Laitetaan vaihteeksi Viikon vinkkien tilalle perinteinen raivauspostaus – kuvien kera!

Kun tuli mainittua se kaappi, josta löytyi se onneton keittiövaaka (jossa vihdoin on patteri! Hurraa! Aaltoja!), niin päätin sitten oikeasti tehdä asialle jotain. Kaappi on kapea ja korkea, ja siinä on useampia hyllyjä. Raivasin ja järjestin uudestaan kaksi alimmaista.

Ennen siivoamista näytti tältä:

Hyllyllä on etupäässä kynttilöihin ja niiden polttamiseen liittyviä tavaroita ja tarvikkeita. (Joita muuten on melkoinen määrä ottaen huomioon, että minä en ole kynttiläihmisiä.) Sitten on puukko, maalarinteippiä, tusseja ja varmaan kolme kiloa painava mortteli. Löytyy myös se keittiövaaka, sekä vanha tuoksulyhty. Tämä kaappi on sillä lailla keittiön reunassa, että kynttilähommat voivat ihan hyvin olla täällä, koska niitä harvemmin tarvitaan. Toisaalta pakastin on vastapäätä, joten maalarinteippi ja tussi tuntuivat olevan oikeassa paikassa myös. Niillä nimittäin merkitään purkinkanteen mitä siinä on pakastettu.

Lopputulos näyttää kuitenkin tältä:

Hoksasin nopeasti, että tässä kannattaa soveltaa perinteistä ”samanlaiset yhteen” tekniikkaa. Niinpä tyhjensin molemmat hyllyt ja pyyhin puhtaaksi keittiötahmasta. Sitten järjestin tuikkukipot ylemmälle hyllylle ja jätin korkeat kynttilänjalat alemmalle. Alemmalla hyllyllä on nyt myös tulitikut, kakkukynttilät ja sammuttaja. Niiden lisäksi myös se vaaka ja mortteli. Jälkimmäiselle etsin paikkaa muualtakin, mutta se ei mahtunut järkevästi minnekään joten jätin sen paikalleen.

Kaapista poistui tavaraa: irtokynttilät siirsin komeroon, jossa niille on ihan oikea paikka olemassa. Tuoksulyhdyn vein kylppärin kaapin päälle, jossa säilytän myös eteerisiä öljyjä (samanlaiset yhteen tässäkin tapauksessa). Maalarinteippi ja tussit puolestaan muuttivat pienen matkan alemmas vetolaatikkoon, jossa pidän pussinsulkijoita, leivinpaperia ynnä muuta vastaavaa. Ne ovat edelleen lähellä pakastinta, mutta peräti samassa laatikossa kuin pakastepussit. Järjestin lopulta myös tuon laatikon, sillä epäjärjestys oli vallannut senkin.

Tällä kertaa en heittänyt roskikseen muuta kuin pari loppuun poltettua tuikkua. Kaikelle muulle löytyi oma paikka helposti, ja silti kaappiin tuli lisää tilaa. Kynttilänjalkojen määrää katsellessa tuli tosin mieleen, että osasta voisi helposti luopua. Nimittäin kahdesta sellaisesta, jotka olen saanut lahjaksi: toisen sain kerran tuliaisiksi ja toisen kiitokseksi yhdestä työkeikasta. Ehkä jostain löytyy kynttiläihminen, jolla olisi niille käyttöä. Tästä voi myös havaita, että koriste-esineet ovat hankalia lahjoja. Molemmat jalat ovat nimittäin ”merkkitavaroita”, mutta kun ne eivät ole oman tyylisiä niin niitä ei juuri koskaan tule käytettyä.

Pienestäkin raivaamisesta tulee aina tosi hyvä fiilis. Optimaalinen järjestys tuo jotain kummallista tyydytystä tällaiselle organisointifriikille. Ensi viikolla voisi ottaa työn alle samasta kaapista loput kaksi hyllyä.