Asunnon ostaminen, osa muut asiat

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Jos on ostamassa ensimmäistä asuntoaan, paras vaihtoehto on käydä katsomassa mahdollisimman montaa asuntoa ennen kuin tekee päätöksensä. Silloin saa hyvän kuvan kokonaistarjonnasta, mutta alkaa myös paremmin hahmottaa, mitkä asiat ovat itselle oikeasti tärkeitä, mistä pitää ja mistä ei. Myöhemmin sama kannattaa edelleen, mutta siinä vaiheessa todennäköisesti tietää jo valmiiksi, millaiset ratkaisut toimivat omalla kohdalla.

Perustan tämän ohjeen omiin kokemuksiini. Vuosia sitten, kun olimme ostamassa ensiasuntoa, kävin katsomassa reilut parikymmentä erilaista asuntoa, ennen kuin sopiva tuli vastaan. Ostimme lopulta varsin huonokuntoisen asunnon yhtiöstä, jossa oli kuitenkin isot remontit tehty. Jos olisin nähnyt kyseisen asunnon ensimmäisten joukossa, en luultavasti olisi osannut nähdä siihen liittyviä mahdollisuuksia, vaan olisin vain tuijottanut asukkaan rojukasoja ja kellastuneita muovimattoja lattialla. Kattavan otoksen perusteella ymmärsin kuitenkin, että pohjaratkaisu oli juuri sitä mitä halusin, samoin monet muutkin asiat niiden outojen tavarakerrosten alla.

Itselleni tärkeää on sijainti. Ensinnäkin siinä mielessä, että asunto sijaitsee sopivalla alueella oikeassa kaupungissa. Mutta tärkeintä on ns. mikrosijainti, eli käytännössä se, millaisella kadulla tai missä korttelissa asunto on. Esimerkiksi missä on lähin bussipysäkki? Onko lähikauppa kävelymatkan päässä? Entä muut palvelut? Mikä ikkunoista näkyy? Onko alueella läpikulkua?  Nämä ovat itselleni tärkeitä seikkoja, joku toinen arvostaa eri asioita.

Toinen olennainen juttu on pohjaratkaisu. Ihmisten tarpeet ovat niin erilaisia, että ainoa neuvo on ostaa sellainen, joka palvelee juuri kyseisen ostajan tarpeita. Joku tarvitsee työhuoneen, toinen monta makuuhuonetta ja joku taas haluaa mahdollisimman vähän väliseiniä. Ikkunoiden ilmansuunnat kannattaa tarkistaa, se kertoo mihin aikaan päivästä aurinko paistaa huoneistoon ja miten valoisa se on. Minä tykkään asunnoista, joissa on ikkunoita ainakin kahteen eri suuntaan.

Sitten on niitä ”ihan kivoja” juttuja, joista kuitenkin voi tinkiä. Olen aina haaveillut asunnosta jossa olisi oma sauna, mutta toistaiseksi en ole vielä koskaan sellaiseen päätynyt asumaan.  Sauna ei nimittäin ole niin korkealla toivelistalla, että sen vuoksi olisi ollut valmis tinkimään vaikkapa sijainnista. Toisaalta juuri sijainti ja pohja ovat sellaisia, joista en ole valmis kovin paljon tinkimään.

Sitten on vielä asunnon kunto. Tavallinen käsistään kätevä ihminen selviää kohtuullisella vaivalla esimerkiksi tapetoinnista, maalauksesta ja olenpa joskus asentanut omin käsin parkettiakin. Sen sijaan kaakeloinnit, keittiöremontit ja sähkötyöt jättäisin suosiolla ammattilaiselle, ellei itsellä ole alan koulutusta. Jos osaa ja ehtii tehdä itse, tai jos rahat riittävät ulkopuoliseen remonttiapuun, hyvin huonokuntoinen asunto voi olla hyvä ostos. Hinnasta saa mahdollisesti tingittyä, ja remontin yhteydessä saa juuri sellaisen kuin haluaa. Kannattaa kuitenkin olla realisti sekä ajan että budjetin suhteen. Muuten käy niin, että jalkalistat asennetaan viime töikseen juuri ennen kuin itse on myymässä asuntoa pois…

Ekoraportti ja lisää jämiä

Julkaistu , kirjoittanut
2

Ekoviikko meni lähes huomaamatta. Lopetin asunnon lämmittämisen, kierrätin kaiken minkä pystyin, sammuttelin valoja ja tsemppasin muovikassien kanssa (ja onnistuin!). Söimme lähinnä jämiä jääkaapista, ja itselleni tein kasvisruokia. Pyykinpesussa en lähtenyt 40 asteen linjalle, vaan pesin lakanat kuudessakympissä, kuluttipa sähköä tai ei. Lauantaina vietettyy Earth Hour -tapahtumaan tuli osallistuttua vahingossa, sillä emme olleet kotona silloin, kun valot piti sammuttaa. Meillä oli siis ikkunat pimeänä oikeaan aikaan. Ekoviikosta jäi päällimmäisenä käteen ennakoinnin merkitys. Isoin vaikutus on sillä, että suunnittelee toimintaansa etukäteen ekonäkökulmasta.

Olen jälleen raivannut kotia samaan tasaiseen vaikkakin rauhalliseen tahtiin. Huomasin, että jämäpurkkejahan on muuallakin kuin vain kylppärin kaapissa. Tajusin nimittäin, että omistan KOLME purkkia kasvilannoitetta, joista kaksi avattua, sekä lisäksi ravinnepuikkoja (myös avattu paketti). Viime viikolla kevätauringon paistaessa olen päättäväisesti lannoittanut huonekasvejamme sillä ravinteella, jota oli vähiten jäljellä, ja pääsin lopulta yhdestä pöntöstä eroon. Noilla ravinnemäärillä hoitaisi siis viikon pientä kasvihuonetta, joten mitään puutetta ei pääse lähiaikoinakaan syntymään.

Tämä episodi sai miettimään, missähän muualla meillä voisi olla turhia vajaita purnukoita tilaa viemässä. Ensimmäisenä tuli mieleen siivoustarvikkeet. En ole vielä käynyt niitä läpi, mutta aivan varmasti siellä on avattuja tuplakappaleita. Sitten keksin kenkienhoitokorin. Päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ja samalla kun lankkasin talvikengät säilytykseen, kävin läpi kenkävoidetilanteen. Löytyi yksi kuivunut (roskikseen) ja yksi väritön jämäpurkki, joka kulutetaan jatkossa ensimmäisenä pois. Löytyi myös neljä avattua tuubia mustaa lankkia ja voidetta – mustaa lankkia ei siis ole tarpeen ostaa seuraavaan kymmeneen vuoteen. Laitoin vielä pohjalliset omaan pussiin ja kengännauhat toiseen, joten kori on nyt ensimmäistä kertaa vuosiin erinomaisessa järjestyksessä.

Kosmetiikan osalta jämäpurkit ovat vähentyneet ansiokkaasti. Olen enemmän kuin tyytyväinen, vaikka vähennys onkin pieni. Mutta on mukavaa, ettei kylpyhuoneessa pyöri enää ylimääräisiä tuotteita. Heitin yhden deodorantin roskiin, koska se oli vanhentunut piloille. Sen yhden itselleni sopimattoman sampoon taidan viedä taloyhtiön saunaan ja laittaa mukaan viestin että saa käyttää. Kyse on kuitenkin ihan hyvästä tuotteesta, jota on lähes pullollinen jäljellä. Sitten pitää vain etsiä itselle toimivampi vahtoehto. Kaikki ylimääräiset vartalovoiteet on kulutettu pois, ja hiustuotteista suurin osa. Ideaalitilanne alkaa vähitellen lähestyä.

Ja vielä muistutus helsinkiläisille ja espoolaisille: HSY:n keräysautot lähtevät liikkeelle tänään! Tarkista oman alueesi aikataulut HSY:n sivuilta.

Viikon vinkit: valokuvia ja viherpesua

Julkaistu , kirjoittanut
2

Tiedättekö sen tunteen, kun käy jonkun muun kotona, ja ihailee fiksuja tilaratkaisuja? Tai vaihtoehtoisesti ihmettelee, miksi ihmiset ovat järjestäneet asiansa niin epäkäytännöllisesti? Omassa kodissa voi olla hankalampaa nähdä miten asiat kannattaisi organisoida, sillä kaikki on niin lähellä. Omiin ratkaisuihin on niin tottunut, että niille on suorastaan sokeutunut. Yksinkertainen vinkki: ota kodin ongelmakohdasta valokuva! Valokuva etäännyttää tutunkin paikan sen verran, että sitä pystyy katsomaan ikään kuin ”vieraan silmin”. Silloin saattaa yhtäkkiä tajuta, mikä sisustuksessa tai säilytysratkaisussa on pielessä, ja ongelmaa on helpompi ruveta purkamaan. Minusta tämä ohje on niin helppo ja halpa, että sitä kannattaa ainakin kokeilla. (YLE)

Outi Les Pyy kirjoittaa pitkästi ja kriittisesti H&M:n uudesta ekologisesta vaatekokoelmasta. Suosittelen kirjoitusta lämpimästi, mikäli olet sekä kiinnostunut ekoasioista että shoppailet H&M:stä. Outin analyysin jälkeen koko mallisto alkaa vaikuttaa enemmänkin tehokkaalta markkinoinnilta kuin todelliselta yritykseltä tehdä asioita ekologisesti. Aina voi tietenkin sanoa, että parempihan tämäkin on kuin ei mitään. Mutta H&M:n kokoisella yrityksellä olisi mahdollisuus tehdä normaalituotannossa asioita toisin, joiden vaikutus olisi paljon suurempi  ja merkittävämpi, kuin yksi ”ekologinen” kokoelma vuodessa.

Ekoilu on ennakointia

Julkaistu , kirjoittanut
5

Ekopaastoa ja roskapaastoa pohtiessani olen huomannut, että ekoratkaisujen tekeminen on ennakointikysymys. Isot valinnat ovat tärkeimpiä: millaisen asumismuodon valitsee, miten haluaa liikkua paikasta toiseen, millaisia kodinkoneita omistaa ja niin edelleen. Valoja voi toki sammutella pitkin päivää, ja tuleehan niistäkin vuoden aikana säästöä, mutta enemmän lienee vaikutusta sillä, millaisen lampputyypin on valinnut. Toisaalta en tässäkään asiassa ole niin puristi, että pitäisi ekologisuutta ylivoimaisena ykköskriteerinä kaikkien muiden kustannuksella. En halua käyttää epätoimivaa tuotetta, vaikka se oli miten kierrätysmateriaaleista nollaenergialla tuotettu. Siitä huolimatta ekologisuus vaikuttaa kyllä päätöksentekoon.

Pidän asianmukaista kierrätystä tärkeänä ekovalintana, jonka jokainen voi tehdä. Mutta se ei onnistu, ellei sitä ole suunnitellut. Kodin roska-astiat on mietittävä siten, että lajittelu onnistuu, muuten sitä ei tule tehtyä. Pidemmälle vietäviä kierrätysjätteitä varten on oltava joku järkevä säilytyspaikka. Jos niitä muovikasseja yrittää välttää, on ennakoitava niin että oma kassi on todella mukana – tämän olen huomannut kantapään kautta. Mutta kaikista tehokkainta olisi estää roskien tuleminen kotiin saakka. Siis liimata oveen se ei mainoksia -lappu, välttää moninkertaisia pakkauksia ja kierrättää kaikenlaista käyttötavaraa, kuten vaikka lehtiä. Eli huolehtia siitä, että sitä kierrätettävääkin tulisi mahdollisimman vähän. Mutta se jos mikä on ennakointia, koska sitten kun tavara on hankittu, valintaa ei voi enää tehdä uudelleen.

Ekovalintojen tekeminen vaatii jatkuvaa valppautta, ainakin minulta. Siitä huolimatta, että periaatteessa suhtaudun asiaan hyvin myönteisesti, ja haluan edistää kierrätystä, energiansäästöä ja kestävää kehitystä. Tämä monimutkainen nykymaailma vain johtaa siihen, että usein on punnittava monen eri vaihtoehdon välillä, joista yksikään ei ole itsestäänselvästi paras. Se tekee tästä ekoelämästä ajoittain vähän työlästä. Siis se, ettei päätöksenteko ole aina helppoa, koska priorisoitavaa on niin paljon.

Ekopaastoviikko

Julkaistu , kirjoittanut
7

Tällä viikolla oli tarkoitus keskittyä ekopaastoon. Tavoitteena on minimoida energiankulutusta sekä muutenkin kiinnittää huomiota siihen, millaisen hiilijalanjäljen oikein jätän. Ongelmana on, etten tiedä mistä lähtisin liikkeelle. Mitä kaikkea yksittäinen ihminen voi tehdä? Millaisilla valinnoilla on merkitystä?

Menin asiaan perehtyneelle nettisivulle ja aloin lukea vinkkejä. Sen mukaan suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät asumisesta: lämmityksestä, lämpimästä vedestä ja sähkön käytöstä. Lueskelin listaa ja totesin, että on monia asioita, jotka ovat jo nyt aika hyvällä tolalla. Esimerkiksi kun ei omista televisiota, pöytätietokonetta tai saunaa, tulee sähköä säästetyksi ilman että tarvitsee tehdä mitään. En lotraa suihkussa eivätkä hanat vuoda, joten siltäkin osin asiat ovat kunnossa. Kävin myös vääntämässä makuuhuoneista patterit kiinni, nyt ei enää tarvita lämmitystä. Se oli ensimmäinen konkreettinen asia, joka tuli mieleen.

Toisaalta näissä vinkeissä tulee vastaan ristiriitaisuuksia. 40 asteen pesu puolittaisi sähkönkulutuksen, mutta se ei pese esimerkiksi lakanoita puhtaiksi. Mikä olisi siis oikea ratkaisu? Onko tärkeämpää puhdas pyykki, vai säästetty sähkö? Tällä hetkellä kallistun pyykin puoleen. Täysiä koneellisia tietysti kannattaa aina pestä.

Jäin myös miettimään valmiustiloja erilaisissa sähkölaitteissa. Tarkemmin ajatellen sähkölaitteita ei ole kovin montaa. Tietokoneen voi laittaa kiinni, printteri on aina kiinni ellei sitä käytetä. Entä cd-soitin? Jos sen kytkee virtanappulasta pois päältä, näyttöön kyllä jää vielä kello. Onko se siis valmiustilassa vai ei? Tuntuisi hankalalta kontata joka kerran irrottamaan töpseli seinästä… Eli onko se nyt oikein toimittu, jos vain painaa virtakatkaisijasta virrat pois?

Jotenkin alkaa tuntua, että tästä ekopaastosta tulee vähän samanlainen nollaviikko kuin noista kahdesta ensimmäisestä. Jos ei aio muuttaa pienempään asuntoon, halua luopua autosta tai tehdä jotain muuta yhtä radikaalia, jää jäljelle varsin pieniä valintoja. Kieltämättä mieleen hiipii, että pattereiden vääntely on aika marginaalista globaalissa mittakaavassa. Tosin olen taloyhtiön hallituksessa ollut päättämässä, että koko yhtiön keskuslämmitystä lasketaan vähitellen alaspäin, ja näin on toimittukin kuluneen vuoden aikana. Ehkä se onkin suurin energiansäästötoimenpide, jonka olen tehnyt? Tavoitteena on tietenkin ollut laskea yhtiön lämmityskuluja, mutta onhan asialla myös ekologinen puoli, jota tulin vasta nyt ajatelleeksi. Hahaa, hallituksessa istumalla voi siis vaikuttaa myös isossa mittakaavassa! Heh, suorastaan piristyin tästä ajatuksesta!

Kierrätysautot jälleen liikkeelle

Julkaistu , kirjoittanut
1

Huomio sinä, joka asut Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kirkkonummella. Pian koittaa jälleen se aika keväästä, kun HSY:n kierrätysautot lähtevät kierroksilleen. Autot lähtevät liikkeelle Helsingissä ja Espoossa ensi maanantaina 31.3. ja muissa paikoissa vähän myöhemmin keväällä. Tarkista aikataulut ja tarkemmat ohjeet täältä!

Kierrätysautot ovat loistava palvelu. Niiden avulla voit hankkiutua eroon ongelmajätteistä, elektroniikkaromusta ja metalliromusta ilman, että tarvitsisi ajella Sortti-asemalle saakka. Kuormakaupalla jätettä ei sentään oteta vastaan, peräkärrykuormat täytyy edelleen itse viedä jäteasemille. Mutta esimerkiksi sähkölaitteita otetaan vastaan 3 per asiakas. Eli voit esimerkiksi viedä paikalle vanhan jääkaapin, jos sellainen sattuu nurkissa pyörimään. Samoin nyt on oivallinen tilaisuus hankkiutua eroon esimerkiksi remontista jääneistä maalipöntöistä, käytetyistä pattereista, energiansäästölampuista ja epämääräisistä kemikaaleista.

Oma asuinalueeni kuuluu reitin alkupäähän, joten minulla on nyt viikko aikaa käydä läpi kaikki kierrätystä odottavat varastot. Ainakin kaksi pilalle käytettyä pannua on lähdössä tuonne. Samoin yksi hajonnut läppäri, jonka unohdin ottaa viime vuonna mukaan. Elektroniikkavarastot on aiheellista käydä läpi muutenkin, sillä luulen että vuoden aikana on taas kertynyt tarpeettomia latureita, johtoja ynnä muita. Sitten pitää vielä haalia käytety paristot ja palaveet energiansäästölamput esille jostain. Tiedän että niitä on, kun vain muistaisin missä.

Viime vuonna hyödynsin autoja ensimmäistä kertaa, ja silloin kuskasin paikalle aikamoisen satsin kaikenlaista. Oli todella hätkähdyttävää nähdä etenkin se elektroniikkaroinan määrä, joka siirtolavalle kertyi. Alle puolessa tunnissa lava oli puolillaan lähinnä tietotekniikkaan liittyvää tavaraa, joka oli käynyt ihmisille tarpeettomaksi. Ei voinut olla miettimättä, mikä määrä vastaavaa kertyy esimerkiksi koko Suomen tasolla, kun muutaman korttelin säteellä romua löytyi jo kuutioittain.

Edellisen vuoden kokemuksesta vinkiksi antaisin, että kannattaa olla ajoissa paikalla, mutta   pitkällä pinnalla varustettuna. Paikalla on todennäköisesti muutama muukin, ja ainakin viimeksi omaa vuoroa joutui odottamaan. HSY:n työntekijät nimittäin tarkastavat, että jätteet menevät oikeisiin paikkoihin, eikä systeemi ole sen vuoksi kaikkein nopein. Joten varaa aikaa jonottamiseen.

Jos siis olet kaupunkilainen ja nurkissasi pyörii kierrätettävää jätettä, käytä tämä tilaisuus hyödyksesi.

Paastoviikon raportti

Julkaistu , kirjoittanut
6

Ensimmäinen paastoviikko, jota voi sanoa menestykseksi! Teemana oli siis tehdä koko viikko kasvis- tai kalaruokia, ja jättää ne perinteiset jauhelihat ja kanafileet kauppaan. Voin ilolla raportoida, että tämä viikko meni aivan nappiin. Tein kaikki ruoat suunnitelman mukaan, paitsi keskiviikkona en tehnyt munakasta ollenkaan, sillä alkuviikosta oli niin paljon ruokaa vielä jäljellä.

Olen hyvin iloinen, että tämä kolmas viikko onnistui, sillä tähän asti on ollut vähän heikkoa. Huomasin (ja hämmästyin) että lihattoman ruoan valmistaminen ei ollut työlästä. Kaiken a ja o oli suunnittelu. Etukäteen tehty lista oli aivan välttämätön, ilman sitä tämä ei olisi minulta missään nimessä onnistunut. Mutta listaa noudattaen kaikki oli superhelppoa. Mistä seurasi myös se, että vakavasti harkitsen palaamista ruokasuunnittelun pariin viime syksyn mukaisesti. Voisin suunnitella joka viikolle tietyn määrän kasvis- ja kalaruokia, niin tulisi nekin syötyä ilman ongelmia.

Muuten olen yrittänyt noudattaa roskapaastoa ja karsimista edelleen. Roskapaaston kanssa menee hyvin sen osalta, että metallijäte lajitellaan nyt entistä tarkemmin. Muovikassien kanssa taistelen edelleen, vanhat tavat ovat näköjään todella tiukassa. Karsittavaakin on löytynyt: keittokirjahyllystä löysin kaksi opusta, jotka ovat matkalla taloyhtiön kierrätyshyllyyn. Kierrätykseen kuskattiin kaksi kassillista vaatteita, jotka olivat jo pitkään odotelleet, että joku vain saisi aikaiseksi. Mutta heitin toiseen vielä yhden mekon ihan viime hetkellä. Tulin sovittaneeksi sitä viime viikolla, ja totesin että todellisuus ei enää vastannut mielikuvia. Kävin myös läpi lapsen vaatevarastoa, ja siirsin sieltä pois pieneksi jääneitä vaatteita.

Viimeinen kodinkonehaaste

Julkaistu , kirjoittanut
8

Tämän jälkeen siirrytään kokonaan muihin aiheisiin, mutta teen vielä yhden haasteen viime viikon hengessä:

Tiskikoneen puhdistus.

Syy tähän on se, että meidän oma tiskikone on ruvennut haisemaan, ja asialle on tehtävä jotain. Joten tulkaa mukaan, mikäli aihe kiinnostaa!

Tiskikoneen tiskauksesta on blogissa kirjoitettu ja keskusteltu kiivaastikin aiemminkin. Tuolloin selvittelin asiaa, ja todistetuksi tuli, että sitruunahappo ei vahingoita konetta mitenkään. Konetiskiaineet ovat nimittäin niin emäksisiä, että viimeistään seuraava normaali pesu neutraloi mahdolliset happojäämät erittäin tehokkaasti.

Sitten asiaan. Marttojen mukaan sitruunahappoa annostellaan 20-30g, tai jos se ei riitä niin sitten 50g pesuainelokeroon. Taidan itse pistää suosiolla isomman annoksen, jotta tulisi kerralla puhdasta. Koneen koko lienee syytä ottaa huomioon, pieneen riittänee vähäisempi annostus. Pese tyhjä kone vähintään 60 asteen ohjelmalla, mutta lopeta ohjelma ennen kuin kuivaus alkaa. Muuten sakka palaa lämmön vaikutuksesta takaisin koneeseen kiinni. Tämän jälkeen voi käyttää vielä pelkän huuhteluohjelman, jos koneesta sellainen löytyy. Seuraava täysi koneellinen pestään normaalisti normaalilla konetiskiaineella. Yleensä puolitan pesuainetabletit, mutta puhdistuskäsittelyn jälkeen käytän kokonaisen, jotta kaikki lika varmasti poistuisi.

Tämän lisäksi kannattaa puhdistaa koneen pohjalta löytyvät suodattimet. Yleensä siellä on jonkinlainen kahva, jota kääntämällä suodatin lähtee helposti irti. Kyseessä on siis mekanismi, joka estää isojen ruoanjätteiden joutumisen putkistoon, vrt. nukkasihti pyykkikoneissa. Suodatin kerää itseensä kaikenlaista töhkää, rasvaa ja ruoanpalasia, joten se on aiheellista puhdistaa säännöllisesti. Irrota suodatin ja tiskaa se normaalisti käsin. Meidän koneessa suodatin on ”monikerroksinen”, eli koostuu monesta osasta, jotka saa irti toisistaan. Irrotan tiskatessa ne kaikki, jotta tulisi kunnolla puhdasta. Lisäksi suodattimen ympärillä koneen pohjalla on toinen irrallinen osa, myös eräänlainen sihti, jonka voi nostaa irti ilman sen kummempia kommervenkkejä. Sihdin alapuoli on yleensä aika karmea. Tarkista onko koneessasi tällainen, ja tiskaa sekin. Muista laittaa nämä paikalleen ennen kuin käynnistät koneen! Olen miettinyt, kannattaisiko suodattimet puhdistaa ennen vai jälkeen happokäsittelyn. Ehkä sekä että? Jos putsaa ne ensin ja sitten pesee koneen, voisi jälkeenpäin tarkistaa minkä verran suodattimiin tuli uutta likaa sitruunahapon yhteydessä.

Koneen sisäosat eivät yleensä likaannu sen kummemmin, paitsi luukun ympäriltä tiivisteiden läheltä. Normaali pesuaine ja sieni tai rätti kelpaa pudistukseen. Lopuksi voi vielä täydentää kirkastetta, itse käytän tähän tarkoitukseen tavallista etikkaa. Reipas pyyhkii vielä kannesta sormenjäljet pois.

Blogiin tullaan usen tiskikoneeseen liittyvillä hakusanoilla, ja moni ilmeisesti hakee tietoa soodan tai etikan käytöstä puhdistuksessa. Koska en ole kumpaakaan käyttänyt tähän tarkoitukseen, en osaa sanoa toimivatko ne. Sen sijaan sitruunahappo on yhtä myrkytön, edullinen ja taatusti tehokas aine, joten suosittelen sitä. Tuskin noilla muillakaan mitään vahinkoa saa aikaiseksi, mutta tehosta en menisi takuuseen. Kalkki lähtee vain tarpeeksi happamalla, ja ainakaan sooda ei siihen tarkoitukseen sovi. Homman voi hoitaa tietysti myös erityisesti tähän tarkoitukseen tehdyillä tableteilla tai aineilla, mutta en laittaisi rahojani niihin. Puhdistus nimittäin hoituu paljon halvemmalla ja paljon ekologisemmin näillä kotikonsteillakin.

Ottaako kukaan haastetta vastaan? Ensi viikolla on taatusti tiedossa jotain muuta, mielessä on jo parikin ideaa!

Shoppailua varastoon

Julkaistu , kirjoittanut
5

Paasto tai ei, kävin eilen Sokoksen 3+1 alepäivillä. Suunnitellusti. Joku voisi kysyä, mitä karsimiseen keskittynyt ja turhasta eroon haluava bloggaaja tekee noilla vihonviimeisillä markkinajuhlilla. No, tietenkin ostaa tarpeellista tavaraa varastoon, kun sitä kerran halvalla saa.

Haluan että asiat ovat helppoja, ja ennakointi vähentää usein epämukavuutta. Niinpä minulla onkin ollut pitkään tapana täydentää erinäisiä kulutustavaravarastoja kaksi kertaa vuodessa, juuri noilta Sokoksen ja Stockan alepäiviltä. Inhoan nimittäin sitä, että hammastahna tai joku muu päivittäistavara loppuu kesken ja joutuu erikseen lähtemään kauppaan. Toisaalta tuntuu järkevältä ostaa näitä tavaroita alennuksesta, koska niitä ostaisi joka tapauksessa myös täydellä hinnalla.

Varastoissani on yleensä aina hammastahnaa, käsisaippuaa, pumpulia ja pumpulipuikkoja, hygieniatarvikkeita, laastareita, partakoneenteriä ja hammasharjoja. Jos sopiva tarjous sattuu, ostan usein myös sampoota, hoitoainetta ja kosteusvoidetta odottamaan. En laske näitä tuplakappaleita ylimääräisiksi, sillä ne kaikki tulevat ajan myötä käytetyiksi. Toisaalta en halua hamstrata mitään ylenmäärin, vaan varakappaleita on sen verran kuin kaappiin järkevästi sopii. Meille ei mahdu puolen vuoden varastoa saippuaa tai sampoota, joten tietysti siinä välissäkin täytyy joskus täydentää. Mutta alepäiviä hyödyntämällä ostosreissuja kertyy huomattavasti harvemmin kuin ilman niitä.

Tällä kertaa sain kaikkea muuta paitsi teriä ja hammaharjoja (sähköhammasharjaan). Niitä kyttään seuraavaksi Hulluilta päiviltä. Tein edellisten lisäksi pari muutakin harkittua hankintaa; uusin hiusharjani (vanhan heitin suoraan roskiin), koska entinen oli peräisin viime vuosituhannelta ja suoraan sanoen järkyttävän ällöttävä sekä ostin uuden ripsivärin isolla alennuksella. Saituuksissani ostin viime syksynä samoilta alepäiviltä ripsarin, joka oli paljon edullisempi kuin tavallisesti käyttämäni. Se osoittautui kuitenkin paljon huonommaksi (mikä yllätys…). En kuitenkaan periaatteesta halunnut ostaa uutta ennen kuin vanha loppuisi ja saisin uuden alennuksella. Kannatti odottaa, sillä juuri haluamani tuote sattui olemaan noin puoleen hintaa tarjouksessa. Heitin sen vanhan halpiksen hyvällä omallatunnolla roskiin.

Markkinahulinasta pääsee siis ihan täysjärkisenä ulos, kun tietää etukäteen mitä on hakemassa eikä lähde fiilispohjalta haahuilemaan muille osastoille.

Pieniä parannuksia ja poistoja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Siivottuani kuivakaapin havahduin siihen, että astiakaappejakin voisi joskus pyyhkäistä. Tuntuu, että keittiössä kertyy murusia ihan joka paikkaan! Etenkin vetolaatikoihin. Niinpä reippauden puuskassa tyhjensin pari laatikkoa, imuroin ja pyyhin tahrat pois. Likaisin oli laatikko, jossa pidetään haarukoita ja veitsiä. Samalla totesin, että osa harvemmin käytettävistä kapineista oli selvästi tiskausta vailla. Perusteelliseen putsaamiseen ei mennyt kovin kauan, ja sen jälkeen tavaroiden lajittelu ja organisointi fiksummin tuntui ainoalta järkevältä lähestymistavalta, kun kaikki oli jo muutenkin pois laatikosta.

Niinpä tulin samalla kertaa siivonneeksi ja järjestäneeksi hyvän osan keittiötä. Yhdestä laatikosta löysin pari koristelautasta, jotka annoin lapselle kotileikkiin. Niitä ei kai voi laskea varsinaisiksi poistoiksi, koska samassa huushollissa ovat edelleen, mutta ne ovat pois keittiöstä tilaa viemästä.

Eilen puolestaan sain aikaiseksi (vihdoinkin) pestä meikkisudit ja -siveltimet, ja järjestin vielä niiden laatikonkin. Tarpeellinen toimenpide, jota olin lykännyt jo joulusta saakka. Hygieniasyistä sudit kannattaa kuitenkin pestä säännöllisesti. Käytin siihen Marseille-saippuaa, jota käsittääkseni myös ammattilaiset käyttävät. Heitin roskiin vanhan ripsivärin ja katselin samalla meikkivarastoa kriittisellä silmällä. Sieltä löytyisi karsittavaa enemmänkin, jos asiaan hiukan paneutuisi. Toisaalta meikit mahtuvat hyvin niille varattuun tilaan, joten eipä parista ylimääräisestä kynästä tai huulikiillosta juuri haittaakaan ole.

Tässä lienee ero minun ja minimalistin välillä: oletan, että minimalisti olisi jo aikaa sitten luopunut noista tarpeettomista tuotteista, niiden ollessa juuri sitä – tarpeettomia. Mutta koska kyse on täysin käyttökelpoisista tavaroista, joille on järkevä säilytyspaikka ja jotka eivät vie tilaa miltään muulta, en ole katsonut tarpeelliseksi heittää niitä pois. Jossain vaiheessa ehkä niin teen, mutta toistaiseksi niiden olemassaolo ei haittaa minua ollenkaan.

Tällaista pientä perusparannusta kodissa on harrastettu, ja siinä sivussa pientä karsintaakin. Lastenhuoneesta olen myös bongannut erinäisiä juttuja, jotka voisi heittää pois, ja keittiössä on vielä monta laatikkoa käymättä läpi. Näiden viikkojen aikana tulee siis tavaramäärää vähennettyä, pikkuhiljaa kuten tapanani on mutta kuitenkin.