Päivä jolloin keitin paitani

Kaikki sai alkunsa siitä, kun huomasin ettei valkoinen pusero ollut tullut pesussa puhtaaksi. Sen kaula-aukon reuna oli jäänyt kellertäväksi, syynä lomalla käytetty aurinkorasva, joka näköjään värjää vaaleat vaatteet. (Välikysymys: tietääkö joku, liittyykö värjääminen suojakertoimeen? Omani on aina vähintään 50, ja sen vahvuiset rasvat tuppaavat olemaan aikamoista jankkia.) Päätin siis valkaista puseronkauluksen. Vaate on 100% puuvillaa, joskin brodeerattua, mutta koska väri on puhtaan valkoinen arvelin valkaisun olevan helppoa. Vatiin vettä, sekaan kunnon loraus Kloritea, ja paita vatiin valkaistumaan.

Käänsin selkäni hetkeksi ja vilkaistessani vatiin uudeelleen havaitsin tapahtuneen katastrofin. Paita ei ollut enää valkoinen, vaan pinkki. Ilmeisesti kaikki ne kohdat, joissa oli ollut jäänteitä aurinkorasvasta, olivat värjäytyneet neonsävyiseksi pinkiksi. Myös vesi oli pinkkiä ja koko paita oli hyvää vauhtia värjäytymässä punaiseksi. Tahattoman ”Gaaaaaaaah apuaaaa” huudahtuksen jälkeen kaadoin äkkiä kaikki vedet pois ja yritin huuhdella paidasta värin pois, mutta turhaan. Paita näytti siltä, kuin kaula-aukko, hihansuut ja muutama epämääräinen läikkä siellä täällä olisi värjätty yliviivaustussilla. Kaadoin kaulukseen Bio Luvilia suoraan purkista ja hankasin – ilman tulosta.

Samaan aikaan kun totesin paidan olevan täysin pilalla, mieleen leijaili äskettäin lukemani blogikirjoitus. Siinä INCImixin kirjoittaja kertoi tahranpoistokokemuksistaan, joihin kuului vaatteen keittäminen ellei mikään muu tehonnut. Totesin, ettei paita voisi enää pahemmaksi mennä, joten päätin kokeilla vaikka pesulappu ilmoitti vaatteen sietävän vain 40 astetta. Siispä isoin kattila liedelle, neljä litraa vettä perään ja kuumenemaan. Kun vesi oli kiehuvaa, laitoin paidan sekaan ja aloin hämmennellä puulastalla. Ja tiedättekö mitä! Se tehosi. Pikkuhiljaa pinkki väri alkoi vaaleta, ja noin kymmenen minuutin keittelyn jälkeen paita oli aivan entisellään. Todella hämmentävää. Vaate ei tuntunut kärsineen kiehuvasta käsittelystä mitenkään, ainoastaan väri palasi ennalleen.

Tästä innostuneena päätin keittää myös lapsen puuvillahousut, joiden polvesta ruohotahra ei ollut millään keinolla lähtenyt. Toiveikkaana nakkasin housut pataan, mutta tällä kertaa aivan turhaan. Tahra ei muuttunut miksikään. Päättelin (erittäin loogisesti, hah) että koska kuuma vesi ei tehoa, Klorite varmaan sitten auttaa. Ja niin se tehosikin! Ruohotahra katosi. Käsittely piti tosin lopettaa melko nopeasti, sillä myös sinisestä raidasta alkoi väri kadota. Mutta mitäpä pienistä, nyt on taas tahrattomia vaatteita. Kiehuvan veden logiikka on minulle edelleen hämärän peitossa, en tiedä miksi se ensimmäisellä kerralla toimi ja toisella ei. En myöskään tiedä, miksi aurinkorasva muuttui Kloriten vaikutuksesta punaiseksi. Mutta jos teillä lukijoilla on näistä tietoa, tai muita vastaavia kokemuksia, niin kuulisin mielelläni!

Jälkikirjoitus: anoppi kemiaa tuntevana ihmisenä totesi, että on jokseenkin sattumanvaraista, mihin kiehuva vesi tehoaa ja mihin ei. Mutta mustikkatahrat kuulemma lähtevät sillä joka tapauksessa, tämä valkoisten pöytäliinojen omistajille tiedoksi.

21 thoughts on “Päivä jolloin keitin paitani

  1. Aika jännä 😀 Eikä kangas mennyt muuten pilalle vaikka keittelit sitä? Täytyy kokeilla jos tulee mahdoton tahra eteen!

    • Kankaalle ei tapahtunut mitään. Ei edes hihansuiden kuminauhoille! Tässä nähdään, miten suuntaa-antavia pesulaput ovat. Siinä sanottiin 40°, mutta käytännössä 100° ei vaikuttanut kankaaseen millään tavalla, paitsi että se valkaistui. Toisaalta kyseessä oli 100% puuvilla, joku sekoitekangas ei ehkä olisi kestänyt.

      • ennenmaailmassa kaikki puuvillaiset ja pellavaiset lakanat, paidat ja aluspukimet (siis paidat, alusmekot jne) pestiin keittämällä. Niinpä ne olikin yleensä valkoisia, koska se ei ainakaan pilaannu keittämällä.

        • Totta, tätä en ole tullut ajatelleeksi aiemmin. Toisaalta keittämällä vaatteesta epäilemättä todella tulee puhdas, joten toimi varmaan hyvin etenkin alusvaatteiden kohdalla aikana, jolloin deodoroanttejan ynnä muita ei oltu vielä keksitty.

  2. Eikös pesukoneen 90-asteinen ohjelma vastaisi keittämistä? Jos ei enää muut konstit auta. Ei tarttis hellan edessä lutrailla?

    Oma paitaprojektini: valkoinen puuvillainen kauluspaita – löytyi kaapista ja muuten kiva, mutta kainalot ja kaulukset kellertävät. Aion tänään ostaa kloriittia ja puolen tunnin kylmässä vesi/kloriittiseoksessa liotuksen jälkeen pestä 90-asteisessa valkopyykkiohjelmassa runsaan pesuainemäärän kera. Jännitystä ilmassa…

    • Luulen että 90° ohjelma ei ihan vastaa keittämistä. Vaikka ohjelma peseekin kuumalla, ei pesun lämpötila kuitenkaan ole koko aikaa 90 astetta. Keittäessä vaatetta voi pitää vedessä juuri sen ajan kuin tahran poistuminen kestää. Toisaalta siinä myös näkee heti, tehoaako kuuma vai ei, kuten tuli todistettua ruohotahran osalta.

      Luulisi paidan puhdistuvan. mMutta jos klorite aiheuttaa oitoja väri-ilmiöitä, suosittelen keittämistä…

    • Hmmm… epäilen ettei ollut parfyymi, koska käytin etupäässä lapsille tarkoitettua Eucerinin 50+ aurinkorasvaa. En ole INCI-listojen asiantuntija, mutta en tunnista siitä mitään, mikä muistuttaisi parfyymiä. Epäilen että klorite vaan reagoi jonkun muun kemikaalin kanssa. Noi aurinkorasvat on muuten yksi sellainen laji, jossa en luota luonnonkosmetiikkaan. Toisin sanoen mitä enempi kertoimia, sen parempi.

  3. Pitää vielä jatkaa, että tosi iloista kuulla että joku uskaltaa keittää ja että vältts vaate ei mee siitä miksikään.

    Mulla aina niin ottaa sydämeen nää vahinkovärjäilyt, en tiä miks 😀

    • Joo, se oli yksi monikäyttöisimmistä paidoista ja ehdin käväistä epätoivon tilassa kun näin sen pinkin. Mutta siinä tilanteessa keittämällä pilaaminen ei olisi pahentanut kokonaiskatastrofia enää mitenkään, joten kannatti kokeilla.

    • Jaaha, tämä olikin minulle uusi tuote! Kiitos vinkistä, tuon kokeilemista voisi kyllä harkita. Olisi mielenkiintoista nähdä mitä se tekee esimerkiksi antiikkisille lakanoille, jotka ovat kellastuneet.

      • Kantsisko kuitenkin antiikkiset lakanat yrittää valkaista ensin antiikkisin keinoin: lipeä, auringonvalo, mitä niitä nyt on…

    • Sisältö kiinnostaisi.
      Veikkaan sisältävän kaikki (tai ainakin osan) perinteiset valkaisukemikaalit – monta uutta asiaa taivaan alla ei olla nähty sitten viimeisimmän Haloo Helsingin levyn.
      ;>))

  4. Keskustelu on aika vanha mutta kysyin eräältä aurinkovoidevalmistajata, mistä valkoisten vaatteiden värjäytyminen johtuu. Sen aiheuttaa voiteen sisältämä avobenzone. Muitakin aurinkosuoja-aineita on, joten kannattaa katsoa, ettei käytä tuota sisältävää vaaleiden vaatteiden kanssa. Väri haalistuu kyllä pesu pesulta mutta eihän sellaisia laikullisia vaatteita halua käyttää.

      • Minä sain tänään valkoisesta paidasta pinkin kloritella ja aloin googlailla ja löysin tämän vanhan keskustelun. Syynä käyttämäni uusi 50 aurinkovoide. Aikaisemmilla voiteilla ei ollut tullut pinkkiä kloritekäsittelyssä vaan valkoista. Kiroilin vähän, huuhtelin paidan ja vein sen aurinkoon kuivumaan. Kun muutaman tunnin kuluttua menin hakemaan sen narulta, pinkki oli hävinnyt! Uskomaton juttu!

        • Aurinhon UV-valo valkaisee. Kestovaippailijat tietää että maitokakkatahrat jotka ei pesussa lähde lähtee kyllä auringossa. Ja aika moni ruokatahra.
          Ruoho taas lähtee hinkkaamalla joko mäntysuopaa tai sappisaippuaa tahraan ja pesemällä. Martoilla on myöa mahtavat tahranpoistonettisivut.

        • Samankaltainen kokemus. Kloritella magentapinkiksi muuttunut, 50+ aurinkorasvalla tahriutunut valkoinen intianpuuvillapaita. Oli kuivunut haaleaksi magentapunaiseksi ja ollut huom. vuorokauden muovikassissa odottamassa tekstiilijätteeksi päätymistä. Tapahtui ihme: paita oli taas valkoinen!

          • Tämä on kyllä näköjään patenttikeino aurinkorasvatahroihin! Pitää kokeilla seuraavan kerran ilman tuota kloritea… 😉

  5. Kiitos! rakastan sua! melkein pilasin kloriitilla iskän paidan ja kävi sama juttu, googlasin ja löysin tän ja nyt se on taas valkoinen❤️

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.