Unelmien kotityöviikko

Tuossa kun tulin sanoneeksi, että ihminen tarvitsisi viikon lomaa ihan vain hoitaakseen kaikki kotityöt, aloin miettiä, millainen se haaveiden kotityöviikko sitten olisi. Että mitä tekisin, jos saisin yhtäkkiä kokonaisen viikon, jolloin saisin tehdä kaikki roikkuvat hommat valmiiksi eikä olisi mitään muita velvotteita. Luulen, että nauttisin tällaisesta ajasta paljonkin. En ehkä rakasta lastenvaatteiden lajittelua sinänsä, mutta olisipa mahtavaa päästä jokaisesta väliaikaisesta pinosta eroon!

Ensinnäkin nostaisin parvekkeen puutrallit ylös, lakaisisin lattian, hankkisin sinne uuden säilytyslaatikon, laittaisin uuden maton lattialle ja nostaisin osan viherkasveista parvekkeelle kesää viettämään. Realistinen arvio tämän kaiken tekemiseen olisi yksi työpäivä. Pitäisi nimittäin käydä Ikeassa.

Mistä puhun, kun puhun kasoista. (Kori on silittämistä odottavia varten.)

Sitten lajittelisin kaikki ne lastenvaatepinot, joita on kevään aikana kertynyt (esimerkki yläpuolella. Autenttinen tilanne juuri nyt). Pakkaisin liian pienet kirppikselle ja ystäville, tai lajittelisin odottamaan kuopuksen kasvua. Muutamat talvikengät ja kumpparit pitäisi puhdistaa. Lasten lokerot eteisessä sisältävät edelleen villasukkia ym väärän sesongin kampetta. Päivittäisin lokerot, ja järjestäisin sisällöt siististi. Lopuksi kuskaisin kaikki nyssäkät oikeisiin osoitteisiin. Veikkaan, että myös tähän kuluisi kaikkine kuskaamisineen toinen kokonainen työpäivä.

Kolmantena päivänä raivaisin komeron, joka on päässyt pahasti sotkuun. Järjestäisin siivoustarvikkeet, jatkojohdot, kertakäyttöastiat ja kukkaruukut kaikki siististi omille hyllyilleen. Heittäisin roinaa pois, veisin luistimet vinttiin ja muutenkin järjestäisin kaikki paikoilleen. Tähän menisi noin puoli päivää. Toisen puolen voisin käyttää siihen, että veisin kaikki omat ja puolison kierrätykseen menevät vaatteet Fidalle ja yhden kassillisen Sorttiasemalle tekstiilikierrätykseen.

Neljännen päivän käyttäisi kokonaan työhuoneen raivaamiseen. Siitä on kevään aikana tullut jälleen kerran sellainen väliaikaisten asioiden säilytyspaikka. Huone on niin pieni, että jos se ei ole jämptissä järjestyksessä, se on sotkuinen. Jos kävisin työpöydän laatikot läpi, arkistoisin paperit, järjestäisin mapit ja niin edelleen, niin tähän menee hyvinkin koko päivä.

Viidennen päivän käyttäisin kaikkien muiden rästihommien suorittamiseen. Setvisin kirjapinot ja kävisin kirjastossa, putsaisin kylpyhuoneen kaapin, mankeloisin ja silittäisin, järjestäisin lastenhuoneen kirjoituspöydän, kävisin kaikki vanhat lehdet läpi ja poistaisin turhat. Veisin vinttiin ja kellariin kaiken, mikä odottaa siirtämistä. Kävisin läpi kaikki vuoden aikana kertyneet koulu- ja harrastuspaperit, -maalaukset ja harjoitustyöt, ja säästäisin niistä vain parhaat. Kävisin kriittisellä silmällä läpi jääkaapin oveen kertyneet lappuset, ja poistaisin kaiken mahdollisen.

Mietin tätä kirjoittaessa tarkkaan, kauanko kaikkeen menisi aikaa. Yritin olla realistinen. Työpäivän pituus on 8,5h, poislukien lounas ja kahvitauko. Niihin käyttäisin varmaankin noin tunnin päivässä. Kuten tästä suunnitelmasta huomaa, itse järjestäminen ei välttämättä vie niin paljon aikaa, mutta heti kun pitää lähteä viemään tavaroita jonnekin, aikaa kuluu. Meiltä ajaa Sorttiasemalle reilut puoli tuntia, joten jos lähtee viemään sinne tavaraa, on realistinen arvio noin pari tuntia, sillä täytyy varautua jonottamaan. Arvelen, että tämä on monilla muillakin kompastuskivenä järjestämisessä. Kotona asiat sujuu, mutta tavaran toimittaminen lopullisesti jonnekin vie aikaa, etenkin jos omaa autoa ei ole käytössä.

Mutta mikä täydellinen harmonia kodissa vallitsisikaan tämän viikon jälkeen! Kaikki roikkuvat projektit olisi suoritettu, missään ei olisi yhtäkään pinoa, nyssykkää tai pussukkaa odottamassa siirtoa uuteen paikkaan. Tavarat olisivat järjestyksessä ja paikoillaan. Voin vain kuvitella, millainen zen meillä vallitsisi tämän jälkeen. Miten ihanaa olisikaan työskennellä keskeytyksettä, ja saada aikaan näin paljon. Ja miten ihanaa olisikaan tämän jälkeen nauttia siitä, ettei yksikään kotityö roiku keskeneräisenä. No, aina saa haaveilla.

Mitä teidän unelmien kotityöviikolla tapahtuisi?

7 thoughts on “Unelmien kotityöviikko

  1. Varmaan saisi viikon hyvinkin kulumaan kotitöiden parissa. Kauhea kasa on kertynyt korjattavia vaatteita, mutta osaan tarvittaisiin ompelukone. Sellainen täytyisi saada jostain lainaan ellen sitten ostaisi uutta hajonneen tilalle, mieluiten käytettynä. Pitkän aikaa olen haaveillut kirjahyllyn syväpuhdistuksesta niin että imuroisin kirjat hyllyjen pyyhkimisen lisäksi. Niin ja yksi seinä odottaa maalausta, pohjamaali on laitettu ja varsinainen maali ostettu eli se ei olisi niin työläs projekti. Erinäisiä jäte-eriä on myös kertynyt, vanha tietokone ja tekstiilijätettä ainakin.

    • Kummasti sitä kaikkea kertyy. Minua syyhyttää eniten nuo raivausprojektit, työhuone, komero ja parveke. Tämän voisi tehdä toisinkin, esim niin että yhdelle päivälle varaa kaikki autoilua tarvittavat jutut, ja sitten käyttää yhden päivän siihen että ajelee koko päivän ympäri kaupunkia.

  2. Sitä vaan, että perjantaille on kyllä liikaa hommia, aikataulusi ei pitäisi, paitsi jos asutte kirjaston vieressä, eikä sinne tarvitse matkusta, silitettäviä ja mankeloitavia olisi vain muumia ja oikeasti kaikki setvittävät voisi pistää suoraan roskiin sen enempää miettimättä. Ellei näin ole, aikaa menee jopa tuplasti.

    • Kirjastoon on noin 20 min kävelymatka, se on melko lähellä. Mankelointiin menisi tunti, luulisin. Kieltämättä kaikki sekalaiset hommat ovat sellaisia, että ne eivät lopu koskaan, joten voit hyvinkin olla oikeassa. Mutta päivän aluksi voisi tehdä priorisointilistan, ja sitten edetä sen mukaan tärkeimmästä eteenpäin, ja katsoa paljonko saa aikaiseksi.

  3. Kodinhoitohuone ja siellä olevien puhtaiden pyykkien silitys. Ja muutkin rojut joita sinne on kertynyt. Samoin kellarin rappujen alusta on täynnä rojua. Ne pitäis raivata ja toimittaa eri paikkoihin. Kellarikäytävässä pitäis tehdä maalausremontti. Autotalli pitäis raivata ja laittaa hyllyjä ja koukkuja et säilytettävät tavarat sais seinälle.
    Olen samaa mieltä et tavaroista eroon pääseminen on se kompastuskivi johon mulla usein tyssää nämä raivausprojektit.

    • Minä suoritin tämän urakan eilen ja tänään. Eilen mankeloin, tänään silitin. Vapauttava fiilis kun sai tehdyksi. Nyt mulla odottaa ainakin viisi muovikassillista vaatteita, jotka ovat menossa jonnekin, siis kaikki eri paikkoihin. Saisikohan huomenna aikaiseksi….

  4. Juuri nyt varmaan ensimmäinen päivä kuluisi vaatehuoltoon eli pientä korjausta ja ompelua odottavien vaatteiden hoitamiseen, silittämiseen jne. itselle. Myös tytön pieneksi menneet vaatteet pitäisi saada vietyä jonnekin, ja syksylle voisi jo katsoa, mitä vaatetta hän tarvitsee. Vanhoja leluja voisi viedä hyväntekeväisyyteen.

    Muutakin kaappien järjestelyä ja tavaroista luopumista riittää, lisäksi papereiden arkistointi ja vanhojen hävitys olisi tarpeen. Ikkunat ja liesituulettimen suodattimenkin voisi pestä. Vanha puhelin odottaa tyhjennystä, jotta sen saisi myyntiin/kiertoon. Sähköpostin läpikäynti on myös oma ikuisuusprojektinsa.

    Olin vuoden alusta kaksi viikkoa työttömänä, jolloin sain hyvin tehtyä näitä rästihommia ja lisäksi kuntoiltua päivittäin, kun sille ei tahdo riittää aikaa arjessa.

    Odotan jo innolla äitiysvapaan alkua syksyllä, silloin tarkoituksena on viettää päiviä leipoen ja tehden ruokaa pakkaseen ennen vauvan syntymää. Myös viimeisten hankintojen aika olisi silloin (vauvan sänky, hoitopöydän laitto paikalleen, tuttipullo- ja vaippavarastojen täydennys…). Esikoinen syntyi vähän etuajassa, enkä ehtinyt valmistella hänen tuloaan niin hyvin kuin olisin halunnut. Toivottavasti tällä kertaa on vähän enemmän aikaa!

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.