Aineettomista joululahjoista

Kirjoitin pari vuotta sitten uudet joululahjasäännöt, ja olen edelleen sitä mieltä, että niitä noudattamalla ei voi mennä pahasti pieleen. Meinasin tehdä postauksen aineettomista joululahjoista, mutta HSY:n lahjavinkit ovat niin kattavia, että on turha ruveta listaamaan kaikkia niitä tänne uudestaan. Alla kuitenkin muutamia yleisiä ajatuksia aineettomiin joululahjoihin liittyen.

Yleisesti ottaen tykkään aineettomista lahjoista kovasti. Niitähän on monenlaisia. Erilaiset elämykset ovat hyviä lahjoja. Voi antaa pääsylippuja eri tapahtumiin tai paikkoihin. Esimerkiksi Museokortti on mielestäni aivan loistava idea! Lapsille tai nuorille on myös sopivia kohteita. Tykkään esimerkiksi kiipeilypuistoista, mutta moni lapsi innostuu myös konsertista tai teatterista. Lahjaksi voi antaa myös esimerkiksi 10 kerran kortteja kuntosalille, uimahalliin tai muuhun harrastukseen.

Hyväntekeväisyyslahjat sopivat mielestäni parhaiten sellaisille ihmisille, joita haluaa muistaa mutta joilla on jo kaikkea. Olen itse antanut kaikenlaista puista koulupukuihin. Tässä yhteydessä on ehkä parasta, jos tuntee lahjan saajan hyvin, jotta tietää hänenkin arvostavan tällaista. Olen kuullut, että kaikkia vuohet ja lehmät jossakin kehitysmaassa eivät miellytä, mutta jos taas saaja arvostaa hyväntekeväisyyttä, nämä ovat oivallisia vaihtoehtoja.

Sanoma- ja aikakauslehdet eivät varsinaisesti ole aineettomia, mutta lasken ne kuitenkin mukaan, sillä useimmiten ne heitetään jossain vaiheessa paperikeräykseen. Samoin erilaiset nettipalvelut, kuten musiikki- tai elokuvatilaukset ovat mielestäni kivoja. Näissä kaikissa on sekin hyvä puoli, että niistä riittää iloa koko vuodeksi.

Lahjakortit ovat kelpo vaihtoehto silloin, kun saajan makua ei tunne kovin hyvin. Olen itse antanut niitä lähipiirin teineille, joiden makua ja mieltymyksiä on mahdotonta arvata. Samoin olen joskus muistanut lahjakortilla esimerkiksi meidän siivoojaa. En tiedä millainen tyyli hänellä on kotona, tai millaisista herkuista hän pitää, joten lahjakortti on turvallinen vaihtoehto.

Olen aiemmin suositellut syötäviä ja juotavia, mutta viime aikoina olen tullut varovaisemmaksi niiden suhteen. Ihmisillä on nykyisin niin paljon allergioita, ruokayliherkkyyksiä ja muuten vaan syömiseen liittyviä rajoituksia, että sopivan lahjan löytäminen voi olla vaikeaa. Uskallan kyllä edelleen antaa näitä lähipiirissäni, jossa tiedän mistä vastaanottaja pitää.

Lopuksi sanoisin, että tällaisten lahjojen etuna on joustavuus. Hintahaitari on laaja: omaa aikaa voi antaa ilmaiseksi, vaikkapa lastenhoidon tai muun ”lahjakortin” muodossa. Jos taas haluaa oikein panostaa, voi rauhassa hankkia vaikka oopperaliput ensi-iltaan. Pidän myös siitä, että aineettomiin lahjoihin liittyy yleensä yhdessäoloa. Niistä tulee parhaimmillaan yhteisiä muistoja.

Mitkä ovat teidän parhaat vinkit aineettomille lahjoille?

10 thoughts on “Aineettomista joululahjoista

  1. Mielestäni aineettomat joululahjat ovat hieno idea ja itsekin niitä mielellään annan ja vastaanotan. Mutta tässäkin pitää huomioida vastaanottajan mieltymykset. Se vasta on kurjaa jos tuntuu että on ”pakko” käydä vaikka konsertissa kun on saanut sinne liput vaikka tapahtuma ei yhtään kiinnosta. Epämieluisan tavaran voi vielä edes jemmata kaappiin, mutta aineettoman lahjan käyttämättä jättäminen voi tuntua hankalammalta

    • Joo ehdottomasti näin! Ajatuksena on tietenkin pyrkiä antamaan sellainen lahja, josta vastaanottaja pitää. Mutta noita aineettomia on niin moneen lähtöön, että luulisin jokaiselle löytyvän jotakin. Musiikin vihaajalle ei tietenkään pidä antaa konserttilippua eikä absolutistille viinipulloa.

      • Niin, näinhän sen pitäisi mennä. Olen vain huomannut, että joskus lahjan antaja ostaa sellaista jota haluaisi itse, eikä mieti haluaako vastaanottaja samaa. Pätee varmaan sekä tavaroihin että aineettomiin lahjoihin,

  2. Lapseton ystäväni lähetti minulle kuvan, jossa oli prinsessabarbie, starwarslegoja ja jokin kolmas lastenlelu ja kertoi olleensa joululahjaostoksilla. Olin hiukan ihmeissäni, sillä hänen lähipiiriinsä ei kuulu pieniä lapsia. Hän kertoi, että siinä oli lahja hänen sisarelleen ja kahdelle ystävälleen. Olin edelleen hämmentynyt, kunnes oivalsin: hän vei nämä tavaralahjat HOPE:n keräykseen varattomien lasten joululahjoiksi – ja lähipiiri saa hyvän mielen,

    Vuohet ja koulupuvut ovat ihan kivoja, mutta menevät jotenkin kauas tuntemattomaan, tämä tuntuu konkreettisemmalta tavalta lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

    • Olipa hyvä idea! Olemme osallistuneet Hopen keräyksiin jouluisin, mutta en ole koskaan älynnyt antaa ”lahjaksi” noita muille ihmisille. Oikein hyvä kohde!

  3. Olen itse ostanut vuosia isälleni jonkin aineettoman lahjan hyväntekeväisyyteen. Mielestäni se on paras lahja sellaiselle, jolla on jo kaikkea ja varaa itse käydä esimerkiksi teatterissa. Vaihtelen kohdetta vuoden mukaan, riippuen millainen tilanne maailmassa kulloinkin on päällä.. Ostan myös usein leffalippuja läheiseen pieneen leffateatteriin, jossa käynti jo itsessään on elämys.

    Meillä lapset saavat usein lahjaksi lahjakortin lastenvaateliikkeeseen ja se on näin perheen vaatehankinnoista vastaavalle todella mieluinen lahja.

    Itse pidän kyllä materialistisistakin lahjoista vaikka olenkin taipuvainen vähäiseen tavaramäärään. Olen kuitenkin niin kranttu, että tiedän minulle olevan erityisen vaikeaa löytää sopivaa lahjaa. Yritin pinnistellä ja keksiä milloin olen saanut sellaisen lahjan josta ilahduin erityisesti. Keksin juuri ja juuri yhden ainoan.. Aineettomana lahjana ilahtuisin kovasti vaikkapa lahjakortista kosmetologille tai teatterilipuista, jostain sellaisesta jota viisihenkisen, ”alemman keskiluokan” perheen äiti harvemmin raaskii itselleen hankkia.

    • TÄytyy sanoa, että kyllä hyvä kirja on aina paikallaan 🙂 Myös annan kirjoja mielelläni. Tässä kohdassa horjahdan ehkä itse vähän siihen, että annan sellaista mistä itse pidän. Mutta toisaalta lähipiirissä arvostetaan kirjoja, joten yleensä ne osuvat kohdalleen. Lukeminen on myös niin hyvä harrastus, että lapsillekin mieluusti annan kirjoja, ihan vaan lukemista tukeakseni. Olen tällainen ärsyttävä pedagoginen täti 🙂 🙂
      Itse sain viime vuonna museokortin lahjaksi, ja se oli mielestäni aivan mahtava lahja! Loistava tapa tukea sekä kulttuuria, että antaa lahja joka ilahduttaa koko vuoden. Siis jos tykkää taiteesta, ei se tietenkään kaikille ihmisille sovi.

      • Olen eri mieltä! Vaikka luen melko paljon ja lapsille luetaan jopa suht ahkerasti, emme omista montaakaan kirjaa. Suomessa kirjastoverkko on niin kattava ja monipuolinen, että miksi en hyödyntäisi sitä? Meillä täällä maalla on loistava kirjasto ja palvelu on niin erinomaista, että siitä voisi jopa maksaa. Tosin hetken Tampereella asuessani tajusin, että meillä on täällä paremmat oltavat, uutuuksia saa ihan yhtä lailla lainaan, mutta jonotusajat ovat murto-osan mitä kaupungissa oli.

        Minusta toisen kirjamakua on vielä vaikeampi tietää, kuin vaikkapa korumakua tai jotain muuta ulospäin näkyvää. Olen melko varma, että monella hyllyt pullistelevat lukemattomia lukemattomia lahjakirjoja. Minulla ainakin aiemmin pullisteli 😉

  4. Tosi hyvä, ajankohtainen kirjoitus. Kiitos! Jakakaahan ihmiset tätä somessa – jos jäisi vielä jotkut viime hetken tavaralahjat jouluksi hankkimatta. 👍

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.