Ruokasuunnitelmani, teoriassa

Vatvottuani asiaa ties kuinka kauan, onnistuin lopulta kehittämään ratkaisun, joka on ainakin teoriassa tosi hyvä. Käytännön toteutus on vielä kysymysmerkki, sillä tämä on tarkoitettu normaaliin arkeen, missä ei ole viikolla yllättäviä mökkipäiviä, lounasta ei tarvitse laittaa ja muutenkin elämä on varsin ennustettavaa. Yleisön pyynnöstä jaan syksyn ruokasuunnitelmani täällä, mutta muistakaa, että en vielä tiedä toimiiko tämä. Näin tämä menee, teoriassa.

Itsetehtyä kikhernepastaa

Tein kolmen viikon ateriasuunnitelman, mikä tarkoittaa siis yhtä lämmintä ateriaa (illallista). Syömme kaikki suunnilleen samaa aamupalaa joka aamu, ja mikäli maailma ei taas mene kiinni, lounas tarjotaan lapsille kaupungin toimesta. Suunnitelma kattaa kolme viikkoa, koska sen verran keksin ruokia helposti.

  • Maanantai: pastapäivä (esim. avokadopasta, carbonara)
  • Tiistai: keittopäivä (esim. linssikeitto, jauhelihakeitto)
  • Keskiviikkoa: kalapäivä (esim. uunikalaa, kalawokki)
  • Torstai: vuoka/pata/ muu liharuoka (esim. makaronilaatikko, broilerivuoka)
  • Perjantai: herkkupäivä (esim. pizza, tortillat)

Tässä olisi esimerkiksi kaksi viikkoa järkevää ruokaa, joka ei sisällä eineksiä. Teen esim. pizzan aina itse taikinasta lähtien. Olen myös miettinyt ruokalistaa niin, että se istuisi hyvin perheen muuhun ohjelmaan. Maanantaina esikoisella harrastuspäivä, tarvitaan nopeaa ja täyttävää ruokaa. Keskiviikkona oma harrastus vie kauppahallin viereen, joten voin helposti hakea tuoretta kalaa. Tämä varmasti täsmentyy vielä syksyn aikana, kun arki lähtee rullaamaan ja kalenterit täyttyvät.

Oheisen listan lisäksi tein itselleni muistilistoja arkiruokaan liittyvistä asioista: lisukevaihtoehdoista, kasvisproteiineista, muista ruuista jotka eivät päätyneet viikkosuunnitelmaan asti mutta joista on helppo tehdä ja kiva syödä, sekä erilaisista kasvislisukkeista. Nämä ovat siis itselleni muistutukseksi siihen hetkeen, kun teen kauppaan tilausta ja suunnittelen seuraavan viikon ruokalistan yksityiskohtia. Ehkä kuulostaa turhalta, mutta minulle on tyypillistä, että sillä hetkellä kun pitäisi jotakin muistaa, en muista mitään. Nyt minulla on listat, joista voin tarkistaa, että mitä muita vaihtoehtoja sitä olikaan paitsi spagetti ja jauheliha. Netti on reseptejä pullollaan, mutta hyödynsin tätä suunnitelmaa tehdessä erityisesti Marttojen valmiita ruokasuunnitelmia.

Etukäteen valmistelussako ratkaisun avain?

Suurin uusi idea on sunnuntain omistaminen etukäteisvalmisteluille. Jos suinkin mahdollista, koko perhe voisi sunnuntaina osallistua ruuanlaittoon, jolloin ison osan viikon ruuista voisi tehdä valmiiksi pakkaseen. Keitot ja laatikot ovat hyviä esimerkkejä, mutta lisäksi voisi ennalta paistaa jauhelihat, kanafileet tai mitä nyt olisikaan listalla. Arvioin, että tällainen valmistelu vähentäisi viikon aikana ruoanlaittoon liittyvää stressiä noin 80%.

Ruoan ennalta valmistaminen vaatii sitä, että sunnuntaina on raaka-aineet saatavilla. Olenkin miettinyt, että teen perjantaiksi kauppatilauksen, jotta kaikki tarpeellinen on saatavilla. Tämä kauppatilausasia on toistaiseksi eniten kesken, sillä en ole vielä tehnyt yhtäkään. Hieman myös mietiskelen sitä, että tuleekohan tämä pidemmän päälle liian kalliiksi, jos maksan joka viikko kympin siitä, että joku tuo ruuat kotiin. Toisaalta jos sen avulla vapautan monta tuntia aikaa viikolla, kun ei ole tarvetta miettiä pitäisikö käydä kaupassa, mitä sieltä pitäisi ostaa, eikä käyttää aikaa itse kauppareissuihin, hinta voi hyvinkin olla sen arvoinen.

Riskit ja suunnitelman heikkoudet

Vaikka suunnitelma vaikuttaa näin paperilla vedenpitävältä, näen jo nyt, että tässäkin on heikkouksia. Ensinnäkin tämän toimivuus edellyttää sitä, että tosiaan olemme viikonloppuna kotona laittamassa sitä ruokaa. Mutta jos ollaankin mökillä perjantaista sunnuntain iltaan asti, etukäteiskokkailu ei onnistu. Miten sitten toimitaan? Tietysti valmis ruokalista helpottaa elämää vaikkei etukäteisvalmisteluja olisikaan tehty, mutta aikaa säästyy huomattavasti vähemmän. Kaikenlaiset muutkin häiriöt arjessa nyrjäyttävät tämän raiteiltaan. Jos jonain päivänä ei syödäkään kotona, tai jos tuleekin vieraita tai jotain muita poikkeuksia.

Aiemmasta ruokasuunnittelusta muistan, että jämiä jäi enemmän kuin olin odottanut – paitsi silloin, kun niitä ei odotuksista huolimatta jäänytkään. Aterioiden mitoitus on siis kriittistä, ja tässä varmaan kokemus auttaa. Oletan, että aluksi suoritus on haparoiva. Kolmas riski liittyy siihen, että lipeän suunnittelusta, ruokatilauksesta, jolloin ollaankin äkkiä nollapisteessä.

Ongelma voi syntyä myös siitä, etten muista koordinoida perheen ruokahankintoja tarpeeksi täsmällisesti puolison kanssa, minkä seurauksena hän ostaa jotain, mihin en olekaan valmistautunut, tai jättää ostamatta jotain mitä tarvittaisiin. Tätä varten täytyy ottaa haltuun joku molempien puhelimiin synkronoituva sovellus, jossa olisi ajantasainen ostoslista puuttuvista tarvikkeista. Koska puoliso hoitaa useimmiten viikonlopun ruoat, arvelen että hän käy edelleen kaupassa vaikka tilaus tulisikin kerran viikossa.

Tässä tämä siis on, teoriassa. Kerron myöhemmin, miten tämä lähiviikkoina alkaa pyöriä, ja mikä toimii ja mikä ei. Yritän tässä elokuun aikana saada homman rullaamaan mahdollisimman omalla painolla. Olen kuitenkin toiveikas sen suhteen, että arkiruoka tuottaisi vähemmän stressiä kuin keväällä. Sitähän sanotaan, että suunnittelu on tärkeää, vaikkei suunnitelmaa noudatettaisikaan.

Jos silmiinne sattui jokin heikkous jo tässä vaiheessa, kertokaa ihmeessä! Ja mielellään myös ratkaisuehdotus 🙂

16 thoughts on “Ruokasuunnitelmani, teoriassa

  1. Hienoa kuulla jatkossa, miten sinun suunnitelma lähtee toimimaan.

    Minulla on käytössä 6 viikon kiertävä ruokalista. Ajatukset, että valmistetaan päivälliset + eväät töihin.

    Minulla oli aiemmin hieman erilainen rytmitys, mutta nyt kokeilen seuraavaa.

    Maanantaina syödään viikonlopun jämiä.

    Tiistai+keskiviikko on kastike/laatikko ruoka.

    Torstai+perjantai on keittoa.

    Lauantaina pata/vuoka/salaatti.

    Sunnuntaina niin sanottu kappaleruoka esim. Jauhelihapihvit/kasvispihvit.

    Maanantaina valmistetaan tiistain ja keskiviikon ruoka.

    Samaa ruokaa syödään aina kaksi päivää ja valmistetaan kasvis ja normaali versio. Esim. tänään ja huomenna on jauhelihakastiketta ja kasviskastiketta ja pastaa.

    Keskiviikkona valmistetaan keitto jota syödään torstaina ja perjantaina.

    Lauantaina valmistetaan lauantain ruoka ja esivalmistellaan sunnuntain ruoka.

    Maanantaina sitten syödään taas viikonlopun jämiä.

    Perjantaina on kauppa päivä. Käymme Lidlissä ja ostamme viikon ruoat kerrallaan.

    Hieman olen muuttanut aikaisempaa rytmitystä ja nyt ensimmäistä arki viikkoa eletään.

    Saa nähdä miten toimii.

    • Mielenkiintoista lukea näitä erilaisia suunnitelmia. Suosin myös Lidliä, jos menen autolla kauppaan. Kieltämättä moni tuote on siellä edullisempi kuin muualla.

  2. Kannattaa ehdottomasti lähteä tuosta ruokasuunnittelusta liikkeelle, pienet kankeudet alkuun eivät varmasti kaada koko ideaa. Sitten sitä voi tuunata esim. vieraiden tai matkojen osalta. Olisiko jopa alkuun tarkennettu ruokakalenteri hyvä, sitten voi vaikka kirjata ylös ruokatarvikkeet ja keksiä jäljelle jäävistä aineista jotain muuta? Varsinkin, jos hyödyntää suurempia pakkauskokoja niin niistä jäisi pohjaa toiselle ruoalle.

    • Minulla on ajatus, että tuo suunnitelma on tavallaan pohja, ja säädän sitten yksityiskohdat joka viikko tarkemmin ennen ruokatilausta. Esimerkiksi mietin lisukkeita, ja juuri sitä, että voi hyödyntää samaa raaka-ainetta monena päivänä, eli just niitä jämäideoita.

  3. Etukäteisvalmisteluissa kannattaa tehdä kerralla mahdollisimman paljon ruokaa pakkaseen, siis useamman torstain makaronilaatikot sen kerran kun makaronilaatikkoa valmistaa jne. Näin ei haittaa vaikka joku torstai ei menisikään viikko-ohjelman mukaan, koska ruoka ei hätkähdä viikon tai parin odottelusta pakkasessa kun kalenteri elää eri tahdissa ruokasuunnitelmien kanssa. Ja toisaalta niinä viikkoina kun sunnuntaina ei olekaan valmisteluaikaa voi nojata pakkasesta jo löytyvien ruokien varaan. Pastakastikkeen, keiton tai pataruoan voi nostaa aamulla sulamaan jääkaappiin eikä sen lämmitys illemmalla vaadi ihmeitä. Myös kotitekoisia pizzoja voi tehdä pakkaseen valmiiksi, ne pitää vain pakastaa siinä vaiheessa kun ne normaalisti olisivat menossa uuniin 🙂

    Salaattitarpeita ym kannattaa pohtia makumieltymysten ohella siltä kannalta minkä saa mahdollisimman pienellä vaivalla syötäväksi. Jos esimerkiksi raasteet kelpaavat, niitä voi pyöräyttää mikserissä parin päivän annoksen kerralla jne. Monista kasviksista voi myös syödä kuoret, jos ne ovat puhtaat. Näpertelyä vaativat ruoka-aineet voi säästää niihin hetkiin kun aikaa ja energiaa riittää ruoanlaittoon enemmän.

    • TÄMÄ! Onneksi minulla on tämä blogi, jossa voin ajatella ääneen, ja sitten lukijoita, jotka osaavat neuvoa kun meinaa mennä pieleen. Nyt kun luen niin tämä on tietenkin järkevin tapa toimia. En vaan tullut aiemmin ajatelleeksi. Tämä tietysti ratkaisee juuri sen ongelman, jos ei sunnuntaina olekaan aikaa tehdä ruokaa valmiiksi. Hurraa! Tämä oli yksi isoimmista huolenaiheista, ja näin helppo ratkaisu. Enkä olisi keksinyt itse 🙂

      • Kiva olla avuksi! Ja sanon vielä pari sanaa asiasta. Koska suunnitelmassa ei ole erikseen viikoittaista jämäpäivää ja ruoan mitoittaminen sinua mietityttää, olisi helpoin ratkaisu se että joku saa seuraavana päivänä rutiininomaisesti lounaakseen edellisen päivän ylijääneen ruoan. Jos ruokaa ei olekaan jäänyt yli voi lounaaksi varmasti kehitellä jotain muuta ilman valtavaa vaivaa. Ratkaisu olisi kaikin puolin järkevä, jos sille on käytännön edellytykset olemassa – ylijäämäruoasta ei tarvitse stressata, ruokaa ei mene hukkaan eikä lounasta tarvitse erikseen valmistaa joka päivä.

        Toinen pohdintasi liittyi ruokatilaukseen. Jos puoliso käy joka tapauksessa kaupassa ja etukäteen suunniteltuja ruokia tehdään kerralla paljon, voisi tilausväliä varmaankin harventaa pariin viikkoon. Sieltä kaupasta tulisi sitten haettuna lähinnä täydennystä tuoretuotteisiin ja vastaaviin. Olisi ehkä helpointa että esimerkiksi kuukauden vaihteessa löisit lukkoon tulevat viikot ja jaksottaisit ne kahteen ruokatilaukseen (joista jälkimmäistä ehtisit vielä viilata parin viikon ajan). Lisäksi olisi se synkronoituva ostoslista, jonne merkittäisiin akuutit puutteet (ja vaikka loppuun se kuukauden ruokalistakin, jotta noilta yllättäviltä ostoksilta vältyttäisiin). Oletusarvoisesti siis puoliso ostaisi vain sille synkronoituvalle listalle merkitsemiäsi tuotteita + ne mistä aikoo itse valmistaa jotain.

        Se kuukauden alussa tehtävä suunnittelu ei veisi rutinoituessaan juurikaan aikaa, koska voisit valita niistä valmiiksi koostamistasi listoista ruoat vaikka ihan fiiliksellä. Ei haittaa vaikka sama ruoka tulisi parikin kertaa samalle listalle, koska pitemmällä tähtäimellä vaihtuvat vuodenajat yleensä aiheuttavat jo luontaisesti vaihtelua ruokavalioon. Kysehän ei kuitenkaan ole mistään vakavasta asiasta – saatan itse esimerkiksi syödä useita kertoja samaa ruokalajia viikon sisään jos se sopii säätilaan ja tarjolla oleviin aineksiin, mutta toisaalta harvoin kesän ja talven suosikit ovat samat 🙂

        Olennaisinta on sitten se, että saat siitä ruokatilauksesta tehtyä itsellesi rutiinin. Suurimmaksi riskiksi näkisin sen, että se jäisi hunningolle ja raaka-aineiden saannin ongelmat rikkoisivat muut suunnitelmat.

  4. Mun silmiin riski on, että joka päivä pitää laittaa ruokaa, mutta tämä on varmasti ruokakuntakohtainen mieltymys.

    Meillä juuri saadun tiedon mukaan perheen aikuiset jatkavat etätöissä ja lapsi on päivällä koulussa. Meillä ei ole mitään tarkkaa listaa, vaan mennään ”fiilispohjalla”. Ruokailut rullaavat niin, että päivälliseksi valmistetaan iso annos kaikille maistuvaa ruokaa (lasagne, makaronilaatikko, bolognese, erinäisiä keittoja, kiusauksia, omatekoista pitsaa) ja näistä valikoituu kokattavaksi lähinnä se, mitä ei ole pitkään aikaan syöty. Näitä syödään sitten useampi päivä peräkkäin ja/tai osa pakastetaan. Lisäkkeeksi on aina iso annos salaattia (lapselle kasvikset erikseen) ja iso salaattikulhollinen pilkotaan aamusta valmiiksi yleensä. Kokkailut tapahtuvat yleensä iltaisin, joten ruoka pääosin on lämmitystä vaille valmista kun on aika syödä. Ruokakauppatilaus tulee kerran viikkoon ja silloin tulee luonnollisesti viikon kala-ateriat (joko tuoreesta kalasta keittoa, paistettuja muikkuja tai savukalaa sellaisenaan). Lisäksi on tietyt helpot ja nopeat ruuat (tortilloja kanalla tai jauhelihalla, itse tehtyjä toasteja, nuudeli-kasviswok, kikhernecurry) joita syödään varsinaisten kokkailujen välissä. Lapsella on lisäksi käytössä suosikkinsa ”kasviksia ja proteiineja” ateria, silloin kun aikuisilla on jotain ruokaa josta lapsi ei välitä (tarkoittaa lautaselle pilkottuja kasviksia, joku proteiininlähde (raejuusto, feta, broileri, kinkkurullat) ja mahdollisesti hiilarinlähde (couscous, pasta, riisi) 🙂

    • Hetkinen, ilmaisin ehkä itseni epäselvästi. Tarkoitus nimenomaan että EI laiteta ruokaa joka päivä, vaan sunnuntaina tehdään mahdollisimman paljon valmiiksi, jolloin voidaan vain lämmittää keitto tai laatikko pakastimesta pöytään. Joinakin päivinä sitten teen ruokaa, esim tuo keskiviikon kalapäivä vaatii laittamista, mutta se on ok. Tällä hetkellä teen ruokaa ma-pe, mutta jos jäisi vaikka pari päivää väliin niin se olisi jo iso helpotus!

  5. Hyvältä näyttää! Lisään muiden tavoin, että arkea helpottaa jos ei tarvitse laittaa ruokaa joka päivä. Meillä yritetään tehdä viikonloppuna ruokaa tehdessä isompi satsi, josta sitten syö toisenkin kerran esim. maanantaina. Ja tiistaina voi taas tehdä ison annoksen, josta riittää torstaille jne. Näitä voi myös pakastaa ja sulattaa tarpeen mukaan kuten moni kommentoikin. Täällä Belgiassa haastetta lisää sää: nyt viikon 35 asteen helteessä hikoilleena ei tee mieli laittaa yhtään mitään ruokaa, joka vaatii lieden tai hellan käyttöä ja osa elintarvikkeista, kuten hedelmät, tietysti pilaantuu myös helpommin. Olisinpa osannut ennakoida viikon ruokatilausta tehdessä!

    • Tämä olisi varmasti toinen hyvä ratkaisu, eli että tehdään pariksi päiväksi kerrallaan. Minulla on usein ongelmana, että en osaa arvioida paljonko ruokaa menee. En tiedä miksi, mutta jostain syystä riittävän määrän tekeminen on vaikeaa. Kuvittelen laittavani tosi ison annoksen, ja sitten kun kaikki ovat syöneet, siitä onkin jäljellä yhdelle ihmiselle seuraavaksi päiväksi. Tajusin myös, että minun pitää ostaa metallisia kertakäyttövuokia, joihin voin esimerkiksi noita laatikoita valmistaa. Niitä on paljon helpompi pinota pakastimeen kuin lasivuokia, jotka ovat kaikki eri kokoisia ja joita tarvitaan ruoanvalmistukseen muutenkin.

  6. Minä siirtäisin tuon pastapäivän vaikka tiistaille ja maanantaiksi valitsisin sellaisen ruuan, esim. keiton, jonka voi tehdä jo sunnuntaina, jos tarkoitus on valmistella ruokia etukäteen. Tiistaina olisi pastapäivä. Nuo vuokaruuat tuppaavat olemaan isoja, samoin keitoista voi tehdä helposti isoja annoksia, joten sellainen joustonvara kannattaa jättää, että jonain päivänä syödään jämiä, jos niitä on kaappiin kertynyt.

    Yksi hyvä asia olisi se, että toteutuksessa otettaisiin huomioon satokausiajattelu. Nyt saa kotimaisena vaikka mitä. Joten kannattaa hyödyntää pakastinta jo nyt. Jopa kasvissosekeittoja voi tehdä pakkaseen, jos jättää maiitotuotteen lisäämisen siihen, kun keitto sulatetaan syömistä varten. Ja toinen tähän liittyvä on raaka-aineiden käytön ketjuttaminen, kun en tähän parempaa keksi. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos tarjoaa ruuaksi vaikka uunikasviksia ja nakkeja. No, kaikkia uunikasviksia ja nakkeja ei tulekaan käytettyä tuohon ruokaan, niin seuraavana päivänä tekee samoista kasviksista ja nakeista vaikka nakkikeiton tai munakkaan. Tai kuten meillä on tiedossa, kasvispiirakkaa, jossa juuston ja munamaidon korvaan kermaviilillä ja munalla tällä kertaa, ja tiedän, että joitakin kasviksia jää, niin seuraavaksi teen varmaan niistä kasviksista papu- tai linssipadan.

    • Pastapäivä on tarkoituksella maanantaina, koska pitkien treenien jälkeen lapset tarvitsevat vähän täyttävämpää ruokaa. Mutta voisin ehkä vaihtaa torstain ja maanantain ruuat päikseen. Täytyy tätä katsoa mikä parhaiten toimii. Tuollainen ketjuttaminen on tosi fiksua, minulla ei vielä ihan tatsi riitä siihen, että pystyisin miettimään näitä noin pitkälle. Jämäruuat täytyy suunnitella aina tilanteen mukaan koska minulla ei kerta kaikkiaan ole sellaista reseptivarastoa takaraivossa, josta voisin kätevästi ammentaa. Ideat täytyy aina hakea keittokirjasta tai googlesta 🙂

  7. Näin juuri kuten edellinen. Itseäni ei auttaisi yksityiskohtainen lista siitä, milloin on keittoa milloin pataa, vaan jatkuva raaka-aineiden ketjuttaminen arjessa ja sitten ehkä viikonloppuisin jotain gourmet-tyylisempää. Kuitenkin niin, että viikonlopun ruoista jäisi yli viikon kahdelle ensimmäiselle päivälle.

    • Suurin ongelmani on ruoan kanssa se, että kun yritän miettiä mitä laittaisin ruuaksi, päässä lyö tyhjää. En keksi enkä muista ainuttakaan ruokalajia. Kuulostaa hullulta, mutta tämä on totuus. Siksi minulle tämä pastapäivä, keittopäivä jne. toimii, koska näin saan vaihtelua ilman ahdistusta. Ketjuttaminen on varmasti loistava systeemi, jos takaraivosta löytyy automaattisesti enemmän kuin kaksi ruokalajia.

      • Jenni, mutta sinähän rakastat listoja! Tee ruokalista, jossa ne on valmiiksi ketjutettuna pareittain (Sienikastike – lämmin leipä sienikastikkeen jämmistä suolakurkuista ja keitin perunoista: kasvispiirakka – linssipata, vaikka tässä olisi ehkä ollut viisaampaa tehdä tuo pata ensin: nakit ja uunikasvikset – nakkupata) raaka-aineiden mukaan .

        JA pistä se lista jonnekin missä se on käsillä, kun teet kauppatilausta tai olet menossa ruokakauppaan (puhelimeen kopio tms).

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.