Huomaa myös uusi postaus: Näin olen käytännössä varautunut koronakaranteeniin.
Suomi on harvinaisen vakaa yhteiskunta, eikä meillä ole sotien jälkeen ollut kovin suuria katastrofeja. Ehkä siksi perusteellisempi ennalta varautuminen ei ole tuntunut kovin tärkeältä. Olen kuitenkin alkanut pohtia, onkohan tällainen vähän turhan huoletonta. Vaikkei meillä olekaan pahoja tornadoja tai maanjäristyksiä, kaikkea muuta voi aina sattua. Kymmenisen vuotta sitten inhimillinen erehdys saastutti Nokialla juomaveden, mistä seurasi paljon ongelmia. (Jos lukijoissa on nokialaisia, kertokaa ihmeessä miten arki järjestettiin!) Nyt jylläävä koronavirus ajaa ihmisiä kotikaranteeniin, jolloin kotivarasta voi olla korvaamaton apu. Tämän tapahtuma alkaa viimeaikaisten uutisten valossa näyttää entistä todennäköisemmältä, kun kokonaisia koululuokkia on kielletty tulemasta kouluun. Ja voihan sitä kaikkea muutakin tapahtua.
Kysyin keskustelupalstalla, miten ihmiset ovat varautuneet poikkeustilanteisiin, vaikutti siltä että vastaajat jakautuivat kahteen ryhmään: kaikkeen varautuneet maalla-asujat sekä huolettomat kaupunkilaiset, joilla ei toisaalta ole tilaakaan kovin kummoisille varastoille. Suurin osa kuitenkin ilmoitti varastoivansa ruokaa, mutta harva mainitsi patteriradiota, varavirtalähteitä tai vesikanistereita, retkikeittimistä puhumattakaan, joskin maalla asumisen etuna on usein myös puuhella ja oma kaivo. Minulla on vähän sama tilanne. Ruokaa (sekä lääkkeita) kyllä riittäisi koko perheelle varmasti pitkälle toista viikkoa, olettaen että hanasta tulee vettä, seinästä sähköä ja internet toimii. Mutta entäs niitä ei olisi saatavilla?
Veden ja elintarvikkeiden lisäksi olen ruvennut miettimään myös muuta varautumista. Kuinka varautua esimerkiksi siihen, ettei kännykkää saisikaan automaattisesti ladattua? Ehkäpä kannattaisi pitää kotona paria varavirtalähdettä jatkuvasti täyteen ladattuna. Tai mitä jos pankkikorttilaitteet lakkaisivat toimimasta? Pitäisikö hankkia retkikeitin? Entäpä puhdas vesi? En ole ajatellut varautua maailmanloppuun, mutta eri tahojen kotivaraneuvoja lukiessa alkaa tuntua siltä, että parantamisen varaa olisi jo siinä suositellussa 72 tunnin omavaraisuusasteessa. Suurin osa lähteistä, joihin olen tutustunut, suosittelee että kotitaloudet varautuisivat pärjäämään kolme vuorokautta myös sellaisessa poikkeustilanteessa, että esimerkiksi veden- tai sähkönjakelu katkeaa. Meillä ei ole eläimiä, mutta kotivaraan kuuluu myös lemmikkien ruoka ja vesi.
Mutta muunkinlaisia katastrofeja voi sattua. Voi vaikka käydä niin, että itse joutuu sairaalaan, ja joku muu joutuu ottamaan perheen asiat hoitoonsa. Silloin olisi hyvä olla jonkinlainen ”tärkeiden papereiden kansio”, josta löytyisi yhdessä paikassa tiedot kaikesta olennaisesta. Missä ovat vakuutukset, testamentit tai tärkeät terveyteen liittyvät dokumentit? Millaisia erikoisruokavalioita perheenjäsenillä on? Mitkä rokotukset ovat voimassa? Onko edunvalvontatestamentti tehty? Paperiasiani ovat viime vuosina kohentuneet merkittävästi, mutta ei minulla tällaista superkansiota silti ole.
Taidanpa ottaa tämän vuoden projektiksi koota kunnollinen kotivara poikkeustilanteita varten. Nykyiselläkin varustuksella pärjäisi varmaan melko hyvin, mutta organisointia se kaipaa. Olisi kätevää ja mieltärauhoittavaa tietää, että kotoa löytyy yksi laatikko, joka sisältää pätevän pärjäilypakkauksen muutamaksi päiväksi. Erilaisia listoja pakkauksen sisällöstä löytyy esimerkiksi Martoilta tai Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöltä. Niistä ajattelin hakea innoitusta, joskin varmaankin omaan tilanteeseen soveltaen. Ruokavaroja ei kannata hamstrata erikseen, vaan pitää kotona jatkuvasti sellaista määrää ruokaa, joka riittäisi muutamaksi päiväksi. Siten mikään ei mene turhaan vanhaksi jossain komeron perällä.
Nyt kiinnostaa, onko teillä kotivaraa? Miten olette varautuneet odottamattomia katastrofeja varten? Ja jos tällainen pakkaus löytyy, miten olette organisoineet sen ja järjestäneet tavarat? Otan mieluusti hyviä vinkkejä vastaan, sillä alan seuraavaksi koota tällaista pakkausta. Aiheesta seuraa varmasti lisää postauksia kevään aikana.
Ja loppuun vielä ajankohtainen muistutus: MUISTAKAA PESTÄ KÄDET SAIPPUALLA MONTA KERTAA PÄIVÄSSÄ! Mikään käsidesi ei korvaa perusteellista käsienpesua saippualla ja kuumalla vedellä.
Aikanaan ebola-tilanne sai miettimään näitä ja varautumisen tasoa todella meidän taloudessa nostettiin. Vuosia kulunut asiaa kovin miettimättä, mutta tässä kohtaa tajusin, miten hyvä asia oli tuolloin miettiä näitä läpi, nyt ei ole sellaista sekavaa ”mitä pitäisi tehdä”-tunnelmaa, kun on selkeät suunnitelmat miten toimia, tietyt perusjutut löytyy ja myös karanteeniasiat on mietitty.
Tositilanteessa pelkoa ja hätää varmasti tuntisi itsekin edelleen, mutta valmiit suunnitelmat ja varautuminen vähentävät täysin toimintakyvyttömäksi menemisen riskiä.
Silloin kyllä sai aika vinoja ilmeitä, jos jossain sivulauseessa edes mainitsi miettineensä ebola-epidemian uhkaa, toivottavasti nuo ivailijat ovat nyt itse miettineet kuitenkin omaa varautumistaan vähän seuraavaa päivää pidemmälle, siitä kun hyötyy koko yhteiskunta ettei laajamittaista paniikkimielialaa synny.
Hienoa että kirjoitat tällaisesta aiheesta!
Olen miettinyt tätä varautumista paljon. En halua olla mikään maailmanlopun survivalisti, mutta olen yhä enemmän alkanut miettiä, että varautuminen ylipäätään on aina hyvästä. Eniten siitä tulee mielenrauhaa, että tietää vaikuttaneensa niihin asioihin joihin voi. Tällä hetkellä isoin asia lienee vesi, meillä ei ole sitä yhtään varastossa, eikä myöskään mitään erityisiä astioita sen hakemiseen muualta. Toisaalta kuten Nokian vesikriisi osoitti, inhimillinen virhe saattaa aiheuttaa kuukausia kestävän poikkeustilan. Tästä syystä olen nyt päättänyt hankkia ja organisoida kotiin tällaisen pärjäämispakkauksen.
Meillä on vaihteleva määrä ruokaa, vähintään kolmeksi päiväksi, siis sellaista, joka ei tarvitse jääkaappia tai pakastinta, nyt on vähän enemmän, Ihan siksi, että täydensin varastoja normaalikierron mukaan.Tuoretuotteista yritän ostaa aina mahdollisimman pitkään säilyviä, esimerkiksi hedelmiä ja leipää siten, että mietin niiden säilyvyyden.
Ruuan lisäksi on tyhjä vesikanisteri – yleensä, jos vesi menee katki, kaupunki järjestää korvaavan vedenjakelun, mutta veden kantamiseen sopivia astioita on oltava itsellä. Kerran olen ollut alueella, jossa oli vedenkeittokehoitus ja toisen kerran vähän aikaa sitten meni runkovesiputki poikki. Hain sekä vedenjakelusta että kaupasta vettä.Putkistoon jääneen veden keitin isolla kattilalla. Tähän hommaan ei vedenkeitin tai kahvinkeitin riitä, vaan vesi pitää oikeasti keittää. Koen hankalaksi sen, että vettä olisi valmiina, koska yleensä hanavesi on puhtaampaa kuin pullovesi, eikä veden seisottaminen astiassa tee sille hyvää.
Näiden lisäksi on vanha paristokäytttöinen radio (ja paristoja), taitaa olla turha jo,tulitikkuja, kynttilöitä, taskulamppu (ja paristoja), ihan vaan senkin takia, että mökillä on kiva lukea peiton alla kirjoja, Hygieniatuotteita on lähinnä siksi, että ostan isoja pakkauksia ja niistä riittää pitkäksi aikaä, Varalla on myös lääkkeitä (särkyyn, kuumeeseen, vatsatautiin ja määrätyt lääkkeet sekä maitohappobakteerit) sekä ensiaputarpeita. Sekä tietysti vessapaperia ja muutama yksittäispakattu kosteuspyyhe, jotka ovat hankalia, koska niissä on käyttöaika, en periaatteessa tykkää yksittäispakatuista. Käsidesiä ei ole kotona ole, ei ole nytkään. Mutta käsiä pestään ”aina”.
Lisäksi kotona olisi hyvä olla sulakkeita ja lamppuja, en tiedä, katsotaanko tämä kotivaraksi.
Risukeitin tai vastaava olisi hyvä olla olemassa – hellakaan ei toimi, jos sähköt menevät, samoin riittävästi lämmintä vaatetta.
Jos minulla olisi auto käytössä, siellä olisi ensiapupakkaus, retkikirves, lapio ja lämmin viltti, vähän riippuen vuodenajoista ja ajomatkoista, vessapaperirulla ja taskulamppu sekä lakisääteiset varusteet. Olemme kyllä joskus joutuneet odottamaan jatkokuljetusta 30-asteen pakkasessa rikkimenneessä bussissa, joten tämänkin yritän matkustaessa huomioida.
Jos oikein muistan, joskus on rakennusmääräyksissä ollut, että OKT:ssa pitää olla tulisija, mutta näin ei ilmeisesti enää ole.
No näyttää siltä, että pitkä postaukseni olisi kadonnut, tässä sama lyhyesti ja muutama pitkästä postauksesta pois jäänyt seikka.
Kyllä meillä on lämpimässä säilyvää ruokaa, hygieniatarvikkeita ja kaikkea tarvittavaa ohjeiden mukaan, vähintään 3 päiväksi, enimmillään pariksi viikkoa. On ollut aina. Katson ruuasta aina säilyvyyden, esim. hedelmistä ja leivästä.
Vesikanisteri (tyhjä) on tärkeä, koska kaupungin järjestäessä vedenjakelua täytyy olla vedenkantoon sopiva astia. Pullotettua vettä en varastoisi. Vedenkeittoon täytyy olla sopivat kattilat – kahvinkeitin tai vedenkeitin ei siihen riitä. On kokemusta sekä veden saatumisesta että runkovesiputken katkeamisesta. Tarvittavat lääkkeet on tietysti pidemmälle ajalle, samoin pientä ensiaputarviketta.
Edellisestä postauksesta jäi pois käteinen, sitä on aina kotona. Ja sitä varten, että kotoa täytyy poistua nopeasti, tietyt tärkeät jutut on käden ulottuvilla aina (kiintolevy, puhelin, laturi lompakko, passi ja muutama oma juttu). Ulkonmailla asuessa tähänkin piti varautua. Oli tarpeen.
Käsidesiä ei ole kotona, Käytän kyllä julkisissa tiloissa, jos sitä on tarjolla.
Olen tätä asiaa pohtinut, ja meillä itse asiassa on aika hyvät varastot kaikkea, mutta tavaroita ei ole organisoitu mitenkään. Tosi tilanteessa niitä pitäisi etsiä eri paikoista, eikä voisi olla ihan varma löytyykö kaikkea. Niinpä olen päätynyt siihen, että teen yhden kannellisen muovilaatikon, jonne sijoitan radion, varapattereita, kynttilöitä, tulitikkuja, mahdollisesti sen hankittavan retkikeittimen, taskulamput ym. tarpeelliset tavarat. Myös käteistä rahaa, sillä sitä minulla ei yleensä ole yhtään korttien ja mobilepayn yleistyttyä. Käsidesiä meillä on, vaikka en olekaan sitä sen kummemmin hamstrannut. Ostoslistalla on myös noita vesikanistereita, roskapusseja (ei ole ulkovessaa kaupungissa) ja varavirtalähteet.
Retkikeittimessä miettisin sen energialähteen ja säilyttämisen huolella. Meillä on ollut suvun mökillä ja vanhemmilla isoja nestekaasukeittimiä, osa 60-luvulta. Ei varmasti lopppunut nestekaasugrillistä ja -muurikasta polttoaine ja jäi vielä perinnöksikin.Itseäni hirvitti säilyttää niin isoja määriä helposti helposti syttyvää materiaalia lähellä asuinrakennuksia, mökillä jopa keittiön nurkassa, vaikka keitin olikin käytössä.
Olipa millainen keitin hyvänsä, polttoainetta olisi hyvä olla myös jonkun verran. Samoin voisi tarkistaa, että sille on hyvä /sopiva keittoastia.
Retkeilevillä ihmisillä risukeitin tai muu vastaava on tietysti muussakin käytössä.
Läheisilleni ja ystävilleni on sattunut jopa kuolemaan johtavia tulipaloja, ja itse suhtaudun tulipalon vaaraan vakavasti. Mietin oikeasti pienen paloturvakaapin hankkimista, kun ei pankin tallekelokeroa juuri nyt ole, sellainen on ollut. Tietysti alkusammatus- välineet ja tekniikat ovat hallussa.
Tuo säilytys on relevantti kysymys. En vielä tiedä miten se ratkaistaisiin. Mutta olen suunnitellut hankkivani palonkestävän laatikon tärkeille papereille ja luopuvani tallelokerosta.
Hyvä puheenvuoro arjen monipuolisesta varautumisesta! Innostuin itsekin alani puolesta kommentoimaan juuri Korona-aiheilla
Koronakaranteeni saattaa iskeä omalle kohdalle milloin tahansa, ja silloin pieni varautuminen helpottaa elämää, vaikkei tietysti tarvitse samanlaista varastoa, kuin jos tulisi vaikka laaja ja pitkä sähkökatko.
Meillä on kyllä aina kaapeissa ja jääkaapissa/pakastimessa sen verran ruokaa, että pärjäisimme varmasti jopa viikon käymättä kaupassa.
Nyt olemme kuitenkin ostaneet kaappeihin täytettä ihan vain koronan vuoksi. En näe sitä mitenkään huonona tai hätävarjeluna, mutta varautua voi. Kaikki on kuitenkin syötävissä myöhemminkin, joten hukkaan ne eivät mene.
”Hamstrasimme” myös käsidesiä, koska sillekin on käyttöä myöhemminkin. Käsipesu/desin käyttö tarvittaessa on aina flunssakautena ollut käytössä, vaikka muuten emme bakteereja pelkääkään.
Sama juttu, normaalilla ruokavarastolla eläisi hyvän aikaa, olettaen että ruokaa voisi laittaa kotona normaalisti. Me pärjättäisiin varmaan useampi viikko, jos vesi ei loppuisi. Pidän kotivaraa jo ihan normaaleja sairauspäiviä varten pakkasessa, jotta aina löytyisi jotain valmista ruokaa jotta ei tarvitse kipeänä ruveta kokkailemaan. Käsidesiäkin riitää, koska minulla on tapana ostella sitä muutenkin kaikkiin käsilaukkuihin, mutta voisin ehkä ostaa isomman pakkauksen josta sitten vajottaa pienempiin, kun ne alkavat loppua. Tosin kotona tykkään desinfioida kaikki ihan tavallisella nestemäisellä desinfioimisaineella, jolla pyyhin ovenkahvat ym jos vatsatauti iskee.