Tässä jutussa kerrotaan ihmisistä, jotka harrastavat kiinalaisista verkkokaupoista tavaroiden ostelua. Jutussa haastateltava henkilö haluaa, että hänelle on jatkuvasti tulossa paketteja kotiin. Mitähän tähän sanoisi? Ainakin on niin, että kaikki ihmiset eivät ole tavaroiden suhteen samassa kehitysvaiheessa. Siinä missä osa meistä tuskailee kaiken ylimääräisen parissa, osa taas haalii innoissaan lisää. Toinen havainto on, että halpuus selvästi houkuttelee. Pystyn ymmärtämään tämän, koska se houkuttelee edelleen minuakin, joskin vähän eri tavalla. Mutta tavara ei houkuttele! (IS)
Pääkaupunkiseutulaiset huomio! HSY:n joka kevät kiertävät kierrätysautot starttaavat liikkeelle 3.4. Lue tarkemmat tiedot ja aikataulut täältä. Vanhasta kokemuksesta voin sanoa, että etenkin ongelmajätteiden ja elektroniikkajätteen vastaanotossa tuppaa olemaan ruuhkaa. Mutta jos asut Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa tai Kirkkonummella, nyt on hyvä hetki kasata kaikki hankalasti kierrätettävät kamppeet odottamaan autoja. Tarkistakaa oman postinumeroalueenne päivä, sillä ainakin Helsingissä reittiä on näköjään muutettu, ja autot eivät aloitakaan keskustasta! (HSY)
Tässä viimeisessä linkissä käsitellään pesuaineiden kemikaaleja. Niitä riittää! Jutun pointti on siinä, että jos professorilta kysytään, kaikki hajusteet ovat ensinnäkin tarpeettomia mutta lisäksi usein haitallisia. Minut yllätti kuitenkin se, että vaikka purkissa lukisi eko, se ei silti välttämättä kerro aineen sisällöstä mitään. Täsmälleen samasta aiheesta on myös tämä Maaseudun tulevaisuuden artikkeli, jossa on hieman eri painotukset. Kiinnostavimmat tiedot ovat kuitenkin nämä: Eko ei takaa että tuote on ekoa. Mitä enemmän vettä, sitä enemmän säilöntäaineita, eli tiivisteet on hyviä. Jauhemainen pesuaine ei vanhene ikinä. Hajusteet ovat tarpeettomia ja usein jopa vaarallisia. Olen kuvitellut, että ”ionittomat tensidit” ovat välttämättömiä pesuaineissa, en siis tiedä mitä ne ovat mutta aina niitä tuntuu mukana olevan. Tämän jutun perusteella ne ovatkin siis myrkyllisiä, mutta peseekö tuote ilman niitä? Jos joku hallitsee kemiaa, niin kertokaa ihmeessä! (IL ja Maaseudun tulevaisuus)
Yksi sana: pesupähkinät. Meillä on pesty lähes kaikki pyykit niillä monta vuotta, ja tyytyväisiä ollaan. Suurin hankaluus on henkinen este siinä että siirtyy valkoisesta jauheesta ruskeisiin kuorenpalasiin. Lisäksi pesupähkinöiden käytössä pitää muistaa että ne tarvitsevat toimiakseen vähintään 40C pesulämpötilan ja että vaikka niillä saa peruspuhdasta jälkeä, ne eivät ole tahranpoistoaineita joten tahrat pitää käsitellä esim. sappisaippualla.
Vaan eipähän tarvitse rasittaa päätään ionittomilla tensideillä sun muilla!
Tensidille on ihan suomenkielinen nimi, ja se on pinta-aktiivinen aine ja nämä taitavat olla melko lailla välttämättömiä pyykinpesulle (tästä välttämättömyydestä en ole ihan varma kyllä, voihan olla että on olemassa joku toimivampikin juttu josta en vain itse tiedä). Itse lipeästä keitelty saippuakin on esimerkiksi tensidi (tosin anioninen tensidi, tuttu sana varmasti myös pesuainepurkkien kyljestä).
Tensidi ei ole siis mikään yksittäinen yhdiste kuten vaikka sitruunahappo vaan yleisnimitys tietyntyyppisille yhdisteille. Näille yhdisteille on ominaista ketjumainen rakenne, jonka toinen pää on vesiliukoinen ja toinen rasvaliukoinen. Pesuliuoksessa rasvahakuinen pää suuntautuu kohti likatahraa ja vesiliukoinen pää kohti pesuvettä jolloin ne auttavat lian irtoamisessa. Lisäksi tensidit muodostavat veteen liukenevia pallomaisia rakenteita jotka voivat napata veteen liukenemattomia likapartikkeleita sisäänsä.
Ioninen/anioninen tensidi viittaa vesiliukoisen pään yleiseen kemialliseen luonteeseen. Siksi pidän professorin puuskahdusta melko omituisena, sillä pelkkä maininta ”ioniton tensidi” ei kerro vielä yhdisteestä ja sen myrkyllisyydestä mitään. Tätä voisi verrata termin ”happo” kauhisteluun määrittelemättä sen tarkemmin onko kyseessä ruokaetikka vai väkevä typpihappo. Teollisuudella luultavasti on käytössänsä joitakin heidän näkökulmastansa hyväksi havaittuja yhdisteitä ja voi toki olla että niissä parantamisen varaa on, mutta ionittomat tensidit ryhmänä sisältävät kyllä myös täysin harmittomia molekyylejä, esimerkkinä pitkäketjuiset alkoholit tai sokerijohdannaiset joita käytetään hyvin yleisesti iholle jätettävässäkin kosmetiikassa.
Siitä olen aivan samaa mieltä että ”eco”-leiman lyöminen kylkeen ei kyllä ole tae yhtään mistään, ja ekologisuuttakin voi ajatella niin kovin monelta kantilta. Ekologisuutta toisaalta sekin, että vaate puhdistuu varmasti ja saa näin vuosia lisää käyttöikää.
Lisää vettä myllyyn. Vuosia sitten toisessa kotimaassani levisi uutinen, jonka mukaan teini oli halunnut peitellä tupakointiaan suihkuttamalla suihkutettavaa ilmanraikastinta suuhun. Poika kuoli siihen, muistaakseni tukehtumalla. Taustalla ei muistaakseni ollut allergioita tai astmaa. Näillä ihmiset Suomessakin raikastaa huoneilmaa tai kylpyhuonetta.
Selluteollisuus on osannut hienosti tuotteistaa jätteensä: ilman”raikastimet” ja ksylitoli.
Hirveellä vaivalla ja huolella väännetään EU:ssa kemikaalisäädöksiä ja pykätään kiellettyjen vaarallisten aineiden listoja, vaan eipä niistä ole juuri hyötyä jos tilaa EU:n ulkopuolelta. Suhtautuisin itse melkomoiselle epäluulolla ainakin kaikkeen ihoa vasten puettavaan/pidettävään, vähintäänkin kannattaa pyykätä huolella ennen käyttöönottoa.
Itse suhtaudun hieman epäluuloisesti kaikenlaiseen Kiinasta tulevaan kamaan, etenkin jos kyseessä on poikkeuksellisen halpa tavara. Samoin elinarvikkeisiin.