Tiesitkö, että jokainen suomalainen käyttää vuodessa noin 100 maksettua muovikassia? Eikä lukuun vielä sisälly hedelmäpusseja tai ilmaiskasseja. Se tarkoittaa, että keskimäärin suomalainen käyttää noin parikymppiä vuodessa pelkkiin muovikasseihin. Törmäsin eilen YLEn sivuilla uutiseen, jonka mukaan kestokassien suosio on jatkuvassa kasvussa. Samalla tajusin, että olisin voinut lisätä eiliselle listalle vielä yhden kohdan: käytän kauppakassina kangaskassia, yritän välttää muovipusseja. Syy sille on yksinkertaisesti se, että tuntuu hullulta ostaa jätettä. Sanotaan nyt kuitenkin heti suoraan, että toimintani ei ole sataprosenttista: jos kangaskassi on jäänyt kotiin, pakkaan ostokseni muoviin tai paperiin.
Oletteko huomanneet, miten muovipusseja tyrkytetään joka paikassa? Ostipa mitä tahansa, myyjä laittaa sen yleensa automaattisesti muovipussiin. Etenkin pienten tavaroiden kohdalla se on ärsyttävää, sillä juuri ne pikkupussit ovat kaikista turhimpia. Mikäli käsilaukkuun tai taskuihin suinkin mahtuu, kieltäydyn näistä pikkupusseista kategorisesti. Toinen ärsyttävä tapa on se, miten isoissa kaupoissa pakasteet yritetään aina tunkea hedelmäpussiin. Miksi? Pakasteista voi hiukan tulla kosteutta, mutta mitä haittaa pari pisaraa vettä jugurttipurkin tai maitotölkin kyljessä? Näistäkin kieltäydyn aina. Ainoastaan silloin, jos näyttää että esim. liha- tai kalapakkauksesta suorastaan vuotaa jotain, pyydän sille erillisen pussin.
Käytän kauppakasseina sellaisia kangaskasseja, jotka saa tungettua pieneen koteloon. Minulla on niitä kolme kappaletta, joista yksi on aina siinä käsilaukussa, jota eniten kulloinkin käytän. Kaksi muuta on eteisen hyllyllä, josta ne on helppo napata mukaan tarvittaessa. Kassi on kevyt ja vie hyvin vähän tilaa. Se on pestävä ja kestävä. Minulla on myös kankainen hedelmäpussi, joka on kuitenkin ollut hävettävän vähällä käytöllä. En nimittäin koskaan muista ottaa sitä mukaan, kun lähden kauppaan. Tätä kirjoittaessa keksin juuri ratkaisun: Pussi pitää säilyttää kassin sisällä! Silloin se tulee automaattisesti mukaan.
Toivoisin silti, että kaupat tarjoaisivat hedelmäpusseiksi myös paperipusseja. Stokkalla niitä on, ja otan aina sellaisen, koska ne voi myöhemmin käyttää biojätepusseina. Mietin myös, miksi kaupat tarjoavat yleensä sekä tavallisia hedelmäpusseja, että biojäteversioita – miksei anneta vain yksi, ainakin osittain maatuva vaihtoehto? Etenkin kun kuluttaja ei edes maksa niistä mitään.
On hämmästyttävää, miten paljon muovipusseja kertyy, vaikka niitä erikseen yrittäisi vältellä. Meillä ei edelleenkään ole pulaa roskapusseista – ehkä siksi, että ajoittain niitä muovikasseja kuitenkin tulee ostettua. Kuitenkin muovipussien säilytystilan puute on toinen merkittävä kannuste kangaskassien käyttöön. Toivoisin, että muovipussivarastoni vajoaisi vähitellen kohtuullisiin mittasuhteisiin.
Yllätyin tuosta, että muovipussien myynti vain kasvaa! Luulin, että asenteet olisivat muokkautumassa niin että menekki vähenisi hieman tai pysyisi edes samana.
Olen niin samaa mieltä noista pikkumuovipusseista! Itse asiassa olen kirjoittanut siitä jo kunnon vuodatuksen blogiin: http://ekojalanjaljilla.blogspot.fi/2013/04/laitetaanko-pakasteet-pieneen-pussiin.html
Paperipussit hedelmäpusseina eivät taida olla sen parempia kuin muovisetkaan, koska niihin käytetään paljon enemmän luonnonvaroja (esim. vettä) valmistuksessa, vaikka ne sitten maatuvatkin. Olen ratkaissut ongelman kestohedelmäpusseilla, joista niistäkin kirjoitin pätkän. (http://ekojalanjaljilla.blogspot.fi/2013/03/kestopussien-neitsytmatka.html) Mukaanottamisongelman olen ratkaissut myöskin sillä, että kahdessa eniten käyttämässäni laukussa on kangaskassi ja kestohedelmäpussi valmiina taskussa 😀
Ja kaikesta huolimatta, vähitellen niitä muovikasseja vaan kertyy ja kertyy. Ei lopu roskapussit kesken ei 😀
Tuo paperipussi/muovipussi -kysymys on hyvä esimerkki siitä, miten maailma on vaikea. Ei ole yksiselitteisesti parempaa ratkaisua, vaan pitää miettiä mitä ajaa takaa: Haluaako säästää energiaa ja luonnonvaroja? Haluaako vähentää myrkkykuormaa? Haluaako vähentää maatumattoman jätteen määrää? Vai jotakin muuta? Kestoversio on intuitiivisesti ajateltuna paras vaihtoehto, mutta henkilökohtaisen arvomaailmani mukaan paperipussi on toiseksi paras.
No niinpä! Miksi ekoilun pitää olla niin vaikeaa…
Eikun oho, nyt luin uutisen vähän turhan hätäisesti 😀 Eihän se muovikassien myynti ollut lisääntynyt vaan kestokassien. Muovipussin kuva hämäsi!
Koiranomistajana keksin helposti hyötykäyttöä muovisille hedelmäpusseille: niitä voi käyttää koiran jätösten kuljettamiseen roskikseen. Marketeissa myydään myös koirankakkapusseja, mutta tuntuu pöhköltä maksaa niistä, kun hedelmäpussin saa muiden ostosten mukana.
Pöhköltä tuntuu myös se, että jotkut valmistajat ovat kehittäneet biohajoavia koirankakkapusseja, mutta niissä kaupungeissa, joissa kerätään biojätettä, yleensä vaaditaan, että koiran ja kissan jätökset on toimitettava kaatopaikalle mätänemään. Lihaa syövien eläinten jätökset biojätteessä ovat kuulemma hygieniariski. Biohajoaville pusseille on käyttöä lähinnä mökillä, koska siellä on oma komposti. Kotikaupungissani eläinten jätteet onneksi toimitetaan polttolaitokselle eikä kaatopaikalle.
Pakasteet puolestaan sulavat hiukan hitaammin tiiviisti suljetussa hedelmäpussissa kuin ilman pussia. Vitsi on siinä, että pussissa oleva ilma ei pääse vaihtumaan, joten se muodostaa eristävän kerroksen pakasteen ja lämpimän ilman välille. Kunnon termoskassi eristää tietysti paremmin, mutta jos se on unohtunut kotiin, niin muovipussi tai kaksi on parempi kuin ei eristettä ollenkaan.
Meillä on käytössä Virosta ostetut Selver-marketin kestokassit. Ne muistuttavat materiaaliltaan Ikean sinisiä kasseja, mutta ovat sen muotoiset, että normaalit ruokaostokset pysyvät niissä hyvin järjestyksessä. Ne tuntuvat myös kestävän suuremman kuorman kuin jaksamme kantaa. Säilytämme kasseja siten, että yhden pienemmän kangaskassin sisälle on taiteltu 2-3 Selver-kassia ja termoskassi. Setti on helppo ottaa mukaan yhdellä kädenliikkeellä.
Koiran jätökset mieluusti muovipussiin! Näen punaista aina kun joku jättää kakat korjaamatta.
Sen sijaan tuo oli uusi tieto pakasteiden eristämisestä. Se kuulostaa ihan loogiselta kyllä, mutta aistinvaraisesti en ole huomannut eroa sulamisessa pussin kanssa tai ilman. Ja kuten sanoit, termoskassi lienee tähän kestävämpi ratkaisu.
”Mietin myös, miksi kaupat tarjoavat yleensä sekä tavallisia hedelmäpusseja, että biojäteversioita – miksei anneta vain yksi, ainakin osittain maatuva vaihtoehto? Etenkin kun kuluttaja ei edes maksa niistä mitään.”
Mikä idea olisi osittain maatuvassa pussissa – se ei kelpaisi biojätteelle mutta eikö se tuottaisi metaania kaatopaikalla maatuessaan? Se ettei kuluttaja suoraan maksa pusseista varmaan on varmasti syynä siihen että tavallisia pusseja on aina tarjolla ja biohajoavia näkemäni perusteella vain satunnaisesti. Tavalliset ovat nimittäin kaupalle edullisempia…
Meillä on kaupasta ostettu muovipussirulla roskia varten – niitä kaupan irtomyynnissä olevia muovikasseja kun ostetaan ehkä kerran parissa vuodessa, jossain todella poikkeuksellisessa tilanteessa. Ja sen verran harvoin tulee muutenkaan osteltua sellaista missä tulisi pussia mukana (minäkin kieltäydyn pikkupusseista).
No tässä tullaan taas tähän kompleksiin maailmaan. Onko parempi, että muovi poltetaan, jolloin tulee hiilidioksidia, vai onko parempi että se maatuu, jolloin tulee metaania? Tai näin olen asian ymmärtänyt, voin olla myös väärässä. Eikä minulla ole hajuakaan, mikä on se parempi vaihtoehto. Paperipussi? Kangaskassi? Torilta ostaessa kaiken saa halutessaan suoraan omiin kasseihin, mutta kaupassa se ei toimi.
Toisaalta muovipussien ostaminen tuntuu minusta nurinkuriselta. Tässä pohtiessa tuli mieleen, olisko roskat mahdollista kipata ilman pussia jäteastiaan? Joka puolestaan kipataan roska-auton kyytiin? Tietääkö joku?