Blogissa on ollut hiljaista, koska minä olen käynyt tässä välissä lomalla. Siinä sivussa on tullut havaintoja pakkaamisesta ja matkatavaroista. Olen huomannut, että minulla on taipumus pakata systemaattisesti enemmän kuin mitä matkalla käytän. Näin käy silloin, kun pakkaamiseen on runsaasti aikaa, mutta myös silloin kun heittelen kamoja kassiin hirveässä kiireessä. Jos haluan keventää matkatavaroitani, on ilmeisesti tarpeen lakata ylivarautumasta.
Jouluna vietimme viikon sukulaisten luona Lapissa. Käytin itseäni varten pakkaamistani tavaroista ehkä puolia. Olen havainnut ilmiön ennenkin. Jos vietän aikaa tutuissa, kodinomaisissa oloissa, en viitsi ottaa mitään paineita ulkonäöstä. Siksi en vaihda vaatteita, ennen kuin ne likaantuvat. Saatan siis pärjätä yksillä ja samoilla farkuilla viisi päivää, vaikka mukana olisi lisäksi kahdet muutkin housut. Sama koskee neuleita. Vain alusvaatteet ja sukat kuluvat normaalia tahtia yhdet per päivä.
Toisaalta minulla on taipumus yliarvioida kaikki mahdollisuudet, mitä lomalla voi tehdä. Siksi varaudun kaikenlaisiin aktiviteetteihin. Koska JOS menemme uimaan, harmittaa jos uimapuku ei ole mukana. Tai JOS haluan hengailla hotellilla kaikessa rauhassa, niin verkkarit tarvitaan. Tai JOS mennäänkin hienoon ravintolaan, pitää olla siistimpää mukana, ja ehkä jopa eri kengät. Tällä tavalla tavaraa saa kertymään tosi nopeasti. Tiedän kyllä, että kannattaisi pakata mahdollisimman monikäyttöisiä asuja, ja toki sitä yritänkin, mutta ei se näköjään auta.
Sitten on tietysti vielä kaikenlaiseen odottamattomaan varautuminen. Mitä jos joku oksentaa päälleni tai liukastun kuralammikkoon? Jos lämmitys ei toimi, tai toimii ihan liikaa? Jos matkalaukku häviää lentokoneessa? Tai mitä tahansa muuta. Kaikkeen pitää varautua, ja se vie tilaa. Usein käy niin, ettei mitään katastrofia tapahdu, ja kannan kotiin vaatteita, joita ei ole käytetty kertaakaan. Mutta en uskalla jättää niitä kotiinkaan, koska mitä jos niitä olisi kuitenkin tarvittu.
Pystyn näillä sukulaisreissuilla vähentämään, sillä kun ollaan kotimaassa ja tuttujen luona, kaikki katastrofit on hoidettavissa. Tämän huomasin jouluna, jolloin päätin että jatkossa vähäisempi määrä riittää, myös lapsilla, sillä pesukonetta saa lainata ja kaupasta saa helposti uutta jos tarvitsee. Mutta ulkomaan matkailussa minimalismiin on vielä matkaa, vaikka se jonkinlainen ihanne olisikin. Kun en voi olla täysin varma siitä että homma hoituu haluamallani tavalla, täytyy olla omavarainen. Siitä saa sitten kärsiä painavien laukkujen muodossa, mutta toisaalta ei tarvitse hätkähtää mistään.
Loppukanetiksi kysymys – puratteko laukun lomakohteessa hotellin kaappeihin ja laatikkoihin? Joku järjestelyguru, olisiko ollut Peter Walsh tai Marie Kondo, kehotti tyhjentämään laukun heti saavuttua, jotta voisi ruveta nopeasti elämään ”normaalia elämää”. Aivan käsittämätön ajatus minulle! Tavarat pysyvät laukussa koko matkan eivätkä poistu sieltä kuin päälle. Korkeintaan ulkotakit ripustan naulakkoon. Muutenhan on riski että jotain jää. Ja muutenkin minusta on paljon kätevämpää elää suoraan matkalaukusta. Mitä mieltä olette? Tai onko lukijoissa minimalistisia matkailijoita?
Juuri olin viikon matkan käsimatkatavaralaukun kokoisella matkalaukulla, jonka tosin laitoin ruumaan, koska halpalentoyhtiöiden pakolliset matkatavaramaksut, sekä nesterajoitukset. Ja yhtä lukuun ottamatta muilla matkakumppaneilla oli kuitenkin ruumalaukut.
Helpoiten tavaramäärää karsii monikäyttöisillä vaatteilla. Esim. otin mukaan siistit leggingsinit, joilla saatoin sekä hengailla, istua lentokoneessa että sopivan yläosan kanssa vaikka mennä sinne ravintolaan. Lisäksi oli farkut, jotka voi tarpeen vaatiessa laittaa paluumatkalla koneeseen, jos tila laukusta loppuu kesken. Paidoiksi valitsin trikoopaitoja ja muita vähän tilaa vieviä, jotka käärin laukkuun rullalle. Kenkiä en ota sen enempää kuin kotonakaan käytän. Jos kävelen kotona joka päivä samoilla kengillä, teen 100 % todennäköisyydellä niin myös matkoilla. Ohut villatakki on sopiva lisälämmike ja siisti käyttövaate, jos tarvitsee ylimääräisen paidan – eikä se vie paljoa tilaa.
Yön yli reissusta (yksikseni) pärjään pelkällä käsilaukulla. Sinne mahtuu hammasharja yms., ohut yöpuku (jos tarpeen), vaihtoalusvaatteet ja se trikoopaita – tai joku toppi jakun alle, jos on jakkupukumeiningillä menossa. Tilaa jää vielä matkalukemiselle.
Mä olen ihan täysin kyllästynyt kuljettamaan tavaraa, jota ei kuitenkaan käytä.
Joo, yhden yön pärjää käsilaukulla! Äänikirjat vähentää vielä sen matkalukemisenkin pois. Siistit farkut on mulle matkapuvuston kulmakivi, koska niiden kanssa voi olla rennosti tai hienommin yläosaa vaihtamalla. Paljon olen noita vinkkejäsi toteuttanut, mutta kaikkeen varautuminen istuu tiukassa.
Mielenkiintoinen ja itselleni aina ajankohtainen aihe. Sukulaisiin ei todellakaan tarvitse varautua kaikella, ja enimmäkseen arki- ja ulkoiluvaatteita. Pari vaatekertaa, alusvaatteet, yöpuku ja jotkut verkkarit sekä ulkoiluvaattteet riittävät vaikka kuukaudeksi.
Lappista minäkin, ja sen olen oppinut, että lämpimät ulkoiluvaatteet on talvella must, julkisilla matkatessa ehkä jo matkavaatteina.
Hotelliin varaudun yö- ja alusvaatteilla,yhtä asukokonaisuutta lasken käyttäväni 1-2 kertaa, niistä yksi edustavampi. Minulla oli sellaiset todella kevyet ja ohuet urheiluhousut, joita saattoii tarvittaessa käyttää hotellilla löhöilyyn, venyttelyjumppaan tai vaikka topin kanssa varayöhousuina. Menivät pieneen tilaan, ja ohuina housuina kuivuivat nopeasti, eli ne voi pestä lyhyelläkin reissulla. Uudet on etsinnässä. Rantalomille tarvitsee enemmän vaihtovaatetta.
Kuukausien keikoille varaan melkeinpä saman verran perusvaatetta kuin viikon kaupunki/työmatkalle. Työvaatteet joka päivälle, viikonlopuksi joku löhövaatekerta, jumppakuteet, yövaatteet, alusvaatteita ja sukkia, sekä päälysvaatteita ja kenkiä vuodenajan mukaan.
Muutto koittaa tämän vuoden aikana ja sitä ennen, jos kaiki menee suunnitelmien mukaan, olen pidemmällä ulkomaankeikalla. Nyt lähden jotenkin poikkeusellisesti. Olen suunnitellut lähtöni siten, että mukaan tulisi shakkipeli, kynttilätuikut,joilla tunnearvoa, (no en tod. olle mikään kynttiläihminen muutoin), erikoisempia keittiökamppeita ja lankavarastoa sekä pari lempparikirjaa kirjahyllystä. Näyttää siltä, että aion viihtyä pitkään. Työn takia noita ei kuitenkaan ihan heti ehdi etsiä, mutta illalla on kiva olla jotain muuta tekemistä.
Niin ja vielä, en pura matkalaukkuja kaappeihin hotelleissa, ainoastaan ehkä toiletlaukun nostan suljettuna kylpyhuoneeseen ja pidän tavarat muutenkin jotenkin organisoidusti, siten, että ne noudattaat samaa tyyliä joka reissulla. Kolmesta syystä. Matkustan joskus paikoissa, joissa en voi olla satavarma hotellin siivoojista ja vaikka se ei penkomista estäkään, lukittu matkalaukku ainakin hidastaa. Toinen on sitten vaatteisiin eksyvät hyönteiset yms ja kolmas, tärkein, etten halua unohtaa mitään.
Toki tiedän, ettei matkalaukun suljettuna pitäminen tarkoita sitä, että se olisi torakkavarma.
Yhden päivän vaihtovaatteet on saatava käsimatkatavaroihin, jos matkalaukku jää välille.
Olisipa mielenkiintoista haastetella joskus sinun kaltaistasi ihmistä, joka työkseen matkustaa paljon. Olen jo oppinut, että pohjoiseen mennessä on kätevää pukea isoimmat vaatteet päälle. Ehkä minun pitäisi myös matkustaa tiheämmin, niin pakkaaminenkin helpottuisi! Noita monikäyttövaatteita pitäisi myös miettiä etukäteen vielä tarkemmin.
Ensimmäinen versio karkasi jonnekin.
Äh, jokaisen pitää kehittää ne omat, itselle sopivat niksit tässä ja kaikessa muussakin.
Noista asukokonaisuuksista, mietin ne kotona valmiiksi ja samaa alaosaa voi käyttää useamman yläosan kanssa, mutta työn vuoksi farkkuhousuja ei ole matkassa koskaan. Minulla tosin on yksi edustuskelponen farkkuhame, joka sopii esim. vähän kevyempään työpäivään. Silloin kun olen framella, asu on jakkupuku tai vastaava.
Jotenkin minua helpottaa se, että pakkaan laukut aina samalla kaavalla, periaatteessa, ja hotellissa tiedän aina, että yöpöydältä löytyy pikkukäsilaukku sisältöineen ja kello & kännykkä. Itse asiassa kerran huomasin keskellä yötä, että suihkussa käydessäni huoneessa oli käyty ja lompakko viety, koska laukku oli eri tavalla yöpöydällä. Enkä tästä syystä nykyään päästä käsilaukkua (lompakko, passi, kotiavaimet, känny) silmistäni missään. Työpaperit ja läppäri on joko laukussa tai työpöydällä.
Nyt kokeilen sitä toista tapaa, että otetaan mitä sattuu mieleen juolahtamaan tyyliin, mitä ottaisin mukaan, jos minulle on annettu aikaa tunti lähtöön ja sillä pitäisi pärjätä parista kuukaudesta hmmph loppuelämän alkuun.
Yksi vinkki, joka tuli tässä pakatessa mieleen…minulla on paljon (6-7?) pyykkipusseja (Reisenthiel? tjsp) ja pesupusseja joihin pakkaan sukkia, alusvaatteita, asusteita ja kengille ja mahdollisesti pienelle laukulle (jos sellaista tarvitsee) omat pussinsa, jotka kai alkuaan ovat tulleetkin kenkien ja laukkujen mukana. Sen lisäksi on muutama ylimäärinen pussukkakin likaisille pesulämpötilan mukaan ja matkan aikana jo saan lajiteltua pyykin pesulämmön mukaan ja pesupussia vaativat sellaisiin.
Myös käsimatkatavaroihin tuleva vaihtovaate on pakattu pesupussiin (pesen niitä välillä ja puhtaille ja likaisille on tietysti omansa, eri väriset). Toimii minulla, koska yleensä kova matkalakkuni on vajaa,eikä tarvitse pakata tilaa säästäen, pikemminkin katsoa niitä painoja ja sitä, että jaksaa vedellä veskaansa, kun lisäksi on läppärilaukku ja käsimatkatavarat. Lisäksi pyykinlajittelua ei tarvitse tehdä kotona. Joskus kesäisin voi olla, että juuri ja juuri ehtii käydä kotona kääntymässä ennen uutta reissua ja silloin kaikki, mikä nopeuttaa rutiineja on hyvästä. Kotonakin pyykkikaappiin (sellainen ilmava) pyykki lajitellaan samalla tavalla kuin matkalla.
Tietysti näin pakaten ei voi ”konmarittaa” matkalaukkuaan, ja niitä pussejakin saa välillä pestä. Ei varmaan toimi kaikilla, mutta minulla toimii.
Tosi hyviä juttuja, kiitos! Huomaa että olet todella rautainen matkustusammattilainen. Minulla on täsmälleen samat syyt, miksi en pura mitään. Pelkään ötököitä ja myös sitä että jotain viedään/häviää. Siis vaikka oltaisiin ihan sivistyneessä maailmassa, niin periaatteesta olen epäluuloinen kuitenkin. Sitäpaitsi ötökät eivät katso maata eivätkä välttämättä edes hotellin tasoa. Pariisi tai NY lienevät tästä hyviä esimerkkejä.
Olin juuri uudenvuoden tienoilla 7 yötä kaupunkilomalla (Berliini & Praha) ja selvisin (menomatkan) suunnitelman mukaisesti käsimatkatavaroihin menevällä laukulla (8 kg). Kahdet farkut, kaksi villapaitaa (joista toinen neuletakki), kolme muuta paitaa, pari alustoppia, välihousut, alusvaatteet, yövaatteet, takki, paksu talvihuivi, pipo ja hanskat. Yhdet kengät. Ruhtinaalliset kaksi laukkua ja aina varalla mukana kulkeva kangaskassi. Vähemmilläkin paidoilla olisi pärjännyt 🙂 Pyrkimys matkalaukkuminimalismiin on kova! Ja juu, ylipakkausta on kyllä tapahtunut paljon, mutta olen yrittänyt karsia sitä parhaani mukaan.
PS. Löysin blogisi joskus syksyllä ja jäin heti seuraamaan, tykkään! 🙂
Mäkin koen että olen kehittynyt 🙂 Pitäisi löytää balanssi varustautumisen ja minimalismin välillä. Olin nyt neljä päivää reissussa, ja hyvin pärjäsin pelkällä käsimatkatavaralla + käsilaukulla. Mutta ei olisi tarvinnut tunkea niin täyteen.
Kiva kun olet viihtynyt, kommentoi vastakin!
Minimalistinen pakkaus on pop. Miehen kanssa esim. menimme yhdessä kahden viikon matkalle New Yorkiin pelkin käsimatkatavaroin, trolley kummallekin plus pieni käsilaukku mulle (kevyt ja pieneen tilaan menevä ylimääräinen kassi pakattuna matkalaukkuun ja palatessa sitten yksi trolley ruumaan), kosmetiikkaa vaan välttämättömin ja minikoossa (paikan päältä aina saa jos tarvitsee jotain ekstraa). Ylipäänsä jos lähdemme työmatkalle (ts. ilman lasta) niin käsimatkatavaralla mennään. Mun pakkausfilosofia on että ladon sängylle ne vaatteet / tavarat mitä uskon tarvitsevani mukaan. Sitten vaate/kenkäpuolessa teen karsinnan, ei vaatteita jotka käyvät vain yhteen komboon, vaan monikäyttöisiä vaatteita ja parasta on jos vaatekertojen värimaailma on yhteensopiva, niin silloin kombinaatiot on helpompia. Plussaa myös pieneen tilaan menemisestä tai helppohoitoisuudesta (ei ryttyynmeneviä vaatteita esim). Niin ja tämä minipakkaaminen on tosiaan vuosien harjoittelun tulos, muistan yhden reissun, jossa pakkasin mukaan 10 päivän reissulla 7 paria kenkiä (nykyään pakkaisin kaksi paria).
Lapsen kanssa on sitten vähän eri asia…ainakin alle 3v:n kanssa….pitää varautua yhteen jos toiseen ongelmaan. Nyt tosin uskon että helpottaa kun lapsi on kohta 4v. Ei käytetä rattaita (eikä aikoihin vaippoja / erityisruokia, harsoja tms), joten kompaktimpaan suuntaan ollaan menossa. Ehkä vielä päästään siihen että perheen pienimmän tavarat menevät vähimpään tilaan, tällä hetkellä lapsen tavarat vievät vieläkin eniten tilaa…
Lasten kanssa sitä kamaa kertyy. Tosin huomaan että kakkosen kanssa tarvitsee vähemmän kuin esikoisen. Silloin yritti varautua AIVAN KAIKKEEN, nyt osaan jo arvata ne todennäköisimmät skenaariot. Hyviä vinkkejä sinulla, esim. tuo värimaailma. Minulle iso pashmina on sellainen yleistärkeä vaate, se lämmittää ja asustaa. Sen värin katson aina niin että sopii kaikkien kanssa. Tällä kertaa kannoin myös mm. tietokoneen mukana, enkä avannut sitä kertaakaan.
Pärjään vähillä tavaroilla/minimaalisesti pakattuna jos on pakko. Olen ollut neljän päivän työmatkalla euroopassa pelkällä repulla, koska oli ns. pakko. Jos ei ole, niin saan kyllä vaikka mitä mukaan.
Yleensä ottaen tykkään varautua kaikkeen, lääkkeet, ompelutarvikkeet jne. , mutta ne on toki pakattu hyvin pieneen tilaan ja suunnitellusti.
Piakkoin lähden kahdeksi viikoksi lämpimään. Etukäteen olen jo päättänyt, että pesetän vaatteet kaksi kertaa pesulassa (halpaa siellä), eli vaatteiden määrän mitoitan sen mukaan. Jotta onnistun siinä, mietin vaatteiden määrää ja yhdistelyä useamman kerran vähentäen niitä yksi kerrallaan.
Nyt tulen olemaan kaksi viikkoa samassa hotellissa, joten puran tavarat pois kassista. Suurin syy on se, että pakkaan kamat rinkkaan enkä matkalaukkuun, ja rinkasta tavaroiden etsiminen on aika hankalaa.
Lyhyemmillä matkoilla laitan vain sellaiset vaatteet kaappi joiden en halua rypistyvän.
Mulla on ollut mielessä kirjoittaa tuosta kaikkeen varautumisesta. Juuri tuosta, että löytyy neulaa ja lankaa, särkylääkettä, rakkolaastareita, desinfioimisainetta, yleiset hätänumerot ja miten toimitaan maalle tyypiliisissä ongelmatilanteissa… Kaikki eivät varaudu, mutta minä kuulun niihin, jotka eivät voi rentoutua jos ei suunnitelma B ole valmiina.
Kaikkeen varautumisesta haluan mielelläni lukea mielipiteesi 🙂
Jo käsilaukustani löytyy aika lailla kaikkea, samoin autosta, niin mitä kaikkea pakkaankaan mukaan vaikka kahden viikon kaukomatkalle…
Olen se, joka tarjoaa lähes aina avun illanvietossa, matkalla, töissä tms. kun joku pohtii tarvitsevansa apua. Ja siltikään en kuljeta mitään älytöntä mukanani 🙂
Loma ei ala, ennen kuin laukut on purettu kaappeihin :). Hotellihuone on surkea, jos siinä ei ole riittävästi kaappitilaa. En tykkää matkalaukkuelämästä, vaatteita on inhottava penkoa toistensa alta. Kaapissa ne ovat siistimmin ja helpommin saatavilla.
Poislähtiessä on helppo käydä kaikki huoneen säilytystilat läpi, en ole oikein osannut edes huolestua siitä, että jotain jää.
Haa, olet oikeasti ensimmäinen, jonka nyt tiedän varmuudella toimivan näin! Ajattelin, että se on varmaan joku utopia… Erittäin mielenkiintoista. Minusta matkalaukusta elämisen hyöty on siinä, että tiedän koko ajan missä kaikki on, eikä tarvitse miettiä mihin purin sen ja tämän. Kenties toimisin toisin, jos sattuisin joutumaan vaikka kuukaudeksi samaan paikkaan. Mutta viikon matkalla ei ole mitään tarvetta purkaa laukkuja 🙂 Paitsi tietenkin lähtiessä, jolloin kaikki pitää pakata tiiviisti mukaan uudelleen.
😀 Heh, mulla on ihan päinvastainen tyyli. Taannoin kun lähdin 4 päiväksi Ruotsiin, laitoin laukun matkatavarahihnalle, mut hihna ei käynnistynyt koska se ei tunnistanut laukkua matkatavaraksi… liian kevyt 🙂
(Miks en siis matkusta käsimatkatavaroilla? No ne nesteet on pakko laittaa ruumaan! ÄH!)
Mä yritän saada kaikki nesteet mahtumaan käsimatkatavaroihin, ja yleensä se onnistuu. Kaikesta myydään matkakokoja, tai sitten vajotan itse pienempään purkkiin kotona. Nesteet ei ole koskaan olleet ongelma, saattaa johtua myös siitä, että meikkaan ja rasvailen niin vähän.
Minimalistinen matkailija ilmoittautuu 🙂 5-henkinen perheemme harrastaa pitkiä matkoja, matkan kesto 1-2 kuukautta. Menomatkalla meille riittää 5 reppua, joista 4 sisältää matkatavaroita ja yksi ison laukun paluumatkaa & ostoksia varten. Näillä mennään, ajatuksena se, että paikan päältä saa kaikkea tarvittavaa ja majapaikassa on pesukone. Minimalistista pakkaamista helpottaa, että suuntaamme aina etelään ja lämmintä vaatetta tarvitaan siis vain vähän, ainakin kesäaikaan. Laukut puretaan ilman muuta perille päästyä, koska matkalla ollaan pitkään.
JOo, purkamisessa on varmasti järkeä jos paikallaan ollaan noin pitkään. Samoin silloin on jo varmaan kannattavaakin käyttää paikallisia palveluja, mikä vähentää pakkaamisen tarvetta. Jos taas lähtee vaikka Lappiin talvella, niin tavarat vie tilaa, koska ulkovaatteet ovat niin isoja.
KOTONAKIN voisin elää suoraan matkalaukusta, kun jokapäiväisesti tarvitsen vaan jotakin tavaroita .. mutta ylimääräistä krääsä ja koristeesineitä niitä on aivan liika .. Samoin vaatteita kerääntyy kun tykkään tilata aivan liika . Miksi? Nyt remontin yhteydessä hävitin paljon mutta vieläkin on pari kymmentä vaasia ja koristeesineitä .
Sen kun tietäisi 🙂 Mutta tunnetko jo Konmarin? Olisiko hänestä sinulle apua? Suosittelen kirjaa, ainakin se on erilainen kuin perinteiset raivausoppaat.
”Muutenhan on riski että jotain jää. Ja muutenkin minusta on paljon kätevämpää elää suoraan matkalaukusta.”
Laitat siis likapyykit samoin tein takaisin matkalaukkuun? Ja hammasharjan joka käytön jälkeen matkalaukkuun?
Kertaakaan ei ole ollut niin valtavaa palatsia hotellihuoneena, etteikö olisi pystynyt lähtiessä tarkistamaan, että mitään ei jäänyt. Ja kauluspaidat on yleensä hieman siistimpiä, jos ne on ripustettu roikkumaan.
Automatkoilla (joissa yleensä yövytään vain yksi yö per yksi hotelli) pakkailen takaluukussa vetolaukkuun tarvittavat, likapyykit taas pyörivät takaluukussa semmoisissa reikäisissä pyykkipusseissa (samoin kuin hotelleissa).
Olen yrittänyt opetella tuhoeläintorjuntaa: kotiin tultua kaikki pyykkiin heti välittömästi – ja matkalaukut joko parvekkeelle pakkaseen tai saunan lauteille lämpimään.
Hammasharjan ja kosmetiikkapussukan pidän kylppärissä, mutta likapyykit laitan joko laukkuun, tai käytännössä lattialla laukun vieressä olevaan muovipussiin.
Näin nuorena ja perheettömänä en osaa muunlaisesta pakkaamisesta sanoa, mutta itselle on kyllä tullut pakattua huolella monta kertaa. Ilman autoa elävänä on pitänyt pakata aina vain se, minkä myös itse jaksaa kantaa. Olin nimittäin yhteensä kolme vuotta kaukosuhteessa, joten viikonloppumatkailu on tuttua. En edes jättänyt määränpäähän juuri mitään, mutta silti loppuvaiheessa opiskeluun tarvittavat kirjat ja paperit veivät kassista enemmän tilaa, kuin vaihtopaita, alusvaatteet ja kosmetiikkalaukku. 🙂
Matkan pituudesta riippumatta olen kokenut hyväksi kikaksi pakata mukaan vain yhteensopivia vaatteita. Tällöin ei tarvitse välttämättä pakata mukaan useampaa asukokonaisuutta. Lisäksi jos ei ole kyse aivan ikuisuuksia kestävästä automatkasta, valikoin myös päälle yleensä smart-casual -tyyppisen kokonaisuuden, josta saa pienellä muutoksella juhlavamman tai rennomman.
Olin itsekin aikaisemmin todella runsas pakkaaja, mutta juurikin nuo kaukosuhteet opettivat pakkaamaan vain tarvittavan. Pakkaan yleensä enemmän vain niitä vaatteita, jotka todennäköisemmin menevät selvästi likaisiksi. Joku jo aikaisemmin kommentoikin, että jos et käytä kymmentä kenkäparia kotona, tuskin matkallakaan. Kun en vaihda joka päivä farkkuja arkielämässä, tuskin matkallakaan. Eri asia tietysti on, jos haluaa loman kunniaksi välillä vähän hienostella. 🙂
Ammattijärjestäjä Ilana Aalto muuten kokeili matkatavoiden KonMarittamista ja ilmeisesti toimi! Linkki tässä: https://paikkakaikelle.wordpress.com/2015/07/13/konmari-tyylilla-maailmalle/
Koin itsekin mallin toimivaksi joulunaikoihin, koska yhdellä silmäyksellä löysi heti sen, mitä etsikin. Taidan käyttää tekniikkaa jatkossakin, koska itsekään en pidä vaatteiden purkamisesta hotellin kaappiin. Unohduksen vaara on liian suuri! 😀
Loppujen lopuksi, useimmat matkalla tapahtuvat vaatekriisit (ja usein muutkin hätätapaukset) voi ohittaa rahalla. Se ei tietenkään ole taloudellista tai ekologista, mutta aika harvassa taitaa olla edes kaukomailla se kylä, jossa ei olisi jotain vaatteita myyvää liiketta. Ja toimiihan se ostettu vaate sitten vaikka matkamuistona. 🙂 (Aiai! Näin sitä turhaa rojua kertyy!)
ps. Kiitos ihanasta blogista!
Ole hyvä, kiva että tykkäät!
Suomessa luotan jo tuohon, että rahalla saa. Tunnistan kyllä myös sen taka-ajatuksen, että pitäisi aina muistaa kaikki, ettei tarvitse sitten ostaa ”turhaa”, eli sellaista minkä omistaa jo, mutta on vain unohtanut. Nykyisin suhtaudun asioihin rennommin, ja jos jotain olennaista olisi jäänyt, niin ostan sitten uuden. Tosin ei tällä linjalla ihan pelkästään voi mennä, vähän täytyy yrittää itsekin 🙂
Tässä muuten täytyy ottaa huomioon matkan tarkoitus. Itse matkustan etupäässä työni vuoksi ja meillä on – vähän maasta riippuen – aika tiukka pukukoodi, virallisissa tilaisuuksissa etiketti. Kuitenkaan työnantaja ei maksa esim. business-luokan lippuja, eikä matkat ole liikematkoja. Rantalomalla resortissa en ole käynyt koskaan.
Mulla taas ei ole työmatkoja koskaan, ja lapset on melkein aina mukana, joten eroja löytyy. Mutta toisaalta tavoite on aina sama; yrittää pakata mahdollisimman tarkoituksenmukaiset kamppeet mukaan, eikä kanniskella ylimääräistä.
Meillä matkustetaan käsimatkatavaroilla (2 aik.+ 2 teinityttöä). Kaikilla kantavat itse omat reppunsa ja minulla on lisäksi käsilaukku, johon mahtuu kaikkien passit ym. Käsilaukku on sen tyylinen, että mieskin voi sitä huoletta kantaa. Hotellissa tavarat säilytetään pääasiassa repuissa, toilettitarvikkeet kylppärissä. Likavaatteet laitetaan muovipussiin. Miehen reppu on isompi, joten sinne mahtuu matkoilla tehdyt ostokset. Ennen matkalle lähtöä katson yhdessä tyttöjen kanssa, että matkalle otettavat vaatteet ovat monikäyttöisiä ja tarkoitukseen sopivia. Käytämme hotellin shampoota/saippuaa ja mukaan otettavat hygieniatarvikkeet ja meikit pidetään minimissä.
Kuulostaa erittäin järkevältä. Teini-ikäisten kanssa matkustamisesta ei ole vielä kokemusta, mutta jotenkin arvelen että siinäkin on omat haasteensa. Jos muistan omaa kaukaista teini-ikääni, ainakin meikkien määrä oli tuplat nykyiseen matkavarustukseen verrattuna. Leikki-ikäisen kanssa neuvotellaan vasta siitä, montako nallea/nukkea voi millekin matkalle ottaa mukaan.
Suosikkilainaukseni aivan hurmaavasta Wife Dressing -pukeutumisoppaasta 50-luvulta: ”I’d rather stay home than travel with just three pairs of shoes!” (voin lainata, nauttisit varmasti!!)
… mutta sittenkin itse matkustan vain kaksilla kengillä, toiset jalassa ja toiset pakattuna. Kokemus on opettanut pakkaamaan kompaktisti – kun reissaa junilla, busseilla jne ei tosiaankaan halua kantaa ylimääräistä. Tai no jaa, mitäpä sillä matkavälineellä on merkitystä. Joutuuhan laukut kantamaan lentokentällekin.
Missään tapauksessa en halua palata kotiin käyttämättä jääneiden vaateiden kanssa! Joten pakkaan mukaan vain sellaista mitä tiedän varamsti käyttäväni, paitsi joskus otan pari ylimääräistä korua mukaan – niistä tulee sellainen olo että vaihtelunvaraahan on. Joku siistimpi vaatekerta pitää olla, jos sille ei muuten tule käyttöä niin sitten vaan hienostelee joku päivä. Mutta uimapuvun saa tarpeen tullen vuokrattua, alusvaatteita voi pyykätä, ja tuulettamalla pärjää pitkälle. Kolmen viikon matkapuvustosta kirjoitin täällä: http://a-lace-diary.blogspot.fi/2014/12/matkapuvusto-3-viikkoa-pohjois.html
Oooh, saanko lainata? Kuulostaa ihan mahtavalta! (Voin lainata vaihtarina ruotsalaisen terveysoppaan 1900-luvun alkupuolelta. Siinä sanotaan, että hieno nainen ei koskaan autoile ilman suojalaseja, koska muuten naama ahavoituu…)
Muistan ulkomaanmatkoja, joille olen pakannut useammat kengät mukaan, ja sitten käyttänyt korkeintaan kahta paria. Nykyisin mukana on samalla tavalla yleensä vain kahdet, lyhyillä riittää yhdetkin. Paitsi jos tarvitsee jostain syystä lenkkareita, sitten kolmet.
Nykyään pakkaan mahdollisimman vähän matkoille mukaan. Yksillä farkuilla pärjään viikon. Alushousut ja sukat kääräisen t-paidan sisälle ja t-paita rullalle. Rullia mukaan 1/päivä. Ravintolassa olen pystynyt syömään ihan samoilla vaatteilla kuin muuallakin. Olisihan se kiva kuvitella olevani joku silkkimekkotyttönen joka liihottelee Pariisin katuja korkkarit kopisten, mutta kävelepä niillä korkkareilla koko päivä. Not gonna happen. Jätän korkkarit suosilla kotiin ja laitan jalkaan tennarit.
Hotellihuoneessa jätän tavarat aika pitkälti matkalaukkuun. Minulla on ihmeellinen taito luoda minuutissa ympärilleni kaaos. Itseäni se ei haittaa, mutta tiedän että monia muita ihmisiä se ahdistaa, joten pidän sen kaaoksen ihan omassa laukussani. Hammasharjan jätän mukiin, että se kuivuu.
Tuo on viisasta, että tunnustaa omat tapansa ja pakkaa niiden mukaan. Jos tiedän että tiedossa on joku hieno ravintola, niin silloin pakkaan usein korkkarit mukaan. Päivällä tennareissa ja illalla sitten korkkareissa. Tai sitten kompromissina siistit ballerinat, jotka menevät korkkareiden tilalla myös mutta joissa voi kävellä koko päivän.
Viime matkalla purin meidän kaikkien laukut heti kaappiin ja teen niin vastakin. Loma tuntuu enemmän lomalta, kun vaatteet on siististi kaapissa ja hotellihuone siisti. Matkalaukuille harvassa hotellissa on niin paljon tilaa, etteivätkö ne olisi koko ajan tiellä ja ne on niin rumatkin levällään ja sekaisina. Minusta unohtaminen ei ole edes valikossa, käyn kuitenkin kaikki kaapit ja laatikot läpi kotiin lähtiessä. Ötököistäkin uskon niiden paremmin hiipivän salamatkustajaksi myttyisessä lojuvassa matkalaukussa kuin että näen tarkasti mitä pakkaan tyhjään matkalaukkuun. Tosin ne on kyllä ovelia.
Yleensä mietin mukaan otettavat tavarat etukäteen aika hyvin, mutta sitten poikkeuksetta iskee viime hetken paniikki: ei voi riittää ja napsin mukaan sitten sitä ja tätä – ja joka kerta ihan turhaan. Ja joka kerta löydän matkalta myös uusia vaatteita, jotka syrjäyttävät mukana olevat. Yhden ainoan kerran olen matkustanut niin, että mietin tosi tarkkaan kaikki asut ja tein minipakkauksen. Kyseessä oli työmatka Pariisiin asiakkaiden kanssa ja sittenhän kävi niin, että muotovaahtopullo oli räjähtänyt ruumassa ja sotkenut kaikki vaatteet ja levittänyt osasta myös värit… Nice. Sen jälkeen olen osannut varautua, laitan kosmetiikat toilettilaukun lisäksi myös muovikassiin ja otan jotain varavaatetta mukaan.
Kenkien suhteen olen aika realisti, tiedän että en kuitenkaan halua kulkea koko päivää epämukavissa kengissä, joten otan mukaan mukavat, mutta asialliset. Tosin mun melkein kaikki kengät on korollisia eli menevät myös juhlavammassa paikassa. Tapanani on ostaa kengistä aina numeroa suurempi, niin ne on mukavat jalassa pidemmälläkin käytöllä.
Mielenkiintoinen tuo kengänkokofilosofia. Oletko varma, ettei se kokoa isompi olisi juuri se oikea koko? Nimittäin jos minä ostan kokoa suuremman, niin ne eivät pysy jalassa. Tai sitten pitää tunkea pohjallisia ja kikkailla ties miten, että kengät pysyvät mukana. Ostin juuri kirppikseltä kokoa isommat kuin normaalisti pidän, sillä ajatuksella että pohjallinen korjaa tilanteen. Mutta näyttää siltä että kegät jäävät kyllä pitämättä, koska ne lonksuvat jalassa.
Mulla ei ole koskaan matkalaukkuun räjähtänyt mitään, mutta voin vain kuvitella miten hirveä sotku siitä tulee. Ei kuulosta ollenkaan kivalta. Pitäisi itsekin muistaa aina kääriä muoviin kaikki mahdolliset, aina ei muista niin tehdä.
Voi olla. Kenkäkauppias aina sanoo, että kengän pitää ostohetkellä olla napakka, kun se kuitenkin löystyy, mutta musta napakka ei tunnu kivalle ja siksi otan yhtä isomman. Raskauden jälkeen koko kyllä kasvoi numerolla – tai sitten musta tuli vaan mukavuudenhaluisempi, tai molempia. Ja pidän usein villasukkia nilkkureissa ja nehän ei mahdu normikokoon, ehkä yhtä isompi johtuu myös niistä. Mutta kyllä ne hyvin mukana pysyy… Eli sitten se isompi lienee on juuri se oikea koko, kun se tuntuu parhaalle 👣