Yksi suurista oivalluksista tässä ruokajärkiprojektissa on ollut se, miten huonosti hyödynnän pakastinta. Pakastin on kyllä pieni (kaksi syvää laatikkoa ja yksi hyvin matala), mutta siitä huolimatta se voisi palvella minua paljon paremmin – jos vain itse organisoisin sisällön fiksusti.
Meidän pakastimessa on tällä hetkellä (itsetehtyjä) mehuja ja marjoja. Loppuvuodesta pakastin täyttyy, sillä olemme jo monta vuotta tilanneet puolikkaan poronvasan suoraan tuottajalta. Lihat vievät aika paljon tilaa, mutta toisaalta mehut ja marjat vähenevät pikkuhiljaa talvea ja kevättä kohden. Näiden lisäksi pakastimessa on usein myös jäätelöä.
Nyt olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että tämä ei riitä. Kun ruokalistat alkavat mennä rutiinilla, tavoitteena on, että pakastimessa on jatkuvasti vähintään kaksi lämmitysvalmista ”vararuokaa”. Sairastupaa pyörittäessä ja itsekin kipeänä olisi ollut mukavaa, ettei olisi heti joutunut miettimään, kuka voisi käydä kaupassa. Sen sijaan olisi voinut ottaa valmista ruokaa suoraan pakkasesta. Tämän toteutuminen vaatii kuitenkin suunnittelua siinä mielessä, että etukäteen on päätettävä, mitä ruokaa aion tehdä pakkaseen asti, ja raaka-aineita ostettava samassa suhteessa. Tässä jällee yksi havainto (joka tuntuu jälleen todella simppeliltä, vaan enpä ole tajunnut aiemmin): pakastimeen ei kerry kunnon ruokaa vahingossa.
Vararuokien lisäksi olen pohtinut jonkun sortin peruspakasteiden jatkuvaa ylläpitoa. Esimerkiksi tänään ostin pakkaseen valmiin piirakkataikinan. Olen nyt aiheeseen perehtyessäni oppinut, että erinäisiä ruoanjämiä voi piilottaa piiraisiin. Ajatukseni on, että valmistaikina pelastaa niissä tilanteissa, kun pitäisi kohtuullisen nopeasti ja vähällä vaivalla tempaista jotain. Muitakin vastaavia perustarvikkeita voisin hyvin harkita, mutta niiden aika on siinä vaiheessa, kun ruokalistasysteemi pyörii jo hyvässä vauhdissa. Siinä vaiheessa varmaan hahmotan paremmin, mitä muuta pakastimessa olisi kätevää olla aina valmiina.
Olen nyt inventoinut pakastimen, syönyt pois parit jämät sieltä, ja järjestänyt kaikki fiksusti. Seuraava vaihe on pakastimen täyttäminen suunnitelman mukaisesti.
Hyvää pikaruokaa pakastimesta saa myös liottamalla ja keittämällä sinne papuja (kidney-, mustasilmä-, whatever papuja, kikherneet on kans huippu!). Esim. parhaaseen pakasterasiaan eli oivariinipurkkiin sopiva annos muuttuu nopeasti keitoksi (pavut, purkki tomaattimurskaa, sipulia, vihanneksia, mausteita) tai pastakastikkeeksi tai wokkiin tai salaattiin.
Jaaha, tässä taas hyvä vinkki, jota en takuulla olisi itse keksinyt. En ole oikein totttunut käyttämään papuja ruoanlaitossa, mutta pitänee laajentaa repertuaaria tässäkin suhteessa! Ei kyllä olisi tullut tuo oivariinipurkkikaan mieleen… hauska idea!
Pakasteessa pitää olla kukka- ja parsakaalia. Sopivat
höyrystettynä ”on the side” salaatin korvikkeeksi, tai niitä voi
sujauttaa kastikkeisiin.
Maissi ja herne on myös hyvää peruskauraa pakastimessa.
Kukka- ja parsakaalia voisi hyvin harkita. Herneet ja maissi puolestaan eivät kuulu makusuosikkeihini. Olen miettinyt myös mahdollisesti yhtä pussia valmiita wokkivihanneksia tms.
Oivariini-purkit on klassikko! Ne kestävät vuodesta toiseen konepesua ja pakastamista (mulla on vielä joitain Voimariini-rasioitakin), pinoutuvat tosi näpsäkästi, ovat juuri hyvän kokoisia moneen tarkoitukseen, eivät maksa mitään. Eväsrasioina myös hyviä, sillä ne voi tarvittaessa heittää pois, jos ei ole mahdollisuutta kantaa mukana astiaa takaisin.
Joo oivariini- ja raejuustopurkit ehdottomasti käyttöön! Ne on myös näppärä pinota pakastimeen, ei tule hukkatilaa ja on tosi hyviä pakastusrasioina (paitsi jos pakastaa jotain nestemäistä, silloin pitää olla aluksi tarkkana, että ovat suorassa) ja muutenkin on tosi toimivia esim. jämien säilytyksessä jääkaapissa.
Meillä on ilmeisesti jotenkin vahingossa luotu toimiva ruokasysteemi, koska ruokaa ei mene juurikaan hukkaan, vaikka ei hirveästi uhrata sen ajatteluun aikaa. Me käydään kerran tai kaksi viikossa kaupassa. Mietitään ennen kauppareissua muutaman päivän ruoat ja tehdään kauppalista (siinä järjestyksessä, kuin tavarat tulee kaupassa eteen, niin ei tarvi kaupassa juosta ympäriinsä) ja listassa myös pysytään. Aika paljon tehdään ruokia, joista joko syödään parina päivänä (esim. keitot ja laatikkoruoat) tai sitten pakastetaan osa (esim. karjalanpaistia, kaalilaatikkoa tai mureketta tekee samalla vaivalla ison vuoallisen ja laittaa pakkaseen). Viikon ruokia miettiessäni mulla on aina vähintään yksi päivä, jolloin syödään tähteitä. Sitten, jos tähteitä ei ole, niin otetaan pakastimesta jotain. Mutta jos olen laskenut joka päivälle jonkun ruoan, niin tähteet jää helposti syömättä.
Meillä on iso pakastin ja lisäksi vielä pieni, joten pakastimiin tavaraa onneksi mahtuu, ja kyllä niissä tavaraa onkin. Itse tehtyjä ruokia, aina muutama kaupan ruoka (tyyliin ranskalaisia ja kalapuikkoja), marjoja, mehuja, hirvenlihaa, jotain kasviksiakin (esim. purjot on niin suuria, että kun ostan yhden purjon, niin pakastan pienissä pusseissa siitä suurimman osan keittoja varten), kaupan karjalanpiirakoita ja paahtoleipä (ei tarvi ostaa leipääkään ”varalle”, kun pakastimessa on jotain varalla), leivonnaisia (pullaa, pikkuleipiä ja erilaisia piirakoita yms on helppo pakastaa, niin ei tule kerralla syötyä niitä ihan kamalan paljon. Ja sämpylöitä!) yms. Meillä on kaksi pientä lasta ja kolmas tulossa, joten arjen pyörittämisen kannalta on helppoa, kun ei aina tarvi aloittaa ruoanlaittoa alusta asti, vaan voi ottaa valmiin ruoan pakastimesta, tai edes osan ruoasta. Joskus, kun on aikaa, teen esim. keittoaineksia valmiiksi pakastimeen. Pakastepussiin pilkon valmiiksi yhden kerran keittoon tarvittavat porkkanat, lantut yms ja sopivan määrän jauhelihaa/kanaa. Sitten ei tarvi muuta kuin pilkkoa perunat ja maustaa, kun alkaa keittoa tekemään. Ja vauvanruokia olen aina myös tehnyt kerralla kattilallisen ja pakastanut pienissä rasioissa (tässä on muuten käteviä erilaiset kermaviili-, tuorejuusto- ym rasiat).
Pakastin on kyllä hirmu hyödyllinen myös taloudellisessa mielessä. Me ostetaan usein esim. lohta tarjouksesta useampi kilo, ja sitten pakastetaan se joko isoina paloina (uunikalaksi) tai useammin suikaleina (lohikiusaukseen, keittoon tms). Samoin tarjouksesta tulee ostettua lihaa ja kanaa ja joko tehdään niistä joku ruoka pakkaseen tai sitten pakastetaan sellaisenaan.
Isossa pakastimessa on etunsa. Haluaisin säilöä itse enemmän, mutta rajoitettu kylmätila ei anna siihen mahdollisuutta. Kuulostaa siltä, että teidän systeemi toimii hyvin. Joku tuollainen olisi ehkä itsellänikin ihanteena, mutta ainakaan toistaiseksi taidot eivät riitä siihen. Mutta kiitos hyvistä vinkeistä! Tuossahan on ”pussikeitolle” uusi määritelmä 🙂
Tähän ylijääneeseen ruokaan liittyen… mietin tuossa joku vuosi sitten miten ihmeessä keittoruuan saisi vietyä siististi työpaikalle evääksi ja keksin, että kun laittaa sen pakastimeen yöksi on se mukavasti kiinteää aamulla ja taasen lounasaikaan sopivasti sulanut lämmitettäväksi.
Noista kasviksista, kukka- ja parsakaali on ihan ehdottomia, samoin wokvihannekset ja kasvis- tai juuressuikaleet ja maissí. Niistä saa aika monenlaista ruokaa helposti. Samoin marjoja (mustikka, vadelma, puolukka, mansikka) löytyy aina pakastimesta jugustin ja puuron kanssa nautittavaksi. Lapset kyllä syö niitä ihan sellaisenaankin.
Lihaa ja kalaa pakastan jonkin verran esim. ostan tarjouksesta, pakkaan sopiviin annoksiin ja teen sitten myöhemmin niistä ruokaa.
Musta alkaa tuntua, että täältä saa muutkin hyviä vinkkejä, kuin vain minä itse! Mahtavaa!