Oletteko raivanneet tai järjestäneet kotia kesäkuussa? Minä olen, suorastaan urakalla. Ensinnäkin järjestin koko vaatekaappini, vaihdoin viimein talvivaatteet kesäisiin ja kävin läpi joka hyllyn. Ei ollut pieni urakka, mutta äärettömän tyydyttävä kylläkin. Suorissa pinoissa odottavat vaatteet ovat kutsuvia. On vielä muutamia paikkoja, jotka kaipaavat organisoimista ja ehkä poistojakin: urheiluvaatteet on yksi, ja eteisen piirongin laatikot toinen. Jälkimmäisessä on pipoja ja hanskoja, ja tällä hetkellä hyvin talvisia tamineita edelleen. Voisi tehdä tilaa lippiksille ja aurinkolaseille. Kampauspöydänlaatikot järjestin myös.
Vielä isompi urakka oli lasten lelujen läpikäyminen. Tällä kertaa ei tarvinnut tehdä salasiivousta, vaan nuoriso osallistui raivaamiseen ihan itse. Hämmästyttävä ja elähyttävä kokemus! Ainakin muovikassillinen ihan silkkaa roinaa meni suoraan roskiin. Esikoinen suostui myös luopumaan käpykokoelmastaan, vain yksi lomamatkalta tuotu jättikäpy säästettiin. Iso kassillinen vanhoja pelejä ja palapelejä toimitettiin ilahduttamaan pientä serkkua. Lastenhuoneen kirjahylly odottaa vielä raivaamista. Pitäisi myös keksiä jokin patenttisysteemi kaikkia askartelutarvikkeita varten. Ne leviävät aina ympäri pöytää, eikä siinä lopulta mahdu enää tekemään mitään. Hyviä ideoita otetaan vastaan!
Näiden lisäksi olen uusintanut viherkasveja, joista heitin muutaman suoraan roskiin (ötököitä) ja ostin uusia tilalle. Uudet olen vaihtanut isompiin ruukkuihin. Parveke on aivan surkeassa tilassa, en ole tehnyt siellä mitään, en istuttanut mitään enkä muutenkaan laittanut sitä mitenkään. Asialle on tehtävä jotain, koko parveke menee ihan hukkaan, jos siellä ei viitsi oleskella.
Minusta tällainen järjestäminen (paitsi tuo parveke, sitä en saa aikaiseksi) on yleisesti ottaen tosi mukavaa. Vaatii sen vaivannäön että jaksaa ruveta, mutta varsinainen tavaroiden järjestäminen ja karsiminen on hauskaa. Pidän siitä, että järjestämisen jälkeen pieni pala maailmaa on jälleen jämptissä ojennuksessa. Myös se, että tietää ettei kaapeissa ole ylimääräistä tavaraa, on mukavaa. Ja sitten on ihanaa avata kaappi tai laatikko, ja nähdä se kaunis järjestys.
Kun vuosi sitten pelasin minimalismipeliä aktiivisesti koko kuukauden, ja onnistuin poistamaan kodistamme yli 500 konkreettista asiaa, kuului jälkeenpäin kritiikkiä. Että helppoahan se on, jos ensin hilloaa kaikenlaisia roskia, ja sitten heittää ne kerralla pois. Mutta väitin silloin ja väitän tiukasti edelleen, että osa omaisuudesta muuttuu roskaksi huomaamatta. Mistä sitä voi tietää, millä sekunnilla vanhoista sukista on elastaani lötsähtänyt? Jos ei ole pariin vuoteen ollut käyttöä, ja sitten ne ottaa esiin siivouksen yhteydessä, vetää jalkaansa ja toteaa käyttökelvottomiksi, niin silloin kyseessä on roska. Tavara on ollut oletettavasti käyttökelpoinen siihen hetkeen saakka, kunnes tajuaa ettei se enää olekaan. Tällaista kertyy kaappeihin huomaamatta, ja kunnon raivaus poistaa kunnollisten tavaroiden joukosta nämä huonot.
Olenkin tässä miettinyt, josko aloittaisin uuden minimalismipelin. Tällä kertaa en ajatellut noudattaa sitä sääntöä, että tavaroita olisi poistettava yhtä monta, kuin mitä päivän numero olisi. Viime syksynä siis poistin 4. päivänä neljä tavaraa ja 18. päivänä 18 tavaraa jne. Tänä kesänä voisin ottaa tavoitteeksi yksi päivässä. Jos poistettavaa löytyisi enemmän, niin mikäpä siinä, mutta tämän peli pelattaisiin ilman sen kummempia suorituspaineita. Taukoakin voisi välillä pitää. Kyseessä olisi siis jonkinlainen kevyt teema kesäloman ajalle, jolloin tavoitteena olisi käydä kotia vähitellen läpi ja poistaa aina ylimääräistä, mitä tulisi vastaan. Voisin dokumentoida poistoja tänne ja instagramiin (minut löytää sieltä nimellä @arkijarki, tervetuloa seuraamaan). Lähtisikö joku kaveriksi?
