Nyt on sellainen tilanne, että minun on asetettava itseni uuteen ostolakkoon, joka alkaa välittömästi. Tällä kertaa kyseessä on kosmetiikan ostolakko. Tämä on aivan välttämätöntä ensisijaisesti siitä syystä, että jos jatkan kosmetiikkaostoksia nykyiseen malliin, minulta loppuu säilytystila kesken. Se on varma merkki siitä, että liian raja on ylitetty.
Minä tykkään kosmetiikasta. Pidän siitä monella tasolla: ostamisesta, vertailusta, käyttämisestä. Minusta on kiinnostavaa lukea kosmetiikasta; sen raaka-aineista, käyttäjäkokemuksista ja turvallisuudesta. Pidän erityisesti siitä, millaisia vaikutuksia sen käytöllä on. Ihonhoitotuotteet saavat ihon tuntumaan ja näyttämään paremmalta, ja meikkaaminen tekee minusta nätimmän. Kosmetiikka on minusta sellaista hauskaa pientä arjen luksusta, jota ilmankin tulee toimeen, mutta joka on juuri sellaista itsestä huolehtimista, josta tulee hyvä mieli. Suhteeni kosmetiikkaan on siis kaiken kaikkiaan erittäin positiivinen.
En myöskään ole mikään minimalisti. Meikki- ja purnukkavarastoni eivät koskaan ole olleet valtavat, mutta sanoisin silti että kattavat. Suhteeni kosmetiikkaan on varsin mutkaton. En meikkaa päivittäin, ja unohtelen myös rasvata kuivia jalkojani, mutta rakastan laittautua juhliin pitkän kaavan mukaan. Olen luonnostani kuivaihoinen, joten jonkinlaista rasvaa on pakko käyttää, jollen halua jatkuvasti hilseillä ja kutista. Toisaalta siinä vaiheessa, kun ihoni sekosi totaalisesti ja kärsin jonkin aikaa pahasta aikuisiän aknesta, kosmetiikka oli suoranainen pelastus. Sitä paitsi on hyvin tiedossa, etten pysty heittämään mitään kosmetiikkanäytettä roskiin. Kun tähän vielä lisää sen, että minkä tahansa ikäkriisin iskiessä korjaan tilanteen uudella kosmetiikkatuotteella, voitte jo ehkä arvata, mihin tilanne on johtanut.
Suosin yleensä edullisia tuotteita. Haluan laatua, mutta en halua maksaa itseäni kipeäksi. Tykkään luonnonkosmetiikasta, mutta en vierasta tavallistakaan. Minulta löytyy mm. Lidlin kolmen euron luonnonkosmetiikan kasvovoide (joka ei ole hullumpi!), mutta yhtä lailla kotimaisia tuotteita (kuten Lumenea ja Ekopharmaa) sekä korealaisia ja japanilaisia tuotteita. Tästä jo huomaa, että innostun helposti ja kokeilen uteliaasti kaikkea. Hiustuotteiden suhteen tilanne on vähän sama. Olen kokeillut niin curly girliä, kampaamojen erikoistuotteita kuin markettimerkkejäkin. Ehkä kuitenkin juuri tuo edullisten tuotteiden suosiminen on osittain johtanut siihen, että nyt minulla on liikaa tuubeja kylppärin kaapissa.
Olen tätä kosmetiikka-asiaa pohtinut pitkin vuotta. Fiilis on ollut sellainen ”jotain tarttis tehdä”, mutta en ole kauhean syvällisesti jaksanut miettiä, että mitä. Kunnes tänään tajusin: minun on aika lakata ostamasta uusia kosmetiikkatuotteita vuoden loppuun asti. Siinä se. Yritin neuvotella itselleni jonkun porsaanreiän, että dödöä ja hammastahnaa saa ostaa jos loppuu, mutta torppasin nekin. Minulla on nimittäin jemmoja. Ei ole millään tasolla todennäköistä, että minulta loppuisi mikään tuote ennen joulua! Tai jos loppuu, sille löytyy korvaaja omista varastoista. Sanotaan nyt niin, että jos jokin perheen yhteisessä käytössä oleva tuote, kuten käsisaippua, sattuisi loppumaan kesken, sitä saa ostaa lisää. Mutta pelkästään omaan käyttöön en saa ostaa ennen ensi vuotta mitään.
Tämä tulee olemaan vaikeaa, sillä kosmetiikkaostokset ovat lempiostoksiani. Samalla tiedän, että on enemmän kuin tarpeen hieman vajottaa varastoja. En ehdi edes käyttää kaikkea, kun koko ajan ostan lisää. Vaateostojen suhteen olen antanut itselleni aika paljon joustoa, mutta tämän lakon kanssa tavoitteena on kolme kuukautta todellisella nollalinjalla. Tosin tässä lokakuussa olen jo ehtinyt ostaa kosmetiikkaa, mutta se juuri vaikuttaa päätöksen taustalla.
Lähteekö kukaan mukaan?
Havahduin tähän samaan ilmiöön kolmisen vuotta sitten. Vieläkin joissakin aineissa esim. Hiusten hoitoaineet löytyy jemmasta tilalle aina vaan. Lakko auttoi käyttämään varastot ja hankkimaan uutta vasta tarpeen tullen. Nyt on mukava miettiä mitä ja millaista hankin, kun tämä loppuu. Ei enää ale eikä 2+1 tarjouksia.
Minulla oli pari vuotta sitten paljon parempi tilanne. Sittemmin on luisunut jotenkin huonoille raiteille. Yritän saada jotain tolkkua nyt tähän tämän syksyn aikana.
Minulla on tuo ongelma tuoksujen, käsivoiteiden ja vartalovoiteiden kanssa – olen mukana 👍
Tämän blogin paras puoli: vertaistuki! Alan raportoida myös tästä, joten sinne sitten vain kommentoimaan miten menee.
Luulin, ettei tämä ollut enää ongemallista sinulle tai että kosmetiikka ei enää kiinnosta, kun lopetit siitä raportoinnin jo ajat sitten 😀
Tämä ongelma on vain ollut piilossa 😉
Hyvä. Itse tosiaan ostan vasta, kun tuote on loppumassa sekä käytän mahdollisimman vähän, sillä oma ihoni voi paremmin, kun sitä ei juurikaan hoida, paitsi jos lääkäri on jotain määrännyt. Lisäksi kosmetiikka on osa meidän jokapäiväiväistä kemikaalikuormaa.
Jos huomioi kosmetiikan suositeltavat käyttöajat, kolme kuukautta on aika lyhyt aika ostolakoksi, mutta sitähän voi jatkaa niin kauan kuin purnukoita riittää…
Katselin illalla pikaisesti, 6kk näytti olevan tyypillinen säilymisaika. Tosin en ikinä noudata niitä, sillä harvoin saan kuudessa kuukaudessa mitään kulumaan loppuun. Kokemukseni mukaan tämä ei kuitenkaan ole ongelma, olen äärimmäisen harvoin joutunut heittämään kosmetiikkaa roskiin pilaantumisen takia. Edellisen kerran taisin poistaa 20 vuotta vanhan poskipunan, joka ei enää tuoksunut hyvältä. Mutta esim. 6kk säilyväksi merkitty tuote kestää yleensä asianmukaisesti säilytettynä vuoden ihan hyvin. Veikkaan, että lakkoa kyllä voisi ehkä jatkaa pidempäänkin, mutta vuodenvaihde on hyvä rajapyykki. Siinä vaiheessa sitten tarkastelen tilannetta ja varastojani uudestaan, ja mietin miten jatkan.
Etkö ajattele rahaa? Itse käytän apteekin laatusarja (Vichy) ja pysyn siinä. Tulee halvemmaksi vaikka yksittäinen tuote olisi kalliimpikin.
Itse asiassa raha ei ollut tässä lakossa mielessä ollenkaan, mutta en kyllä toisaalta halua ajatella, paljonko olen käyttänyt kosmetiikkaan rahaa viime vuosina. Aivan varmasti moninkertaisen määrän siihen nähden, mitä kuvittelen. Raha ei ole ongelma sinänsä, olen valmis käyttämään kosmetiikkaan rahaa ja ymmärrän, että hyvät tuotteet maksavat. Tosin eivät aina, kuten siitä Lidlin voiteesta voi huomata.
Niin, itsekin ymmärrän että hyvät tuotteet maksavat. Siksi en halua käyttää rahaa hutiostoksiin. Mielestäni raha on myös sijoittamista ja säästämistä varten. Olen hyvätuloinen.
Mä oon addiktoiunut suihkusaippuoihin😂Mutta oon oppinut pysymään kohtuudessa pikkuhiljaa.Muuten olen nykyään hyvin minimiin jättänyt kaiken kosmetiikan. Kasvoille en käytä kun suolasaippuaa ,joskus meine basea,perusvoiteita ja porkkana/kehäkukkaöljyä.Uskon että ihon kuntoon vaikuttaa eniten mitä suuhun laittaa ja en halua iholle mitään turhaa.Mutta suhkusaippuoita en meinaa pystä vastustamaan 😁
Suihkusaippuat on alue, jossa kulutukseni on pysynyt aisoissa 😀 Mulla on vain yksi käytössä ja tällä hetkellä yksi odottamassa. Se on ihan maltillista, vai mitä.
Mukana ! Minulla on 7 suihkugeeliä, useita hammasharjoja, 8 hammastahnaa ja shampoota ensi vuoden tarpeeksi.
Koska yritän olla minimalisti huijaan itseäni ostamalla kosmetiikkaa. Halpaa ja kallista; kaikki käy kun vaan on tarjous. Ajattelen ettei kosmetiikka jää nurkkiin, se kuluu pois. Ja kun en osta tavaraa ostan tällaista kuluvaa mukavaa. Ja paljon. Jemmaan myös kaikki näytteet ja hotellien pikkusaippuat. Jep, jouluun asti en saa ostaa mitään !!! Kiusaus on suuri kun joulun jälkeen tulevat kosmetiikkapakkaukset hyvään alennukseen. Minulla on vieläkin kaapeissa viime vuonna hankittuja -50% pakkauksia. Huokaus. Yritetään !
Kohtalotoveri! Mutta voin lohduttaa, että tunnistin kaikki kirjoittamasi asiat. Kosmetiikan ostamisella on todella helppo korvata kaikkea muuta ostamista! Mutta nyt tsempataan!
Olen yrittänyt olla tämän vuoden vaatteiden ostolakossa, tosin en mitenkään erityisen hyvällä menestyksellä. Kaikesta olen pitänyt kirjaa, joten ainakin harkitummin on tullut ostettua.
Päätin, että ensi vuonna jatkan tätä ja pidän tiukemmin kiinni ostamattomuudesta eli ei mitään uutta, tosin alusvaatteita yms. lakko ei koske. Ostoslistalla on muutama vaate, joiden osalta päätin, että jos täydellinen löytyy, niin ostan, muutoin en eli mikään hyvä/ok/sinnepäin ei oikeuta ostamiseen. Ei ole tähänkään mennessä niitä täydellisiä versioita löytänyt, joten en usko, että ne ensi vuonnakaan vastaan tulisivat. 🙂 Samalla tulee raakattua vähän vaatekaappiakin. Luultavasti kaapista tulee vastaan vaatteita, joita ei vain jostain syystä tule käytettyä, saavat vuoden päästä etsiä uuden kodin.
Kosmetiikkaa on käytössä mutta onneksi jemmoja ei juurikaan löydy. Ostan lisää sitä mukaa kun edellinen loppuu, ehkä joskus vähän etukenossa jos sattuu tulemaan tarjous vastaan ja tuote on sellainen jota käytän muutenkin tai haluan kokeilla jostain tuotteesta uutta merkkiä. Tähän mennessä olen jo oppinut mitkä jäävät käyttämättä eli niitä ei tule testimielessäkään ostettua, esim. poispyyhittävät kasvovedet jäävät minulla kaappiin, joten niitä en osta. Nyt tosin käytössä Whamisan kasvovesi mutta se on kasvoille jätettävää versiota. Ripsiväriä lukuun ottamatta käytän vain luonnonmukaista kosmetiikkaa mutta niistäkin löytyy edullisia, kalliimpia voi sitten kytätä tarjouksista.
Elämässä pitää kuitenkin olla vähän arjen luksusta, joten ihan kaikesta itseään ilahduttavasta ei kannata luopua jos ei ole pakko mutta kohtuus kaikessa. Pätee mielestäni kosmetiikkaan ja kaikkeen muuhunkin.
Olen samaa mieltä kanssasi arjen luksuksesta! Sitä pitää olla, jos suinkin mahdollista. YRitän itse noudattaa samaa linjaa, että vain täydellisiä vaatteita hankitaan, ja aika hyvin on onnistunutkin. Ehkä vain olen kehittynyt vaatteiden hankkijana, kun niitä täydellisiä on tullut niin monta vastaan tänä vuonna.