Minulla on ollut viime päivinä hassu tunne, kuin olisin valmistautumassa talviunille. Kotivaran kokoaminen ja kaikenlaisten tilaisuuksien peruuntuminen on saanut aikaa sellaisen tunteen, kuin tässä oltaisiin käpertymässä kiepille kotikolon perälle, tarkoituksena herätä uuteen maailmaan muutaman kuukauden päästä.

Toisaalta samaan aikaan uutiset tuntuvat masentavilta. Ihmisiä kehotetaan etätöihin, mutta se on mahdollista vain osalle. Kaupan myyjä ei voi käpertyä minnekään, jos haluaa pitää työpaikkansa. Esiintyvien taiteilijoiden tilanne on myös karu. Minun elämääni peruuntunut konsertti tuo väliaikaista harmia, muusikolle se tarkoittaa usein sitä, että palkka jää kokonaan tulematta. Sama tilanne koskee varmasti lukuisia pienyrittäjiä, joiden työt ovat kiinni siitä, että ihmiset liikkuvat kaupungilla ja ostavat palveluja. Nurinkurisesti työvuorot ovat tainneet lisääntyä vain vessapaperitehtailla. Heidän kannaltaan tietysti kiva, mutta ei siinä vessapaperimaniassa mitään järkeä kyllä ole.

Tätä työmaata riittää.

Kuitenkin vaikuttaa siltä, että ihmisten alettua kiinnittää poikkeuksellista huomiota mm. käsihygieniaan, sillä on ollut vaikutusta. Kausi-influenssa tapauksia on ollut vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen vähän, ja se saattaa ainakin osittain johtua juuri tästä. Toivoa sopii, että jos kaikki nyt vain pysyttelevät kodeissaan, tartuntojen määrä saadaan pysymään aisoissa, eikä terveydenhuollon kapasiteetti ylikuormitu. Lienee siis aika miettiä, mitä kotona voisi puuhailla sillä ajalla, joka normaalisi kuluisi työmatkoihin ja harrastuksiin.

Jos kotona on lapsia, se tietysti hankaloittaa tilannetta. Kunnon töitä on vaikea saada aikaiseksi silloin, kun jaloissa pyörii alaikäisiä. Mutta kun kotona vietetään muutenkin enemmän aikaa kuin normaalisti, olen ainakin itse ajatellut tarttua erinäisiin järjestelyprojekteihin. Ajattelin mm. organisoida lastenvaatteet. Nyt alkaa olla aika vaihtaa talvikamppeet pois ja ottaa välikausi tilalle. Kaapeista pitää karsia pieneksi jääneitä, ja tuoda vintiltä oikean kokoisia tilalle. Tämähän on melko työläs homma pari kertaa vuodessa, mutta nyt sitä voi tehdä kaikessa rauhassa. Samoin ajattelin vihdoinkin raivata lastenhuoneesta ylimääräiset lelut pois. Luulen, että pelkästään kuivahtaneilla tusseilla voisi jälleen pelata minimalismipeliä päiväkausia. Ja onhan minulla vielä se 20 asiaa vuodelle 2020 -lista, jolta voi ottaa työn alle melkein mitä tahansa. Kirjahylly on edelleen raivaamatta…

Tiedossa lienee muutama viikko, tai ehkä muutama kuukausi vähän erikoista aikaa. Vaikka asia on vakava, voi tässä silti yrittää nähdä kaiken ikävän sivutuotteena tulevia positiivisia puolia. Globaalilla tasolla päästöt ovat vähentyneet merkittävästi, kun tuotantomäärät ovat laskeneet. Tästä näkee, että kulutuksen volyymillä on merkitystä! Yksilötasolla veikkaan, että moni maritusprojekti saa kevään aikana uutta puhtia, ja kotien järjestämisestä tulee yleistä ajanvietettä. Kenties kesän kynnyksellä yllättävän monella on kaapit ja kellarit pitkästä aikaa järjestyksessä. Luulenpa myös, että aika moni havahtui täydentämään kotivaransa parempaan kuntoon kuin ennen.

Mitä te olette ajatelleet kotona tehdä?