Avainsana-arkisto: ruoka

Vuoden 2020 paras onnistuminen

Julkaistu , kirjoittanut
7

Tämän vuoden suurin oivallukseni ja onnistuminen arkeen liittyvissä asioissa on ehdottomasti ruokakasuunnittelu, joka vihdoin, vuosikausien yrittämisen jälkeen, toimii. Lopullinen sysäys tälle syntyi siitä, että tänä syksynä halusin toden teolla vähentää arjesta epäolennaista stressiä ja hötkyilyä, säästää aikaa keskittyä olennaiseen (eli minun tapauksessani väitöskirjaopintoihin). Olen analysoinut, miksi ennen epäonnistuin, joten listaan ensin virheet, jotka aiemmin tein:

  • Liian pitkä suunnitteluväli (minimissään 2 vkoa)
  • Liian kunnianhimoiset ateriat
  • Kauppatilauksen puuttuminen suunnitelmasta

Yritin aiemmin tehdä ateriasuunnitelman ainakin kahdeksi viikoksi kerrallaan, jottei minun tarvitsisi miettiä ruokia kovin usein. Samaan aikaan valitsin ruokia listalle keittokirjan kanssa. Yritin saada paljon vaihtelua, halusin kokeilla uusia reseptejä ja pyrin siihen, ettei mikään ruoka toistuisi kuin kerran kuussa. Jo pelkästään nämä laskivat onnistumisen todennäköisyyttä, mutta tajuan nyt, että iso osa kokonaisuutta on se, että suunnitellut ruoat pitää hankkia kerralla. Joko tilata kaupasta tai käydä ne itse ostamassa, mutta aiemmin en ymmärtänyt, miten tärkeää myös kauppasuunnittelu on.

Miksi nyt onnistuin?

Tänä syksynä ymmärsin vihdoin laskea rimaa niin alas kuin suinkin. Sanoisin, että tämä on onnistumisen ensimmäinen edellytys! Arkena ei ole aikaa ja energiaa tavoitella gourmet-tähtiä. Sen sijaan tavallinen, helppo arkiruoka se juttu. Tässä pähkinänkuoressa toimiva suunnittelu:

  • Arkiruokasuunnitelma kattaa päivät ma – pe, yksi viikko kerrallaan
  • Samaa ruokaa voidaan hyvin syödä perättäisillä viikoilla
  • Ensin suunnitellaan ruoat, sitten tehdään kauppatilaus/ ostoslista
  • Listalla on vain sellaisia ruokia, joita osaan tehdä helposti, ja joita perhe suostuu syömään suuremmin mukisematta

Teen seuraavan viikon ruokalistan edellisenä viikonloppuna. Inhoan listan tekemistä edelleen, mutta se on välttämätöntä. Tehtävää helpottaa elokuussa tekemäni iso listaus kaikista sellaisista ruoista, joita osaan tehdä, jotka eivät ole kovinkaan monimutkaisia valmistaa, ja joita myös lapset syövät. Tämä viimeinen tarkoittaa sitä, että kaikki ruoat eivät ehkä ole koko perheen suuria suosikkiruokia, mutta kuitenkin sellaisia, että ketään ei tarvitse pakottaa maistamaan.

Tällainen kattava listaus kaikista vaihtoehdoista on ollut minulle elinehto. Edelleenkin aivot lyövät usein tyhjää, kun aloitan suunnittelun, mutta omia muistiinpanoja lukemalla muistan taas, mitä kaikkia vaihtoehtoja olikaan olemassa. Listaus auttaa myös siinä, että pystyn helpommin toteuttamaan itselleni tärkeitä juttuja, kuten että syömme kalaa ainakin kerran viikossa, ja yleensä yhtenä päivänä on jokin kasvisruoka. Tämä yhdistettynä siihen, että rima on tarpeeksi matalalla tarkoittaa sitä, että kalapuikot todellakin lasketaan kalaruoaksi, ja avokadopasta kasvisruoaksi. Epäonnistuneina kertoina olisin yrittänyt jotain kuha Walewskaa, vietnamilaista wokkinuudeleita tai jotain muuta yhtä suurellista ja hankalaa, ja siihen sitten olisikin romahtanut koko yritys.

Viimeinen mutta tärkeä askel on tehdä ruokalistan pohjalta kauppatilaus. Itse suosin tällä hetkellä kotiinkuljetusta, koska yritän välttää ihmiskontakteja koronatilanteen vuoksi. Yritän tilata mahdollisimman paljon kerralla, mutta tässä on vielä opeteltavaa. Tarkoitus on, ettei lähikauppaan tarvitsisi mennä ollenkaan. Tilaan esimerkiksi leipää niin paljon, että laitan aina osan pakastimeen. Otan sieltä sitä mukaa kuin tuore loppuu. Vuosi sitten kävin lähikaupassa monta kertaa viikon aikana. Tänä syksynä olen käynyt ehkä pari kertaa kuussa. Ajansäästö on ollut merkittävä, samoin vältettyjen ihmiskontaktien määrä.

Suunnittelun suurimmat hyödyt

Aloitin systemaattisen suunnittelun elokuussa. Olen tehnyt sen joka viikko, lukuunottamatta syyslomaviikkoa ja yhtä tai kahta satunnaista viikkoa syksyn aikana. Jokaista suunnittelematonta viikkoa olen katunut viimeistään tiistaina. Suunnittelu on säästänyt tuntikausia aikaa, joka muuten olisi kulunut kaupassa käymiseen ja sen miettimiseen, mitä tänään syötäisiin. On uskomattoman vapauttavaa, kun ei joka päivä tarvitse tehdä erikseen päätöstä siitä, mitä syödään, ja sitten selvittää onko raaka-aineita, ja sitten käydä niitä hankkimassa. Jos olisin sellainen ehtoisa emäntä, joka tuosta vain pyöräyttää jääkaapin jämistä ihania ja ravitsevia aterioita, tätä kaikkea ei tarvittaisi. Mutta keittiö ei ole luontaisen lahjakkuuteni näyttämö, joten tarvitsen tällaisia työkaluja, jotta arki helpottuisi. Olen onnellinen siitä, että vihdoinkin olen keksinyt systeemin, jota pystyn ylläpitämään monta kuukautta peräjälkeen.

Suunnittelu lisää arjen joustavuutta. Koska koko viikon ruoat ja raaka-aineet on valmiiksi mietitty ja hankittu, ei haittaa vaikka tulisi yllättäviä käänteitä. Jos yhtenä päivänä ei ehdi laittaa sen päivän ateriaa, voi vaihtaa jonkun toisen päivän ruuan siihen tilalle. Lisäksi pidän pakastimessa hätävarana porkkanalettuja, joita voi sieltä lämmittää, jos kaikki menee plörinäksi. Suunnittelun yhtenä tavoitteena oli vähentää einesten määrää, ja siinä olen onnistunut hyvin, mutta silloin tällöin porkkanaletut pelastavat tilanteen.

Kirjoitin ensimmäisen raportin tästä jo syyskuussa, mutta nyt kolme kuukautta myöhemmin voin todeta, että kyseessä ei ollut ohimenevä innostus, vaan tämä systeemi todella toimii. Jouluviikkoina suunnittelu on jäänyt, sillä jääkaappi on täynnä jouluruokia, mutta kunhan lomat loppuvat, palaan vanhaan rutiiniin.

Mitä ostaisi kaupasta?

Julkaistu , kirjoittanut
17

Tiedätkö sinä, kuinka monta litraa maitoa teillä kuluu viikossa? Tai kuinka monta kananmunaa, kurkkua, omenaa tai viiliä? Kuinka paljon syödään leipää, mehukeittoa, juustoa tai jauhelihaa? Entä mikä lienee pastan, riisin tai perunoiden kulutus? Voin kertoa, että minä en osaisi vastata näihin kysymyksiin. En oikeasti osaa sanoa, montako litraa maitoa meillä juodaan viikon aikana. Voin esittää arvauksia, mutta täsmällistä tietoa ei ole. En osaisi vastata muihinkaan kulutusta koskeviin kysymyksiin muuten kuin erittäin summittaisella tasolla. Voin arvailla ja arvioida, mutta en tiedä.

Tämä on aika mielenkiintoinen havainto, kun ottaa huomioon että tässä on perhettä ruokittu jo vuosikausia. Mutta koskaan en ole pysähtynyt laskemaan tai miettimään, miten paljon ruokaa määrällisesti oikeasti kuluu. Tämä selittää monta asiaa, kuten esimerkiksi sellaisen ilmiön, että ruoka tuntuu olevan aina loppu, vaikka juuri kävin kaupassa. Tässä on selitys myös sille, miksi kaupan ruokatilaus ei ole ratkaissut ongelmia toivotulla tavalla. Olen ajatellut, että kerran viikossa kotiinkuljetus, ja sitten olisi viikoksi maidot ja leivät hankittu. Mutta miten voin kuvitella että homma toimisi, kun olen tähän asti laittanut ruokien määrät tilaukseen täysin fiilispohjalta?

Koska käyn nykyisin kaupassa päivän tai parin välein, osaan suunnilleen arvioida, paljonko ruokaa kuluu parin päivän aikana. Mutta jos haluan vähentää kauppareissuja, pitäisi osata ostaa tarpeeksi ruokaa esim. viikoksi. On suorastaan ällistyttävää, ettei minulla ole tällaista näppituntumaa. Tavallaan tämä on kierre. En jaksa kantaa kaupasta parin päivän tavaroita enempää, joten lähikaupan ostosten määrä on rajattu. Sitten ruokaa täytyy täydentää jatkuvasti, koska se tietenkin loppuu parin päivän päästä. Ennen korona-aikaa puoliso teki kerran viikossa isomman ostosreissun autolla, mutta en koskaan tullut sen tarkemmin laskeneeksi, montako litraa maitoa hän osti, tai että kuinka moneksi päiväksi ne sitten riittivät. Itse taas olen paatunut aliostaja, myös ruokakaupassa. En jotenkin uskalla ostaa tarpeeksi, vaikka en kyllä tiedä mitä oikein pelkään. Hävikkiä syntyy harvoin siksi, että jotain olisi ostettu liikaa. Säilytystilaa on ja joka päivä syödään.

Menekin selvittäminen on siis ykkössijalla ruokajärkiprojektin suhteen. Tähän asti ruokaa on vain aina ostettu lisää sitten kun se on loppunut, mutta nyt täytyy ruveta keskittymään paljon tarkemmin. Jos tietäisin, että meillä menee viikossa esimerkiksi 5 litraa maitoa, 12 palaa ruisleipää, 250g ketsuppia ja 20 desiä puurohiutaleita, voisin tilata kaupasta juuri täsmälleen tuon määrän elintarvikkeita, ja olla varma, että ne riittävä seuraavaan tilaukseen saakka. (Huom, esimerkit ovat keksittyjä. Minulla ei ole hajuakaan siitä, kuinka monta grammaa ketsuppia viikossa kuluu.) Se taas poistaisi kertaheitolla tarpeen rynnätä lähikauppaan ostamaan jotain yllättäen loppunutta perustuotetta. Paremmalla menekin tuntemuksella voisin myös hyödyntää kaupan tarjouksia järkevämmin, enkä toisaalta hamstraisi sellaista, mikä kuluu hitaasti

Sähköremontin yhteydessä meillä uusittiin sekä jääkaappi että pakastin. Molemmat ovat nyt niin isoja, että ruokaa kyllä pitäisi mahtua koko viikoksi ihan helposti. Pakastimessa voisin pitää kokonaista hyllyä vain kuluvan viikon aikana syötäviä ruokia varten. Sinne voisi laittaa sekä valmiiksi tehtyjä ruokia, että esimerkiksi tuoretta leipää, jota voisi viikon mittaan sitten sulattaa tarpeen mukaan. Jääkaappiinkin mahtuu kaikki tarpeellinen, etenkin nyt kun olen oppinut pitämään sen fiksussa järjestyksessä ja kaikilla tavaroilla on omat paikkansa. Kuivakaappi on pienempi, mutta sitäkin voisin helposti organisoida fiksummin, niin että kotivaraa olisi aina tarpeeksi.

Tämän viikon tehtävänä on siis kiinnittää erityistä huomiota siihen, paljonko ruokaa oikeasti kuluu. Viikon päästä olen viisaampi, ja voin kokeilla, osaanko tilata ruokaa kokonaiseksi viikoksi. Onko kukaan muu huomannut samaa ongelmaa?

Viikon vinkit: vaaralliset ostokset, six-pack ilman muovia ja miten jauheliha säilyy

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Viime viikolla uutisoitiin laajasti, kuinka Tukes oli testannut erilaisista halvoista verkkokaupoista tilattuja tuotteita. Ei erityisen yllättävästi monet tuotteista olivat ihan muuta mitä luvattiin, ja osa suorastaan hengenvaarallisia. Se, mitä en oikein ymmärrä, on tämä mitä tässä uutisessa sanotaan: ”Moni suomalaisostaja ymmärtää, että kovin kummoista laatua ei lähes ilmaisia tuotteita tilaamalla saa. Silti niitä tilataan.” On ymmärtääkseni päivänselvää, että jos laturi maksaa euron, se ei voi olla turvallinen, testattu, tai mitään standardeja täyttävä. Sama koskee ihan mitä tahansa muutakin tuotetta. Kukaan ei valvo näitä tuotteita, ja nämä Tukesin testit ovat pistokokeita. Se ettei halpatuotetta tässä raportissa mainita, ei tarkoita sitä että se olisi turvallinen. Sitä vain ei tällä kertaa otettu mukaan testiin. Jos siis näistä tilaa, niin kannattaa muistaa, että eurolla saa euron arvoisen tuotteen. Ja jos on pakko tilata, niin ei ainakaan lapsille, sillä monissa lastentuotteissa havaittiin konkreettinen hengenvaara. (YLE ja Iltalehti)

Hauska pikku-uutinen: oluen six-pack syntyy Carlsbergilla jatkossa liimaamalla tölkit toisiinsa. Syynä yrityksen pyrkimys vähentää merkittävästi muovin käyttöä. Oletan että liimassakin on omat ongelmansa, mutta muovijätteen määrää tämä kyllä vähentää. (Tekniikka&Talous)

Askarruttaako jauhelihan säilyvyys? Entä saako raakaa jauhelihaa maistaa? Ilta-Sanomat tarjoilee varsin kattava tietopaketin jauhelihan säilyvyydestä ja muuten turvallisesta käytöstä. 

Arkijärki-podcast 4: Vähennä tavaraa ennen joulua

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Jouluna tavarat lisääntyvät, ja joulun jälkeen puolestaan iskee hirveä raivausvimma. Mutta ehkä tarve karsia ei tammikuussa olisi niin suuri, jos tavaroita alkaisi vähentää jo ennen joulua hyvissä ajoin? Tässä podcastissa kerron, miten itse valmistaudun jouluun vähentämällä kaikenlaisia tavaroita, jotta myös jouluvalmistelujen tekeminen olisi helpompaa. Erityisesti huomion kohteena keittiö, kosmetiikka ja lelut.

Huom! Podcastin voi tilata myös Itunesin ja Acastin kautta! Ja jos tykkäsit, jätä toki kummassa tahansa palvelussa arvio, jotta muutkin löytäisivät Arkijärki-podcastin!


Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Viikon vinkit: lihaopas, muotia, lagom sekä tavarataitoja sisustusnäkökulmasta

Julkaistu , kirjoittanut
2

Vinkkasin tästä jo Arkijärjen facebook-sivuilla, mutta laitan sen myös tänne: WWF on julkaissut kalaoppaan rinnalle lihaoppaan, mikä on oikein tervetullut lisä. Muuten noista facebook-sivuista: tällaisina viikkoina, kun olen kiireinen muiden töiden kanssa ja blogissa on hiljaisempaa, päivitän kuitenkin facebookiin kiinnostavia linkkejä ja muita lyhyitä päivityksiä. Joten jos seuraat sivua, saat sitä kautta päivityksiä, vaikka itse blogi ei päivittyisikään.

Tiedän että Hesarin maksumuuri on ärsyttävä. Linkkaan silti tämän jutun suomalaisesta Timo Rissasesta, joka toimii kestävän vaatesuunnittelun professorina kuuluisassa designkoulussa New Yorkissa. Sen lisäksi, että miehen elämäntarina itsessään on todella kiinnostava, hänen näkemyksensä muodista ovat myös. Jutussa on paljon kiinnostavaa faktaa vaatteiden valmistuksesta ja vaatevalmistuksen ongelmista. Joku voisi seuraavaksi julkaista Vaateoppaan näiden kala- ja lihaoppaiden rinnalle!

Tanskalaisilla on hygge, suomalaisilla sisu ja ruotsalaisilla lagom. Onko onnellisuuden salaisuus siinä, että on tyytyväinen siihen mitä on? Ainakin kohtuullisuus on hyvästä, olipa aihe mikä tahansa. (MTV)

Törmäsin Tavarataitoihin yllättäen sivustolla nimeltä sisustuskaupat.fi. Tällä kertaa näkökulma on sisustuksessa, mikä on hauskaa, koska se ei kuulu lainkaan omiin harrastuksiini. On aina mielenkiintoista lukea jonkun muun tulkintaa omasta tekstistä.

Viikon vinkit: Paikka kaikelle, vanhat mausteet ja siivousrytmi

Julkaistu , kirjoittanut
3

Ilanan kirja Paikka kaikelle on nyt ilmestynyt. Se on minulla lukulistalla, mutta vaikuttaa siltä että olemme aika samoilla linjoilla, mitä tulee kodin raivaamiseen. Hänkin puhuu mm. pula-ajan mentaliteetista ja omistamisen ilosta. Mielenkiinnolla odotan, että saan kirjan käsiini.

Oletko joskus miettinyt, mitä tehdä vanhentuneille mausteille? Evira kertoo vastauksen. Vaaraa ne eivät aiheuta, vaikka ruokansa maustaisikin vanhaksi menneellä mausteella, mutta maku ei välttämättä ole kohdallaan.  Itse olen käyttänyt ja käytän vähän vanhaksi menneitäkin mausteita. Jos maku on ok, niin sekaan vaan. (YLE)

Kuinka usein pitäisi imuroida? Vaihtaa lakanat? Siivota? Martat tietää. Tässä jutussa on hviä nyrkkisääntöjä kaikkiin kodin siivoustoimiin, jos joskus on ”oikeaa” toimintatapaa pohtinut. Riippuen ihmisestä usein maalaisjärki riittää – sitten siivotaan kun näyttää liian sotkuiselta. Mutta tiedän myös, että on monia ihmisiä, joille tällainen toimintamalli ei sovi. Silloin viikkorutiinit ovat tosi käteviä. Jos pyyhkeet vaihtaa joka lauantai, ei tarvitse miettiä ovatko ne jo tarpeeksi likaiset vai eivät. (IL)

Viikon vinkit: vaatekauppa mullistuu, säilyviä ruokia ja ilmanlaatua

Julkaistu , kirjoittanut
1

Olen seurannut kiinnostavaa uutisointia siitä, mitä on tapahtunut vaatekaupalle. Ensin uutisoitiin, että suomalainen vaatekauppa on lyhyessä ajassa menettänyt 500 miljoonaa euroa. Uutisointi on kuitenkin mielestäni harhaanjohtavaa. Jutussa mainitaan, että naiset ovat lopettaneet ostamasta vaatteita, mutta jutusta käy ilmi että eihän se pidä paikkaansa. Vaatteet ostetaan vaan ihan muualta kuin vaatekaupoista. Tähän epäloogisuuteen tarttuu tämä kolumni, jossa pohditaan että onko se ostaminen sittenkään loppunut vai ei. Jos käytettyjen vaatteiden markkinat ovat kehittymässä, niin voisin tarjoilla bisnes-idean: miksei vaateliikkeet voisi avata samanlaisia kierrätyspisteitä kuin IKEA, jossa otetaan vastaan ja myydään uudelleen firman vanhoja huonekaluja. Jos ikealaadulla tämä on mahdollista, niin miksei sama toimisi merkkivaatteilla?  (molemmat jutut IS)

Jos olet joskus aprikoinut miten vanhaa ruokaa voi syödä, tässä luetellaan 9 ruoka-ainetta jotka säilyvät pitkään. Käytännössä listalta voi päätellä, että monet kuivat ja rasvattomat elintarvikkeet säilyvät, samoin yllättäen myös monet makeat. (MeNaiset)

Talouselämä listaa tyypillisiä sisäilman heikentäjiä suomalaisessa kodissa. Listalla mainitaan mm. kynttilät, suitsukkeet, eläinpöly jne. Yllättäen myös siivousaineet. Tästä olisi kiinnostavaa tietää lisää, valitettavasti juttu eri kerro, onko siivousaineella väliä, vai ovatko esim. ekotuotteet parempia. Toisaalta luulisin, että perinteiset saippua, sooda ja etikka tuskin saavat pahaa aikaan.

Viikon vinkit: vaatelakko, kotivara ja halparuokahaaste

Julkaistu , kirjoittanut
3

On kiinnostavaa lukea tätä juttua, jossa toimittaja oli lakannut ostamasta uusia vaatteita. Tämän sinänsä hienon päätöksen seuraus oli yllättävä – nimittäin maaninen kirppistely. Jutussa mainitaan myös mielenkiintoinen seikka: monille kierrätys tarkoittaa vain vanhasta eroon pääsemistä, ei tavaran hankkimista käytettynä. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen juttu, suosittelen. (HS)

Tässä jutussa puolestaan annetaan kattavat ohjeet siitä, millainen kotivara pitäisi olla poikkeustilanteiden varalta. Tästähän on ollut keskustelua täällä blogissakin. Ruuan lisäksi pitäisi olla etenkin vettä, sekä paristoja, tulitikkuja ja muuta tärkeää. Haluaisin järjestää tämän asian kuntoon, mutta se vaatisi oman aikansa. Jää ensi vuoden puolelle. (Helsingin uutiset)

Seurasin todella kiinnostuneena syyskuun halparuokahaastetta, jossa oli tarkoitus selvitä 3,5 euron päiväbudjetilla kuukauden ajan. Tuohon hintaan piti saada aikaiseksi päivän kaikki aterian koko perheelle. Tässä jutussa haasteen alullepanijat kertovat, miten kuukausi sujui, ja miten sen toteuttaminen oli mahdollista. Tunnustan, että tuo on niin pieni summa, että äkkiseltään en ymmärrä, miten sillä nelihenkinen perhe eläisi, mutta näköjään se on aivan mahdollista. Tiukkaa suunnittelua ja tarkkaavaisuutta se kyllä vaatii. Jokin tässä haasteessa inspiroi, ja haluaisin kokeilla jotain vastaavaa. Oliko teistä kukaan mukana?

Viikon vinkit: Konmari ei kolahda, kolahtaa kovaa ja vielä ravintojuttuja

Julkaistu , kirjoittanut
2

Kaikille ei Konmari kolahta. Hyvä esimerkki tästä on Salamatkustaja -blogin Satu, joka pistää pätevästi paloiksi koko systeemin. Satulla on hyviä pointteja ja oivallista tiivistämistä, ja kirjoitus on hauska, vaikka tykkäisikin Marie Kondon maailmasta. Sitä paitsi en minäkään oikein vakavissani pysty kiittelemään käsilaukkuani päivän päätteksi.

Vastapainoksi voi lukea perinteisen Konmari-käännynnäisen täydellisestä elämänmuutoksesta, joka vaikutti jopa pukeutumiseen, ruokavalioon ja muihin elämänkriiseihin. (Et-lehti) Tästä huomaa, että se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Ihmiset ovat erilaisia. Nämä kaksi kirjoitusta kuitenkin kuvaavat hauskasti ääripäiden reaktioita Konmariin.

Mielenkiintoinen näkökulma ravintoon: millainen ruokavalio kuormittaa ympäristöä ja tuottaa samalla eniten terveyshyötyjä? Ilmeisesti nämä asiat eivät ole täysin ristiriidassa keskenään. MTV uutisoi maatalous- ja metsätieteiden maisteri Hanna Mattilan kirjasta Vähemmän lihaa – kohti kestävää ruokakulttuuria, jossa aihetta käsitellään. Luulen, että luen tuon kirjan, aihe kuulostaa niin kiinnostavalta.

Viikon vinkit: ”turhaa” kierrätystä, aineettomia lahjoja, luomulihaa

Julkaistu , kirjoittanut
10

Jälleen yksi artikkeli, jossa pohditaan kierrätämmekö liikaa. Tämäkin on amerikkalaisesta näkökulmasta tehty, mutta siinä on sama kummallisuus kuin niissä aiemmissakin. Tässä argumentoidaan, että kierrätys on kalliimpaa kuin uuden tekeminen. No daa, niin varmaan onkin! Mitä väliä. Olennaista on, että kierrättämällä paremmin ei tarvittaisi niin paljon uusia raaka-aineita. (Tekniikka ja Talous)

Isänpäivä lähestyy, ja JOULU. Mikä tarkoittaa lahjojen ostamista. HSY on kehittänyt hauskan nettisivun, josta voi helposti hakea ideoita lahjoista, jotka eivät vaadi uuden tavaran ostamista. Sivun avulla voi hakea ideoita kenelle tahansa, vaihtaa vain yläriviltä lahjan saajan ja juhlien luonteen sopiviksi. Sivusto toimii oikein hyvänä ideapankkina, jos haluaa antaa mieluummin elämyksen tai palvelun, kuin jotain tavaraa. Tykkäsin ja suosittelen! (annajotainmuuta.fi)

Syöminen ei ole aikoihin ollut yksinkertaista. Mietittäviä asioita on hirveän paljon lähtien ravintosisällöstä, koukaten hinnan ja saatavuuden kautta ja päätyen eettisiin ja ekologisiin kysymyksiin. Meillä syödään lihaa, enkä ole ajatellut siitä luopua. Mutta entistä enemmän haluan kiinnittää huomiota siihen, että syön mahdollisimman eettisesti kasvatettujen eläinten lihaa. Me Naisten artikkelissa on käsitelty tätä asiaa monipuolisesti. Myös Katri Manninen on pohtinut samaa asiaa, ja hän listaa blogissaan pientiloja (etupäässä Uudeltamaalta), joilta saa luomulihaa. Mikäli joku muukin on pohdiskellut tätä lihakysymystä, näistä linkeistä voi lähteä liikkeelle.