Kesäisiä tahranpoistovinkkejä voi lukea tästä YLEn jutusta. Olen tänä kesänä tutustunut uuteen, todella vaikeasti poistettavaan tahraan: saippuakuplien aine. Sitä kun roiskuu vaatteille, ei lähte pois millään. Noissa kupla-aineissa on varmaan eroa, mutta meille on sattunut sellainen, mikä tarraa kiinni kuin synti. Valkoisen paidan sain valkaistua kloritella. Samoin jos tahrat saa pesuaineeseen likoamaan parin tunnin sisällä, ne näköjään lähtevät. Mutta värillinen vaate, johon aine on ehtinyt kuivua kiinni, on lopullisesti pilalla. Ajattelin vielä kokeilla keittämistä, mutta olen skeptinen sen suhteen. Onko teillä samoja kokemuksia?
Haitallisten tai mahdollisesti haitallisten kemikaalien välttäminen on aina ajankohtaista. Asiantuntija antaa yhdeksi vinkiksi liikojen roinien välttämisen, etenkin muovisten tavaroiden. Siinäpä erinomainen neuvo, josta on paljon muutakin iloa! Artikkelissa kerrotaan muitakin helppoja tapoja. (YLE)
Olen käyttänyt elämässäni lukuisia mikromuovia sisältäviä kosmetiikkatuotteita, ennen kuin havahduin mikromuovin aiheuttamiin ongelmiin. En siis ole käyttänyt niitä enää muutamaan vuoteen. En osaa arvioida, kuinka iso merkitys kosmetiikalla on kokonaisuudessa. Jos kuitenkin liikenne tuottaa sitä myös, olisin taipuvainen arvelemaan, että sen osuus on merkittävämpi, kuin kasvoille tarkoitettujen kuorinta-aineiden. Toisaalta, jos voi tehdä jotain, miksei tekisi. Tämä artikkeli mikromuoveista on selkokielinen ja informatiivinen, suosittelen. Ongelma ei koske pelkästään meriä, vaan nykyisin suomalaisista järvistä löytyy mikromuoveja myös. (Maaseudun tulevaisuus)
Kosmetiikan osuus mikromuoveissa on aivan mitättömän pieni verrattuna esimerkiksi liikenteeseen. http://www.environment.no/topics/waste/microplastics/
Olen hieman turhaantunut Greenpeaceen, kun se on järjestänyt valtavan kampanjan kosmetiikan mikromuovien kieltämiseksi, ja siinä sivussa sotkee mikromuovit ja kosmetiikan mikrohelmet (vai miten micro beads käännetäänkään) antaen sen kuvan että mikromuovit, jotka vesiä sotkevat ovat mikrohelmiä. Autonrenkaiden ym kimppuun käyminen on tietysti paljon hankalampaa, varsinkin kun kenelläkään ei taida olla vielä mitään ideaa millä muovirenkaat voisi korvata, mutta jos sitä ruvettaisiin joukolla pähkäilemään niin ehkä jotain keksittäisiin. Siinä jos olis seuraavan kampanjan aihe?
Kaikella kunnioituksella Greenpeacea kohtaan, en ole koskaan oikein ymmärtänyt heidän ideologiaansa. Minusta siellä menee usein puurot ja vellit sekaisin.
Mutta on totta, että minäkin olen ennen kuvitellut jonkun kuorinta-aineen muovimurusten olevan iso ekologinen ongelma, enkä ole koskaan kuullutkaan siitä, että muovia tulisi autonrenkaista. TÄytyy sanoa, että hieman ärsyyntynyt olen myös siitä, että tuntuu että tämäkin ongelma on nyt naisten ongelma – lopettakaa nyt heti niiden kuorinta-aineiden käyttö, pilaatte maailman meret! Mutta kuka uutisoisi noista paljon isommista ongelmista, ja miettisi niille vaihtoehtoja? Missä on se Tekniikan Maailmassa ilmestyvä autoilijoita syyllistävä artikkeli?
Näin arvelinkin. Ja se onkin hyvä kysymys, miten tuo liikenneongelma ratkaistaisiin.