten tilalle
  • palautan kaikki lainaamani kirjat niiden oikeille omistajille
  • käyn historialliset paperiarkistot läpi ja poistan kaiken epäolennaisen
  • luovun esineistä, joista olen harkinnut luopuvani jo pitkään
  • aloitan ruokasuunnittelun
  • koostan pari kapselipuvustoa esim. juhlia ja rentoa kotoilua varten
  • kokeilen lelujen kierrätystä

Tuo ei ole vielä lopullinen versio, mutta jotain tällaista voisi noiden 18 asian joukossa olla. Listalle saisi lisätä kaikenlaisia asioita, sekä suuria että pieniä. Minua viehättää tässä se, että kaiken ei tarvitse olla sellaisia ”määräyksiä”, kuten että siivoa paikka X. Sen sijaan ajatuksena olisi keksiä sellaisia asioita, jotka tekevät asumisesta mukavampaa ja kodista viihtyisämmän. Ne voivat olla kertaluontoisia, tai sitten jatkuvia, isoja tai pieniä.

Mitä sanotte tällaisesta ideasta? Millaisia juttuja teidän listalle tulisi?

Pura ja rakenna kirjahylly yhdessä illassa

Päätin eilen toteuttaa ex tempore aika ison uudelleenorganisoinnin. Kuten arvata saattaa, prosessi oli ajoittain hermostuttava, mutta lopputulos on täysin vaivan arvoinen.

Meillä oli lastenhuoneessa kaksi samanlaista vanhaa kirjahyllyä. Niissä on 40cm syvät ja 80cm leveät hyllyt, kuusi hyllyä kummassakin. Toisessa on lelut, toisessa kirjat. Ongelmana oli se, että kirjahylly ei oikein toiminut. Hyllyväli oli nimittäin kiinteä 27cm, kun taas monet lasten kuvakirjat ovat paljon korkeampia. Niinpä ne eivät mahtuneet hyllyyn pystyyn, vaan esimerkiksi kaikki Mauri Kunnakset olivat alimmalla hyllyllä pinossa. Sellainen taas ei ole kätevää, koska lapset eivät itse saa alimpia kirjoja itse ulos, ja on se aikuisellekin hankalaa.

Vanha kirjahylly

Pähkäilin ongelmaan ratkaisua, ja mielessä kävi, pitäisikö ostaa toinen, pienempi hylly siihen viereen, johon korkeat kirjat mahtuisivat. Sitten välähti – ei mitään uutta hyllyä, vaan tietenkin vintiltä vanha Lundia käyttöön! Vintillä on säilytyksessä vanha Lundian hylly, jota ei ole käytetty vuosikausiin. Se on peräisin 70-luvulta, mutta aivan ehjä ja hyvä. Tajusin, että lastenhuoneen kirjahylly pitää vaihtaa: vanha hylly siirretään työhuoneeseen ja tilalle rakennetaan vanhaa Lundia-hylly. Lundia on mitoiltaan ihan erilainen; 30cm syvä mutta metrin leveä. Päädyillä on korkeutta melkein kattoon asti, joten siihen mahtui huomattavasti korkeammalla hyllyvälillä seitsemän hyllyä entisen kuuden sijasta.

Alkoi siis operaatio kirjahyllyt vaihtoon. Eli ensin tyhjennetään vanha hylly, puretaan se ja siirretään toiseen huoneeseen. Siellä nostetaan ensin kaikki tavarat pois tieltä, asennetaan hylly paikalleen ja laitetaan tavarat lattialta uuteen hyllyyn. Sitten noudetaan vintistä uusi hylly, ja tämä vaihe suoritettiin kahteen kertaan, koska ensin tuotiin väärän levyisiä hyllyjä alas. Sitten rakennetaan Lundia uudelle paikalle, etsitään oikeanlevyiset hyllykiinnikkeet (ensin löytyi väärät, oikeat löytyivät lopulta vintin lattialta, olivat pudonneet sinne), lainataan naapurista porakone, jotta saadaan hylly tukevasti seinään kiinni, etsitään sopivat proput ja ruuvit. Myönnän, että tässä vaiheessa saattoi pikkuisen kiristää hermoja, etenkin kun verensokerikin oli päässyt laskemaan.

Mutta oi onnea, kun rakentaminen saatiin lopulta valmiiksi! Kirjat ja pelit, jotka ennen eivät meinanneet mahtua vanhaan hyllyyn, mahtuvat uusvanhaan Lundiaan loistokkaasti, ja tilaa jäi vielä yllin kyllin ylikin. Nyt voin siirtää olohuoneen kirjahyllystä kaikki lasten- ja nuortenkirjat samaan paikkaan ja saan lisää tilaa omille kirjoilleni. Eikä ole yhdentekevää, miten neliösentit on aseteltu. Aiempi hylly oli pienempi siinä mielessä, että säilytyspinta-alaa oli vähemmän. Mutta koska uusi hylly on 10cm kapeampi, huone näyttää suuremmalta, sillä lattiaa paljastui lisää. Silti kirjat mahtuvat nyt väljemmin kuin ennen. 30cm syvä hylly on myös kirjoille optimaalinen, sillä hyllyjen reunaan ei jää ylimääräistä tilaa, minne voisi kerätä sitä ihmeellistä pikkusilppua, jota etenkin lapsille kertyy. Kun hyllyyn ei mahdu muuta, siellä toivottavasti säilytetään vain kirjoja ja pelejä, kuten on tarkoitus. Korkea hyllyväli mahdollisti vielä senkin, että lautapelit mahtuvat pystyyn, jolloin niitä saa riviin vaikka kuinka monta. Bonuksena vanha hyllykkö tulee työhuoneessa tarpeeseen. Sen kimppuun en ole vielä ehtinyt käydä, mutta ennen joulua saadaan työhuoneenkin lattia tyhjäksi.

Uusi hylly, suoraan 70-luvulta

Tässä jälkimmäisessä kuvassa tilanne on sellaisena, kuin se on juuri nyt. En ole ehtinyt vielä kaikkia kirjoja järjestää, joten tilanne selkiytyy vielä tästä. Ja saman verran tyhjää tilaa jää vielä tuon ylimmän hyllyn yläpuolelle.

Tässä havainnollistui, että ei ole yhdentekevää, minkä muotoisesta säilytyskalusteesta on kyse. Todellisuudessa hyllypinta-alaa on tässä uudessa vain vähän enemmän: laskin että vanhassa sitä oli 1,92m2 ja tässä uudessa 2,1m2. Mutta kun tila on järkevämmin aseteltu, hyllyyn mahtuu tuplamäärä kirjoja.

Tuli myös havaittua, että hyvää tavaraa kannattaa säilyttää. Nimittäin tuota Lundiaa on käytetty ja sittemmin säilytetty yhteensä 40 vuotta, ja jälleen löytyi käyttöä. Jos olisin kysynyt tuottaako se iloa, vastausta olisi ollut vaikea antaa. Mutta sovelsin tähän omia Tavarataitojani, ja kysyin sen sijaan seuraavat kolme kysymystä:

  1. Mitä täsmällistä tarkoitusta varten esine pitäisi säästää?
  2. Voiko korvaavan hankkia helposti myöhemmin?
  3. Onko sille paikka, johon se mahtuu, eikä ole tiellä?

Ensimmäiseen en tiennyt vastausta silloin, kun hylly kannettiin vintille. Sen sijaan tiesin, että samanlaisen hyllykön hankkiminen olisi sekä kallista että hankalaa. Kolmanteen pystyin myös vastaamaan myöntävästi, sillä vintti on juuri kaiken tällaisen säilyttämistä varten. Kaksi kolmesta riittää. Jos Konmari ei tunnu tuovan vastausta, kokeile olisiko noista kysymyksistä apua! (Tarkemmin aiheesta Tavarataidot s. 69-74)

Hyviä löytöjä – omista kaapeista

Suoritin eilen oikein klassisen raivaus- ja järjestämisprojektin. Yllättävän työlästä, vaikka kyseessä oli sinänsä yksinkertainen tavararyhmä, nimittäin pöytäliinat. Keittiön kaapissa oli yhdellä hyllyllä kaikki valkoiset liinat, ja liinavaatekaapissa toinen hylly täynnä tavaraa. Jälkimmäinen näytti alkutilanteessa tältä:

Tiivistä ja aika epäsiistiä on, kuten näkyy. Tämän hyllyn tilanne alkoi olla sellainen, että vain muutama päällimmäinen tekstiili oli aktiivisessa käytössä, ja käsitys muusta sisällöstä muuttui hatarammaksi päivä päivältä. Tiedossa oli, että jossain vaiheessa nämä pitäisi perata, mutta olinpahan kuitenkin lykännyt ryhtymistä varmaan puolisen vuotta. Pöytäliinat kun eivät ole se päivän polttavin ongelma tuskin missään perheessä.

Tyhjensin tämän ja sen toisen hyllyn sängyn päälle, ja aloitin inventaarion. Lajittelin käyttöliinat yhteen, ja liian pienet toiseen pinoon. Otin erilleen kaiken, minkä tiesin turhaksi tai vääränlaiseksi. Löysin liinojen joukosta kadoksissa olleen pannumyssyn sekä nykyistä pöytää varten hommatun suojamuovin, jonka olinpaikkaa olinkin ehtinyt ihmetellä jo pari vuotta (en liioitele). Löysin myös nipun kauniita pellavaisia käsipyyhkeitä sekä yhden ihanan pöytäliinan, joiden olemassaoloa en muistanut ollenkaan. Vastaan tuli myös liina, joka oli tarkoitettu ensimmäisen opiskelijaboksini pikkuiselle pöydälle, jonka ääreen mahtui kaksi ihmistä syömään. Niistä ajoista on jo parikymmentä vuotta. Näin sitä ihminen kuvittelee tietävänsä, mitä missäkin on. Sitten alkaa vähän siivota ja yllättyy.

Lopputulos oli, että tekstiilien kokonaismäärä kutistui merkittävästi. Poistin viisi väärän kokoista pöytäliinaa, yhden kaitaliinan, kuusi tablettia, yhden parittoman verhon (!?) ja muutamia pikkuliinoja, jotka oikeastaan eivät edes olleet minun vaan mummini. Ottaja löytyi onneksi läheltä, sillä äidillä oli tarvetta niille, mitä minä en enää käyttänyt. Verho päätettiin viedä mökille, koska siellä sille löytyy käyttöä. Pieni pino jäi kierrätykseen vietäväksi. Lopputuloksena hylly näyttää nyt tältä:

Loput tekstiilit muuttivat koriin samaan kaappiin:

Aiemmin tilaa meni kaksi hyllyä, jotka molemmat olivat tupaten täynnä. Kuten näkyy, nyt on käytössä yksi hylly ja yksi kori, joissa molemmissa olisi vielä tilaa. Keittiössä jäi yksi hylly tyhjäksi, mutta olen jo keksinyt sille käyttöä. Lasivuokat ja kattilat ovat tällä hetkellä ahtaasti, joten aion hyödyntää tyhjän hyllyn sijoittamalla sinne sellaisia astioita, joita tarvitaan harvemmin.

Kun alussa sanoin, että oli yllättävän työlästä, niin tähän kaikkeen meni noin tunti, joka sisälsi paljon pähkäilyä. Aivan kaikkea en saanut päätetyksi, nimittäin eräiden vanhojen tyynynliinojen kohta jäi vielä auki. Lisäksi tuli pyykkiä – huomasin muutaman tekstiilin tahraantuneen keittiön kaapissa (siinä toinen hyvä syy siirtää ne liinavaatekaappiin). Toisaalta nyt on hyvä mieli. Tiedän taas tarkalleen mitä omistan, tein hyviä löytöjä ja jatkossa kaikkea tulee käytettyä vielä enemmän, kun liinat ja muut ovat nyt siististi yhdessä paikassa ja näkyvillä.

Oletteko te löytäneet omista kaapeista tavaroita, joita ei edes muistanut omistavansa? Tai yllättyneet iloisesti siivoamisen seurauksena?

Viikon vinkit: ympäristöuhkat, maksulliset muovipussit ja 1000 tavaran koti

Tämä ei ole kiva artikkeli, mutta informatiivinen kyllä. Kumpi on pahempi, muoviongelma ja ympäristömuutos? (YLE)

Tässä seuraavassa juttussa taas käy ilmi, että muovipussi kelpaa ihmisille – jos se on ilmainen. Ruokakaupoissa kasseista on totuttu maksamaan, mutta muualla ei. Kun kauppa muuttaa kassit maksullisiksi myös muilla osastoilla, asiakkaiden tarve muovikasseille romahtaa. Olen tämän huomannut itsekin. Jos kysytään, haluanko ostaa kassin, en koskaan halua. Pienellä asialla voidaan vaikuttaa monien ihmisten käytökseen. (Talouselämä)

Kiinnostava juttu esimerkkikodista, jonka Ilana Aalto sisusti äidille ja tyttärelle ”kohtuullisen minimin” mukaan. Kodissa on 1000 yksittäistä tavaraa. Jutussa mainitaan tutkimus, jonka mukaan kodin esineistä 20% on yleensä käytössä mutta 80% ei. Olisi kiva tietää, miten tutkimus on tehty, koska minusta tuo suhdeluku kuulostaa oudolta. Tosin riippuu siitä, mitä käytöllä tarkoitetaan; jos puhutaan esineistä joita tarvitaan joka päivä, luku voi olla oikeansuuntainen. Mutta ei se silti tarkoita, että loput 80% omaisuudesta olisi turhaa ja pois heitettävää. Otetaan nyt vaikka ne joulukoristeet, jotka Ilanakin mainitsee. Minulla on satoja joulukuusenpalloja, joita käytetään maksimissaan pari viikkoa vuodessa. Mutta minusta elämä olisi köyhempää, jos heittäisin ne pois, sillä palloja pursuileva kuusi kuuluu olennaisesti meidän perheen jouluperinteisiin. Tavaran tarpeellisuutta ei siis voi mielestäni määritellä pelkästään siinä valossa, kuinka usein sitä tarvitaan. (Länsiväylä)

Oman järjestyksen paikka

Jutustelu Tiina Lundbergin kanssa toi mieleen aiheen, jota olen pyöritellyt mielessäni ennenkin. Hirveän usein ammattijärjestäjiltä (ja minulta myös, kuten Tiina teki) kysytään, että miten sitten pitäisi toimia, jos perheessä yksi on siisti ja muut sottapyttyjä. Tai että mitä teen, kun puoliso ei anna raivata omia tavaroitaan ja hermot menee. En ole varma, onko ammattijärjestäjä tai minun kaltaiseni arkeen erikoistunut ihminen kaikista pätevin vastaamaan, kenties asiaa pitäisi kysyä mieluummin joltain perhedynamiikkaan perehtyneeltä psykologilta.

Oma näkemykseni on, että parisuhde on aina kompromissien taidetta, ja jos toisen tavarat häiritsevät, asiasta pitäisi pyrkiä rakentavasti keskustelemaan. Jos mitään yhteistä ymmärrystä ei pystytä saamaan, epäilen, että ongelmat ulottuvat pelkkiä tavaroita syvemmälle. Periaate kuitenkin on – ja näin ymmärtääkseni suurin osa ammattijärjestäjistäkin sanoo – että jokainen keskittyköön ensisijaisesti omaan omaisuuteensa. Perheen yhteisistä tavaroista on päätettävä yhteisesti, joskin usein on alueita, joilla eri ihmisillä on enemmän intressejä kuin toisilla. Esimerkiksi meillä minä olen pääasiallisessa vastuussa lakanoiden lukumäärästä, ja puoliso puolestaan viinilasien. Minun puolestani hän saa hankkia niitä sopivaksi katsomansa määrän, ja minä puolestaan arvioin, mikä on sopiva määrä lakanoita ja tyynynliinoja tässä taloudessa.

Kaikista kompromisseista huolimatta toisen tavarat tai tapa ylläpitää järjestystä ja varsinkin sen puute aiheuttaa kitkaa perheissä. Lievitystä voi hakea sitä kautta, että keskittyy niihin alueisiin, joista oikeasti on täydellisesti itse päättämässä. Oma vaatekaappi, omat kengät, oma kosmetiikka, omat harrastustarvikkeet jne. Vaikka asuisi suurperheessä, jokaisella luultavasti on jokin pieni alue, jonka järjestyksestä saa vastata muiden häiritsemättä. Minusta on ihanaa, että kodissa yhteisten alueiden lisäksi näitä omia saarekkeita, joiden ulkonäkö sisältö ja järjestys on juuri sitä mitä minä haluan.

Tässä tietenkin pätee vastavuoroisuusperiaate. Jos minä saa järjestää vaatteeni juuri niin kuin haluan, puolisolla on sama oikeus. Vaikka oma kaappi huokuisi avaruutta ja zeniläistä mielenrauhaa, puolison ei tarvitse pyrkiä omalla puolellaan samaan. Ainakaan silloin, jos kyse on kaapista, jonka oven saa kiinni. Minulle tällaisia oman tilan alueita ovat juuri vaatekaappi, yöpöytä laatikoineen, kampauspöytä ja yksi kaappi vessassa. Yhteisiä alueita, jotka kuitenkin saan järjestää ihan niin kuin tykkään, on mm. liinavaatekaappi, lipaston sälälaatikko sekä meidän komero. Viimeisin sisältää aika runsaasti myös puolison omia tavaroita, mutta hänelle ei ole juurikaan väliä miten ne tavarat siellä on järjestetty, joten olen saanut vapaastit toteuttaa järjestämisintoani.

Nuo omat alueet ovat  kuitenkin tärkeitä siksi, että niiden avulla pysyy jonkinlainen hallinnan tunne, vaikka muut kodin asukkaat eivät samoja järjestys- tai siisteysstandardeja noudattaisikaan. Tällaisen perheen sisäiset rajanvedot siitä, millaisessa järjestyksessä tavarat pidetään, voivat olla hankalia. Tiedän, että tilanne rassaa molempiin suuntiin: jos muut sotkevat mutta itse olisi siisti, toisten sotku ärsyttää. Mutta jos itse on huoleton, mutta muut haluavat pitää paikat tip top, siitä tulee yhtä paljon paineita. Niinpä tätä oman järjestyksen logiikkaa voi noudattaa toisinkin päin; yhteisissä tiloissa on yhteisesti sovitut standardit, mutta omat kaapit saavat olla juuri niin sekaisin kuin hyvältä tuntuu.

Olisi kiva kuulla teidän kokemuksia ja näkemyksiä. Oletteko törmänneet erilaisiin odotuksiin siisteydessä? Helpottaako järjestyksen pitäminen edes omissa tiloissa? Miten näitä voi neuvotella?

Viikon vinkki: banaanikärpäsansa

Eilen lupasin että tänään ei tule viikon vinkkejä, mutta päätin nostaa tämän vanhan asian taas esiin, koska se on jälleen ajankohtainen. Banaanikärpäset ovat vallanneet keittiömme, mistä päättelen että mahdollisesti muidenkin keittiöissä pörrää tällä hetkellä kutsumattomia vieraita. Näin teet toimivan banaanikärpäsansan:

  1. Ota tyhjä astia, itse käytin tällä kertaa kierrätykseen menevää lasipurkkia. Ei tarvitse pestä.
  2. Astiaan lorautetaan balsamicoa, omenaviinietikkaa tms.
  3. Lisätään yksi spruuttaus tiskiainetta.
  4. Lisätään vettä niin, että astia täyttyy. Ei piripintaan asti.
  5. Odotellaan että kärpäset hukkuvan ansaan, jossain vaiheessa tyhjennetään ja tehdään uusi.

Tämä toimii aina. Suosittelen!

 

Elokuun viimeinen tarkistuslista: kaikki tärkeät sekalaiset

Alunperin meinasin jakaa tämänkin postauksen vielä kahtia, mutta päätin että rypistän nyt viikonloppuna kaikki loput jutut kerralla kuntoon. Ensi maanantaina olen valmiina arkeen!

Viimeisellä listalla on erinäiset kotiin liittyvät jutut. Arjessa tarvitaan kaikenlaista kampetta, jonka puuttuminen on hyvin hermostuttavaa mutta joita voi onneksi varata säästöön etukäteen. Samoin nyt on hyvä hetki kulkea koti läpi ja hoitaa sellaiset pienet korjaukset ja fiksaukset, jotka muuten jäisivät roikkumaan. Pitemmittä puheitta tässä oma listani:

  • Käy läpi kotitoimisto: onko printterissä paperia ja mustetta? Kyniä, klemmareita, kansioita, kontaktimuovia koululaisten kirjoihin? Muita toimistotarvikkeita?
  • Lataa matkakortti tai osta kausikortti joukkoliikenteeseen, jota käytät.
  • Pitääkö hankkia pattereita, lamppuja, putkenavajaa, muita siivoustarpeita?
  • Onko kotona pieniä korjaustarpeita, jotka ovat nopeasti hoidettavia?
  • Jos vietät arkena paljon aikaa autossa joko lapsia kuskaten tai omilla työmatkoilla, voi olla hyvä idea päivittää auton varustus myös: löytyykö roskapusseja, pientä purtavaa, nenäliinoja ynnä muuta?

Tällä listalla riittää tässä huushollissa tehtävää. Printterin paperi on lopussa, matkakortilla ei ole rahaa, eteisen lamppu on palanut, vessan käsisuihku vuotaa, yrttienkasvatuslaitteesta on pumppu rikki ja mitähän vielä. Ai niin, kuplavesikoneessa ei ole hiilihappoa, tyhjät pullot pitäisi viedä, lastensängystä puuttuu päiväpeitto, kylppärin matto on rikki. Tälle listalle voisi lisätä aivan loputtoman määrän asioita.

Minusta nämä tällaiset arjen pienet asiat ovat aika ärsyttäviä hoitaa, ja siksi ne jäävät usein roikkumaan. Päätin kuitenkin käyttää tämän viikonlopun hyödyksi, ja suorittaa näistä mahdollisimman monta juttua. Yritän saada aikaa ”lumipalloefektin”, niin että kun saa yhden asian tehtyä, siitä saa tsemppiä hoitaa toisen ja kolmannenkin. Huomenna ei siis ole tiedossa viikon vinkkejä, vaan paahdan täällä tämän listan kimpussa. Heti tänään suuntaan rautakauppaan ja paperiostoksille, sitten hankkimaan hiilihappoa, tyhjentämään autoa roskista kesän jäljiltä ja vaihtamaan lamppuja.

Tämän on viimeinen osa tässä improvisoidussa arki haltuun -sarjassa. Edelliset osat löytyvät täältä: vaatteet, kosmetiikka, terveys ja ruoka.

Elokuun listat jatkuvat: Ruokakaappi

No niin, nyt on henkilökohtaiset tavarat inventoitu, ja mikäli hyppäät kyytiin tässä vaiheessa, edelliset jaksot löytyvät täältä: Johdanto aiheeseen, Vaatteet, Kosmetiikka ja Terveys.

Käytyäni vielä tänä aamuna tuon oman terveyslistan läpi, totesin että vitamiinit riittävät syyslomaan saakka, mutta löysin monta avattua purkkia maitohappobakteereita, joiden päiväys on mennyt aikaa sitten umpeen. En usko, että niille on tapahtunut mitään muuta, paitsi teho on hieman saattanut laskea, joten otin nämä purnukat nyt esille ja päätin napsia ne kaikki tyhjäksi. Varmuuden vuoksi en kuitenkaan tarjoile niitä muille perheenjäsenille, vaan syön ne itse. Olen varma, että törmään syksyn aikana vielä moniin hyviin vitamiinitarjouksiin, ja täydennän kevään varastot sitten sieltä. Lisäksi varasin hammaslääkärin lisäksi hierojan. Järkeilin niin, että töitäkin jaksaa tehdä paremmin, jos niskajumi hoidetaan ajoissa kuntoon.

Tänään on ollut teemana on ruoka. Kuten hyvin tiedätte, taistelen tämän asian kanssa monella rintamalla. Toisaalta haluan vähentää hävikkiä, toisaalta haluan tehdä arjen ruokahuollosta helppoa ja kasvisten lisääminen ym. ruuan laatuun liittyvät seikat ovat tietenkin aina ajankohtaisia. Menestys näillä saroilla on ollut vaihtelevaa, mutta arjen ruokapyöritykseen voi varautua. Päätin täydentää kaapit nyt, jotta ainakin kaikki perustarvikkeet olisivat saatavilla niinä päivinä, kun on kiire eikä meinaa keksiä mitä ruokaa tekisi.

  • Käy läpi kuivakaapin sisältö, ja täydennä tarvittavat: jauhot, ryynit, pastat, riisit jne. Kaikki kuivatuotteet ovat erittäin hyvin säilyviä, joten niitä voi ostaa kerralla enemmän.
  • Kolua jääkaappi: poista vanhaksi menneet ruuat ja täydennä puutteet. Onko munia, ketsuppia ynnä muuta jääkaapissa säilytettäviä perustarvikkeita? Jos menee kauppaan, voi täydentää myös aamiaistarpeet maun mukaan ensi viikkoa varten.
  • Lopuksi vilkaisu maustehyllyyn: onko ruokaöljyä, suolaa, pippuria, sokeria jne. eniten käytettyjä aineksia?
  • Ruokien lisäksi kannattaa samalla reissulla täydentää wc-paperi-, talouspaperi- ja pesuainetarpeet, sillä niitä myydään yleensä siellä samassa kaupassa.

Periaatteessa tarkoitus on siis täydentää ruokakaapit sellaisilla tuotteilla, joita kotona eniten käytetään. Nämä tietysti vaihtelevat perheestä toiseen. Meillä menee esimerkiksi erilaisia pastoja, spagettia, oliiviöljyä, pestoa, teetä ja pikakaurahiutaleita runsaasti. Täydennän siis näitä, sekä muitakin tuotteita. Ajatukseni on se, että kaapista löytyisi hyvät tarpeet erilaisia arkiruokia ajatellen. Kesän jäljiltä on nimittäin hyllyt aika tyhjinä, sillä olemme olleet paljon poissa kotoa.

Tein jo yhden täydennysreissun, mutta en sitten kuitenkaan onnistunut ulkomuistista ostamaan kaikkea. Tänään huomasin, että meiltä puuttuu mm. tavallista suolaa. Sen sijaan huomasin täydentäneeni riisiviinietikkaa, vaikka sitä olikin jo valmiina odottamassa. Ajattelin viikonloppuna tehdä vielä toisenkin täydennysreissun, jonka seurauksena pitäisi lopulta olla kuivakaappi varsin hyvässä mallissa ottamaan syksyä vastaan.

Täytyy myös pestä jääkaappi ainakin päällisin puolin, ja järjestää se niin, ettei minnekään takariviin jää mätänemään mitään. Samoin nyt on hyvä hetki tehdä tilaa pakastimeen, ja syödä sieltä vanhoja ruokia ja marjoja pois. Sitten kun tilaa löytyy, pakastimenkin voi täyttää sillä tavalla, että seuraavan tautiaallon iskiessä ei tarvitse muuta kuin ottaa annos kerrallaan ruokaa mikroon.

Tämä on panokseni ruokajärjen palauttamiseksi tähän huusholliin! Miten teillä menee, valmistaudutteko syksyyn ruokia täydentämällä?

Elokuun kolmas tarkituslista: terveys

Tämä postaus on jatkoa sarjassa, jossa valmistaudun loman jälkeen siihen että arki taas alkaa. Aiemmat kirjoitukset: Elokuun alkuspurtti, 1. tarkistus: vaatteet sekä 2. tarkistuslista kosmetiikka.

Vaatteiden ja kosmetiikan jälkeen elokuun tarkistuslistalla on terveyteen liittyviä asioita. Minusta tämä on erinomainen vuodenaika käydä kaikenlaisissa lääkärintarkastuksissa, joissa olisi hyvä käydä säännöllisesti. Samaan aikaan on hyvä valmistautua syksyyn täydentämällä lääkekaappi ajan tasalle. Tässä tsekkilista:

  1. Varaa hammaslääkäri, optikko ja/tai muu vuositarkastus, jos et ole pitkiin aikoihin käynyt.
  2. Täydennä vitamiinivarastot pimenevää vuodenaikaa varten
  3. Tarkista, että lääkekaapista löytyy särkylääkettä, ensiaputarpeet, ja muut sellaiset itsehoitolääkkeet, joita yleensä käytät
  4. Uusi reseptit tarpeen vaatiessa
  5. Samalla kun tarkistat että lääkevarastossa on kaikki mitä tarvitaan, kerää sieltä selkeästi vanhentuneet pois ja vie apteekkiin samalla kun haet täydennyksiä.

Olen näistä jo hoitanut tuon ajanvarauksen hammaslääkärille. Voisin kuvitella, että syksy on hyvää aikaa tarkistaa myös esimerkiksi lasten silmälasireseptit koulun alkaessa, sekä muutkin vastaavat tarkastukset. Jos takaraivossa on pyörinyt, että jokin tällainen tarkistus pitäisi hoitaa, elokuu on yhtä hyvä kuukausi tehdä se, kuin mikä tahansa muukin.

Vitamiineista ajattelin ensisijaisesti D-vitamiinia, sitä lienee näillä leveysasteilla hyvä ruveta syömään samantien kun kesä on ohi. Jos käyttää säännöllisesti jotain tiettyä tuotetta, nyt on hyvä aika ostaa varastoon niin paljon, että riittää ainakin syyslomaan saakka. Minä hankin jo biotiinia, ja harkitsen jonkun monivitamiinin hankkimista myös.

Lääkekaapin tilanne on aika hyvä tällä hetkellä. Kurkkaan sinne vielä uudelleen, mutta kaikkia perustarpeita pitäisi olla. Sen sijaan jääkaapissa seilaa antibioottipullon jämä keväisen korvatulehduksen jäljiltä. Aion seuraavaksi siirtyä keittiön kimppuun, joten tuon palautan huomenna apteekkiin heti aamusta. Tulikin samalla mieleen, että myös vitamiinilaatikko täytyy inventoida. Epäilen että sinne on saattanut jäädä pyörimään jotain aika vanhoja vitamiineja, joten käytän nekin sieltä ensin pois, ennen kuin avaan uudet pakkaukset. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin sellaiset epämääräiset nuhjaantuneet pakkaukset, joiden sisältä löytyy yksi tai kaksi tablettia.

Tällä kertaa siis vähän kevyempi setti. Huomenna sitten tositoimissa keittiön kimpussa! Ruokajärki tekee paluun!

Elokuun toinen tarkistuslista: kosmetiikka

Tämä postaus on jatkoa sarjassa, jossa valmistaudun loman jälkeen siihen että arki taas alkaa. Aiemmat kirjoitukset: Elokuun alkuspurtti sekä 1. tarkistus: vaatteet.

Eilisen vaatetarkistuksen tulos: Vein tänään kesähameen pesulaan ja noudin postista lastenvaatepaketin. Totesin, että ompelijalle ei tarvinnutkaan mennä, sillä tarkemmin tutkittuani totesin ongelman poistuneen itsestään. Pakkasin suutarille menevät kengät kassiin ja nostin ne eteisen kenkätelineeseen ylimmälle hyllylle, niin että muistan ottaa ne ensi viikolla mukaan. Pyykkitilanne on hallinnassa, ja päätin heitellä kulahtaneimmat sukat roskiin niin, että pidän ne vielä kertaalleen likaisiksi. Puutteet ovat samat mitkä ennenkin: valtuutan itseni ostamaan kunnolliset syyskengät sekä kunnollisen syystakin, sitten kun sopivat tulevat vastaan.

Sitten asiaan! Tämän päivän tsekkauslistalla lukee kosmetiikka. Syy tälle kategorialle on se, että tilanne kylppärin kaapissa ei ole kovin optimaalinen tällä hetkellä. Minulta puuttuu tuotteita joita haluaisin käyttää, mutta siitä huolimatta hyllyiltä löytyy lukuisa määrä puteleita, joihin olen lopen kyllästynyt ja joista haluaisin eroon. Kosmetiikan tarkistuslista näyttää tältä:

  • Käy läpi käyttämäsi tuotteet, ja tee ostoslista ja täydennä puutteet
  • Kerää loppumassa olevat tuotteet näkyvään paikkaan, ja käytä ne systemaattisesti pois ennen kuin uusi otetaan käyttöön. Näin hyllyt pysyvät väljinä, kun samankaltaisesta tuotteesta ei ole montaa pakkausta yhtä aikaa auki.
  • Jos bongaat pilaantuneita tuotteita, heitä pois
  • Tsekkaa myös arkikosmetiikka: hammastahnat, sampoot, käsisaippuat, deodorantit jne. Jos tila antaa periksi, näitä voi hankkia hieman varastoonkin, ettei heti tarvitse lähteä kauppaan jos jokin loppuu.
  • Jos tarvetta, varaa aika kampaajalle, kosmetologille tms.

Ostoslistalleni tulee ainakin kasvovesi, puhdistusaine, seerumi, sampoo ja hoitoaine. Pitää myös ostaa pumpulipuikkoja ja vanua ja tarkistaa onko kaikissa vessoissa saippuaa ja varapullo myös. Pitkästä puutelistasta huolimatta löysin näin monta jämätuotetta, jotka lähinnä ärsyttävät olemassaolollaan:

Eilen käytin jo yhden näytepakkauksen, mutta nämä olisivat vielä jäljellä. Tuossa EkoPharman kasvovesipullossa on oikeasti Herbinaa sisällä. Ostin sen joskus halpuutusmielessä, ei ollut järin onnistunut ostos. Läträän sen nyt sitten pois pikimmiten ja ostan tuota EkoPharmaa tilalle. (EkoPharma on suomalainen luonnonkosmetiikkamerkki, jonka tuotteet ovat kohtuullisen hintaisia ja kotimaisia. Lempimerkkini!) Hiuslakka on toinen kahdesta samanlaisesta, tämä on melkein loppu. Kuivasampoo oli kokeilu, mutta pidän Batisten toisesta tuotteesta enemmän. Pullossa on ehkä puolet jäljellä. Sitten on avattuja näytepakkauksia, joista on korkea aika hankkiutua eroon. Kiehl’sin kosteusvoiteessa on SPF30, mutta en pidä tuotteesta muuten, joten käytän sen vartalovoiteena loppuun. Harmittelen nyt, etten älynnyt käyttää sitä normaalina aurinkosuojana kesän aikana. No, vielä ei ole liian myöhäistä.

Sitten, kuten kuvasta saattaa havaita, meillä on ehkä joskus ollut vauvoja. Noita vauvatuotteiden jämiä on edelleen kaapeissa. Minulla ei anna luonto periksi heittää periaatteessa käyttökelposta tavaraa roskikseen, joten päätin että menköön vaikka jalkavoiteena nuo loput. Etenkin kun jalkojen rasvaamiselle olisi tarvetta. Hyllyssä olisi ihan oikea Schollin jalkavoidekin, mutta kiellän itseäni käyttämästä sitä, ennen kuin näistä rasvoista on päästy eroon.

En tiedä teistä, mutta lomalla minusta tulee yleensä vielä normaaliakin laiskempi kaikkien kauneushoitojen suhteen. Jos olisin viettänyt lomani jossain suurkaupungin vilinässä, rutiineista tulisi ehkä pidettyä paremmin kiinni tässäkin suhteessa. Mutta kun lähinnä oleilee  mökillä tai hengailee perhekohteissa, niin jotenkin ulkonäköön panostaminen ei ole päällimmäisenä mielessä. Tästä seuraa tietynlaista ”metsittymistä”… josta päästäkseni varasin ajan kampaajalle. Näissä kaikissa kauneushoidossa tuntuu kynnys olevan siinä, että saa aikaiseksi varata ajan. Sitten kun se on tehty, tulee mentyä ja jälkeenpäin on erittäin tyytyväinen.

Tässä siis kosmetiikka & kauneus -osasto. Huomenna jatkuu terveysteemalla! Löytyykö teidän kaapeista kesän jäljiltä epämääräisiä jämäpulloja tai puuttuuko hyllystä olennaisia tuotteita?