Uraäiti haastoi minut taannoin paljastamaan käsilaukkuni sisällön. Otin haasteen vastaan ja kuvasin sisällön välittömästi, etten rupeaisi puolivahingossa lavastamaan mitään todellisuutta kauniimpaa. Mutta yllättäen tilanne ei ollutkaan ollenkaan paha.
Tämä on arkikäsilaukku, jota yleensä kuljetan mukanani. Kuten näkyy, se ei ole kovin suuri, mutta tarpeen vaatiessa siellä on kyllä kuljetettu varavaippoja ja vaihtokenkiä ynnä muuta. Toisaalta viime aikoina olen kulkenut paljon ihan ilman käsilaukkua, kiitos takin isojen taskujen. Otan mukaan vain avaimet ja kännykän, ja ehkä pankkikortin. Niillä pärjää pitkälle, ellei ole erityisempää menoa.
Laukusta löytyi kaksi kynää, huulikiilto, Stockan kahvikuponki, jonka sain hyvittelynä rikkinäisestä tyynynliinasta sekä lapsen ponksupampula (miksi noita rinkuloita oikein sanotaan??) Jos lähden kotoa, kuvassa näkyvien tavaroiden lisäksi siellä on tietysti myös avaimet, kännykkä, kuulokkeet ja lompakko, jotka tosin kuvaushetkellä olivat kaikki jossain muualla.
Olisi kiva jättää teidät siihen uskoon, että tämä on se standardi, mutta tosiasiassa laukkujen pohjilta löytyy usein myös kuitteja, nenäliinoja ja muuta pientä sälää. Kuten kaikki pienten lasten äidit tietävät, käsilaukusta voi löytyä oikeastaan mitä vaan, pikkukivistä rusinoihin ja puruleluihin. Esikoisen ollessa vauva, en koskaan lähtenyt liikkeelle ilman massiivista tavara-arsenaalia. Sittemmin ymmärsin, että vaikka lähikauppareissulla tulisi tarve vaihtaa vaipat, en sitä kuitenkaan rupea keskellä katua tekemään, vaan ehdin kyllä kotiin asti. Niinpä rentouduin ja lakkasin varautumasta kaikkeen mahdolliseen kulkiessani vain parin kilometrin päässä kotoa. Pitemmille matkoille täytyy tietysti ottaa edelleen runsaammin tavaraa.
En haasta ketään yksittäistä ihmistä mukaan, mutta kuulen kyllä mielelläni kommenttiboksissa, mitä te muut kuskaatte mukananne!
Hauskaa, että otiti haasteen vastaan =) On totta, että käsilaukun valtava tavaramäärä taitaa olla tavallaan kaaoksen hallintaa. Reagointia pelkoon ”…jos tapahtuu jotain, eikä laukusta löydykään siihen apuja…” Mukavaa viikonloppua!
Työpäivinä mukana on usein myös pieni pussukka, jossa on sitten laastareita, buranaa, kampa, jne tarpeellista pientä. Siirtelen sitä samaa pussukkaa aina laukusta toiseen, se on kätevää. Tämä oli oikein hauska haaste, vaikka tällä kertaa ei mitään mörköjä kaapista löytynytkään 🙂
Minä kutsun niitä yleensä hiuslenkeiksi. 🙂
Minä en ole aikoihin käyttänyt käsilaukkua. Avaimet, huulirasva ja kännykkä, jonka kotelossa pankki- ja matkakortit ovat, mahtuvat hyvin takin taskuun. Kun kesä tulee, eikä ole enää takkia taskuineen päällä, otan laukun jälleen läyttöön, mutta eipä sen sisältö tule varmaan muuttumaan. No, ehkä ohut neuletakki tulee lisäksi, koska olen sellainen vilukissa, että kun helle helpottaa iltaa kohti muutaman asteen, minä palelen. 🙂
Hiuslenkki! Vasyaus on joskus lähempänä kuin luulisikaan. Kuulin vähän aikaa sitten tuon ponksun, ja se oli minusta niin hupaisa sana että otin heti käyttöön.
Tuosta huulikiillosta on kyllä sanottava, että harvemmin sitä käytän. En tiedä mistä syystä se oli laukkuun eksynyt. Ehkä takana oli jokin kaukaa haettu ajatus vaikuttaa huolitellulta.
Mulla semmoinen lahjaksi saatu kankainen olkakassi, melko tilava. Siellä on yleensä käyttämättömiä mutta myös ruttuisia, käytettyjä nenäliinoja, pieni ensiapupussukka, jossa on pari putsauspyyhettä ja laastaria, sudoku, muistivihko ja lyijykynä ja sitten kukkaro, ellei se ole ostoskorissa, jossa säilytän kotona myös tuota kangaskassia. Ja jotakin pientä evästä siellä on myös yleensä ja ksylitolipastilleja sekä pieni tuubi rasvaista perusvoidetta. Kuljetan siellä välillä myös avaimet ja puhelimen, elleivät ne ole taskussa. Välillä siellä on myös käsityö tai lukemista. Luulin, ettei olisi muuta, mutta kun kurkkasin, löytyi vielä e-koodiavain.
Just semmoista varautumista, että jos jotakin sattuu tai on odottelua, niin eipä sitten hätää…
Varakassi on tosiaan oikeasti järkevää kuljettaa mukana, vaikka se kuulostaakin vähän hassulta. Jos siis haluaa välttää niitä muovikasseja.
Itselläni on käsilaukussa yleensä aina kännykkä, lompakko, avaimet, passi, kirja, ainakin yksi kynä, hiusharja, kangaskassi, kestohedelmäpussi, pari laastaria ja pieni pillerirasia, jossa on pari särky- ja allergialääkettä. Talvisin myös pieni käsivoide ja satunnaisesti muutakin, kuten xylitolipastilleja, suklaata, kuitteja tms. Työaamuina laukusta löytyvät edellisten ohella työeväät.
Nyt tosin olisi tarkoituksena tehdä pieni muutos vakiovarustukseen ja saada viimeinkin aikaiseksi tilata lompakkoon sopiva henkilökortti, niin ettei passin tarvitsisi aina olla mukana. Ajokortittomana sen kun tarvitsee jos haluaa extempore ostaa vaikka arvan ja joutuu todistelemaan täysi-ikäisyyttään (eihän sitä täytäkään kuin vasta 28…).
Mun käsilaukkuun ei kyllä eväät enää mahtuisi 🙂
Mun käsilaukku on tyhjä. Jos lähden jonnekin, laitan sinne puhelimen, rahapussin ja avaimet. Mutta mun työlaukku… Luulen, että työkaverit tunkee sinne salaa tavaroita, koska se on niin täynnä. Aina. Tämä tosin johtunee siitä, että mulla ei ole töissä paikkaa, missä säilyttää tavaroita, niin ne pitää kantaa mukana.
Mun käsilaukkuna on entistä useammin reppu tai iso satulalaukku. Koska:lompakko, puhelin, kalenteri-muistikirja, kynä, avaimet puhelin+laturi, muistitikku, meikkipussi, lääkepussi,kampa, hajuvesi, hammasharja,kirja. tarvittaessa sontsa, aurinkolasit, kartta, passi, pieni käsityö ja kamera ja varakassi. Niin ja repun taskussa on aina samsoniten riippulukko, jolla sen saa kiinni.
Kun tuohon lisää vaihtoalusvaatteet, sillä kelpaa tehdä jo viikonloppureissun.
Meinasin just edelliseen kirjoittaa, että välillä reppu olisi kätevämpi kuin käsilaukku, mutta tässähän jo tulikin.
Käsilaukkuna kulkee nahkainen keskikokoinen käsilaukku. Tällä hetkellä en kehtaisi laukun sisäkyöä edes paljastaa, koska sitä ei ole siivottu aikoihin. Joten sisältää ehkä enemmän roskaa kuin hyödyllistä.
Yleensä mukana kulkee tietysti lompakko, avaimet ja puhelin. Tämän lisäksi pieni pussukka mistä löytyy lääkkeitä särylle, vatsalle, närästykseen, allergiaan.. Lisäksi huulikiiltoa ja puuteria, laastareita. Matkakortti, käyntikortteja, nenenäliinat, kynä, vitamiineja.. Siis kaikkea. Yleensä minulta löytyy jos joku jotain kaipaa.
Silti laukkuni on vain keskikokoinen eikä edes täynnä 🙂
Ajattele, mitä kaikkea saisit mukaan jos pakkaisit laukun täyteen 🙂
Minä kuolisin häpeästä, jos mun pitäisi näyttää mun laukun sisältö. Se on nolo potenssiin tuhat. Liikaa ihan kaikkea. Kaikki rutussa. Ja kaikkea tarpeetonta. Roskia, joita pistän sinne kun ei löydä roskista. Useita huulikiiltoa. Monta käsirasvaa. Seteleitä kuittien välissä (sinänsä kiva ylläri). Siis ihan hirveä.
Täytyy todellakin ulottaa raivaaminen myös sinne.
KÄsilaukku on kiitollinen raivattava, koska se on kuitenkin aika pieni esine, ja sisältö on helppoa sijoittaa uudelleen. Yleensä vain roskat pois ja muut takaisin.
Lompakko, huulirasva, huulikiilto, huulipuna, kuitteja, nenäliinoja, purulelu, vaippa, ruokalappu, maissinaksuja jne. jne. jne.. Pitäis taas siivota 😀
Ärsyttävimmät löydöt ovat mielestäni niitä eväitä, jotka on sinne unohtuneet. Sellainen pari kuukautta pohjalla pyörinyt rusina on aika ällöttävä ;D
Mulla laukun sisältö riippuu päivästä, mutta tänään repussa oli kalenteri, lompakko, avaimet kotiin ja töihin, matkakortti, kännykkä, huulirasva, aurinkolasit, kirjastoon palautettava kirja sekä pikkuinen pussukka, jossa mulla on aina mukana särkylääkettä, purkkaa, ponnari ja pari pinniä sekä nenäliinoja. Usein otan myös varakassin, jossa vien evät töihin ja kotimatkalla kiikutan kaupasta ostokset, niin vältyn muovikassin ostamiselta. Vaihdan laukkua päivittäin sen mukaan, miten paljon kamaa tarvitsee ottaa mukaan.
Jos en tyhjentäisi kamppeita joka päivä laukusta, sinne kerääntyisi paljon kaikenlaista turhaa. Olen myös todennut, että kannattaa aina valita pienin mahdollinen laukku, mihin saa kaiken tarpeellisen sopimaan, sillä muuten sinne tulee jemmailtua niin paljon kuin ylimääräistä tilaa on.