Vaatepäivitys (tässä ei ole enää järkeä)

Julkaistu , kirjoittanut
21

Vaatetilanteeni alkaa olla naurettava. Minulla on aktiivisessa käytössä kolmet siniset farkut. Ne ovat kaikki rikki. Kaksissa on reikä polvessa (toisessa reikä on jo kerran korjattu) ja kolmansien lahkeet ovat kirjaimellisesti riekaleina. Minulla ei siis ole ainoitakaan ehjiä, siistejä, tavalliseen arkipäivään sopivia farkkuja. Tilanne on kestämätön, koska normaalina arkipäivänä pukeudun nimenomaan farkkuihin ja neuleeseen.

Josta päästäänkin sujuvasti neuleosastolle. Tein pari vuotta sitten linjauksen, että haluan vaatekaappiini värejä ja iloa. Arvatkaa, löytyykö sitä neuleista? Yleisväri on harmaa/ruskea. Joukossa on myös valkoista ja tummansinistä. Kokonaisuutta piristää yksi vaaleanpunainen puuvillaneule kymmenen vuoden takaa, sekä yksi ohut, turkoosi silkkineule. Tuo puuvillaneule on edelleen täsmälleen saman näköinen kuin 2000-luvun puolivälissä, joten se on käytössä edelleen, mutta se ei todellakaan ole mikään muodin huippuyksilö. Turkoosi neule on kaunis mutta näihin säihin vähän liian ohut ja jää siksi usein kaappiin. Nuo jäljelle jäävät muodostavat käytännöllisen ja järkyttävän tylsän kokonaisuuden.

Minä tarvitsen uusia vaatteita! Farkkujen tarve on todella akuutti. Onneksi kaapissa on parit siistit ja ehjät farkut parempaa pukeutumista vaativiin tilaisuuksiin, mutta niissä on pitkät lahkeet, jotka vaativat kaverikseen korkeat korot. Ne eivät siis sovellu tavalliseen arkipäivään. Useimmissa neuleissa ei ole muuta vikaa, paitsi että en oikeastaan välittäisi joka päivä verhoutua harmaaseen ja beigeen. Haluaisin siis parit EHJÄT farkut lyhyillä lahkeilla, sekä jokusen villapaidan, joista löytyisi väriä ja hauskuutta.

Ei kuulosta mahdottomalta, mutta ajatus shoppailusta tuntuu silti rasittavalta. Ensinnäkin tätä varten pitää varata runsaasti aikaa, koska en halua tehdä virheostoksia, joita joutuu palauttelemaan myöhemmin. Haluan laatua; neuleita ilman akryyliä ja istuvia farkkuja. Jälkimmäinen onkin haasteellisempi juttu, esimerkiksi kesällä sovitin yhdessä merkkiliikkeessä kaikki farkut, jotka heiltä löytyi. Yhdetkään eivät olleet hyvät. En odota shoppailuretkeä innoissani, mutta kohta ei ole enää vaihtoehtoja.

Olen huomaamattani palannut takaisin kassialma-linjalle, jolta vaivalla kampesin itseni pois pari vuotta sitten. Masentavaa. On siis toteutettava vaatekaapin muodonmuutos uudelleen, mutta tällä kerralla etuna on se, että valmiiksi tiedän mitä haluan. Haasteena on vain löytää sellaiset kaupat, joissa myydään haluamiani vaatteita, sekä riittävästi aikaa niiden etsimiseen. Kertokaa minulle, etten ole tämän vaateasian kanssa yksin! Vai olenko? Jos olen, on todellakin aika toimia!

Viikon vinkit: puhelimen lataus, siivousguruja ja uusi laki

Julkaistu , kirjoittanut
4

Miten sinä lataat puhelimesi? Nuoremmat sukupolvet eivät ehkä edes muista aikaa, jolloin asiansa osaava ihminen antoi välillä puhelimensa akun kulua aivan loppuun. Nykyiset älypuhelimet toimivat toisin. YLEn jutussa asiantuntuja sanoo, ettei akun tarvitse olla täynnä, vaan vähempikin riittää. Mutta minulla on päähänpinttymä siitä, että akku pitää ladata aina täyteen jos mahdollista. Nimittäin eihän sitä tiedä, milloin seuraava lataus on mahdollinen, joten akun kesto pitää aina maksimoida. Vähän sama asia, kuin että tilillä pitää aina olla tietty summa rahaa, koska eihän sitä tiedä milloin seuraava katastrofi iskee.

Me Naiset listaa siivousgurujen parhaat vinkit, joilla koti saadaan pysymään järjestyksessä. Naistenlehtien raivausjutut ovat yleensä heppoisia, mutta tällä kertaa mukaan on onnistuttu valitsemaan olennaisia juttuja. Olen täysin samaa mieltä siitä, että ahtaus ei välttämättä kerro tilanpuutteesta, vaan siitä että tavaraa on liikaa.

Ensi vuoden alusta lähtien laki muuttuu niin, että kaatopaikoille ei enää saa viedä vaatteita. Ainakin pääkaupunkiseudulla tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö vatteita voisi laittaa roskikseen, koska roskat menevät jätteenpolttolaitokseen eivätkä kaatopaikalle. Minua kiinnostaisi kuitenkin tietää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä niillä paikkakunnilla, joilla vastaavaa systeemiä ei ole? Vaatteiden kierrätystä peräänkuulutetaan tässäkin jutussa, mutta kuten ennenkin on todettu, keinoja ja kanavia ei ole kovin paljon. Mitä kuluttajan siis pitäisi tehdä? (Tekniikka ja talous)

Koko koti kuntoon: lastenhuoneen raivaus

Julkaistu , kirjoittanut
11

Nyt näyttää siltä, että tämä on viimeinen pätkä tätä haastetta! Olen säästänyt lastenhuoneen tarkoituksella viimeiseksi. Joulu lähestyy ja se tarkoittaa sitä, että pian paketeista paljastuu taas uusia leluja ja muuta rompetta. Tätä varten lastenhuoneisiin on järkevää tehdä tilaa jo ennalta. Siksi painopiste on tällä kertaa nimenomaan karsimisessa.

Itse ajattelin käydä seuraavat tavararyhmät läpi:

  • Kirjat (kerätään hyllystä pois vauvakirjat ja muut sellaiset joita ei koskaan lueta)
  • Lelut (kaikki leikkimättömät, rikkinäiset ja ilmiselvä krääsä)
  • Vaatteet (päällisin puolin katsotaan läpi, ja poistetaan selvästi liian pienet)
  • Askartelutarvikkeet yms. (Poistetaan täyteen väritetyt kirjat ja lehdet, joissa on kaikki tehtävät tehty, karsitaan kaikki epämääräinen sälä)

Yritän todella saada tavaramäärää vähemmäksi. Osa menee suoraan roskiin, osa taas laitetaan talteen ja osan laitan pois väliaikaisesti. Ne voi sitten puolen vuoden päästä ottaa taas esiin ”uusina” leluina. Olisi ihanaa, jos lelujen määrä pysyisi aisoissa, mutta olen vähän luovuttanut. Niitä tulee lisää, vaikkei itse hankkisi ainuttakaan.

Luulen, että alan tehdä lelujen kanssa samoin kuin lastenvaatteiden. Kun isompi on kasvanut liian isoksi leikkimään niillä, kerään ne johonkin talteen odottamaan sitä, että pienempi tulee tarpeeksi isoksi. Sitten otan ne jälleen esiin. Muuten lelujen määrä meinaa ryöstäytyä käsistä, kun niitä on yhtäaikaa esillä tavallaan monta vuosikertaa.

Arvelen, etten ole tämän haasteen parissa yksin. Kuka lähtee mukaan? Ja millä tavalla olette saaneet lelujen määrän (ja samalla lastenhuoneen järjestyksen) pysymään hallinnassa?

Ensin siivotaan, ja sitten siivotaan

Julkaistu , kirjoittanut
5

Oletteko ajatelleet, että juhlia ennen siivotaan yleensä aina – mutta että myös juhlien jälkeen pitää siivota? Jotenkin sitä keskittyy aina niihin juhlavalmisteluihin, joihin siivoaminenkin kuuluu. Usein myös koristellaan ja valmistaudutaan ehkä muutenkin, hankitaan maljakoita kukille, ylimääräisiä jakkaroita vieraille, kenties lainataan astioita. Sitten juhlat ovat ohi ja yllätys yllätys – taas pitää siivota.

Ajatellaan vaikkapa joulua. Joulusiivous kuuluu useimmilla asiaan. Mutta kun pyhät ja lomat ovat takanapäin, koti ei näytä yhtään siltä miltä pitäisi. Ainakin minulla on arjen alkaessa vahva tarve saada koti jälleen normaaliin kuntoon. Koristeet kerätään ja pakataan talteen. Viimeisetkin lahjakääreet, narunpätkät ja nimilappuset kerätään nurkista ja laitetaan joko roskiin tai odottamaan uutta käyttöä. Sitten on ruokaan liittyvät roskat; suklaarasiat ja tyhjät  pullot, puhumattakaan jääkaapin jämävarastoista. Sitä paitsi useimmiten jouluna ei viitsi hirveästi siivoilla kun on paljon mukavampi laiskotella, joten ihan kunnon imurointi on paikallaan.

Kun katselin Linnanjuhlia, mietin tätä samaa asiaa. Parituhatta ihmistä saa muutamassa tunnissa aikaan hirveän sotkun, vaikka kyseessä olisi miten hienot juhlat. Lattiat likaantuvat, huonekalut siirtyvät pois paikoiltaan, tiskiä tulee valtava vuori ja menen takuuseen, että pitkin linnan saleja noukitaan joka vuosi juhlijoiden jäljiltä aikamoinen kasa unohtuneita tavaroita. Lisäksi linnassakin on varmasti kaikenlaista roudaamista: ruokien tarjoilupöytiä, bändien tarvitsemat kamppeet, televisiokamerat ja muut. Olisi hauska tietää, millainen määrä siivoojia tarvitaan laittamaan linna jälleen edustuskuntoon Itsenäisyyspäivän jälkeen.

Oikeastaan loppusiivous kuuluu juhlien järjestämiseen siinä missä valmistautuminenkin. Se ei välttämättä ole se kohottavin osuus juhlista, mutta näen sen tärkeänä siirtymänä kuitenkin. Siivoaminen on sellainen rituaali, joka näyttää arjen ja juhlan rajan.

Joulu on listojen kulta-aikaa

Julkaistu , kirjoittanut
18

Oletko tehtävälistojen ystävä? Hesarissa oli viime viikolla mielenkiintoinen juttu siitä, millaiset listat ovat tehokkaimpia. Jos listaa kaikki mahdolliset asiat samaan listaan, tuloksena on vain turhautumista, sillä tehtävät ovat eri kokoisia. Osan voi tehdä heti, osa taas on sellaisia, jotka pitävät sisällään monta eri vaihetta. Tämän ainakin minä tunnistin. Voisin hyvin kirjoittaa joulunvalmisteluun listan, jossa lukisi ”joulusiivous” ja ”tilaa kinkku”. Toisen hoitaa puhelimessa parissa minuutissa, toinen taas on vähimmilläänkin useamman kohdan projekti. Selvästikään ne eivät kuulu samalle listalle.

Olen päättänyt aloittaa jouluvalmistelut virallisesti ensi maanantaina, Itsenäisyyspäivän jälkeen. Sitten on sopivasti kolmisen viikkoa aikaa, ja uskoisin ehtiväni kaiken hyvin. Se vaatii kuitenkin organisoitumista, ja sitä varten teen tietysti listoja. Hallitsen arjen kaaosta kirjoittamalla asioita ylös muistiin, mutta tarvitsen useamman listan, koska kuten yllä kävi jo ilmi, yhdellä tulee vain turhautuminen. Maanantaina kirjoitan ainakin seuraavat listat:

  1. Ruoka ja juoma: ensin mietin mitä syödään, sitten mietin kuinka monta syöjää. Sen jälkeen teen listan ostettavista ruuista ja juomista, sekä siitä mitä minä teen ja mitä joku muu tuo. Ja aikataulutan myös – milloin leivotaan piparit, milloin tehdään laatikot, monelta kinkku pitää laittaa uuniin.
  2. Lahjalista: mitä ja kenelle. Tähän pitää vähän paneutua.
  3. Siivous: tämä on tänä vuonna lyhyt, sillä siivooja tekee varsinaisen perussiivouksen. Mutta jääkaappia hän ei pese, eikä raivaa lastenhuoneesta ylimääräisiä leluja pois.
  4. Muut tehtävät: koristelu, kuusi ja kaikki muut. En nyt tähän hätään edes muista kaikkea, mutta lista pitenee kunhan syvennyn.

Tuossa Hesarin jutussa oli hyvä huomio, että on myös ”Anna olla” -kategoria. Aina tulee listattua myös sellaisia juttuja, jotka ajattelee jossain optimismihuumassa hoitavansa. Sitten kun oikeasti alkaa listan asioita toimittaa, alkaa vähitellen käydä selväksi, mitkä asiat ovat oikeasti kriittisiä, ja mitkä voi ihan hyvin jättää tekemättäkin. Täytyy vain olla tarkkana, ja ymmärtää heivata ne turhat kohdat listalta ajoissa, sen sijaan että alkaisi ahdistua siitä ettei kaikkea millään ehdi. Itse olen tähän ajoittain syyllistynyt, mutta oikeasti kyse on priorisoinnista. Olisi hienoa, jos keittiön sokkelit ehtisi pyyhkiä puhtaiksi ennen aattoa, mutta todellisuudessa se on joulutunnelman kannalta aivan yhdentekevä toimenpide.

Millaisia joululistoja te harrastatte?

Täydellinen ajoitus

Julkaistu , kirjoittanut
4

Kuten viimeksi kerroin, siivosin allaskaapin muovikassivarastot. En tullut ottaneeksi kuvaa lähtötilanteesta, mutta ei siihen paljon mielikuvitusta tarvitse. Yksi laatikko, joka pursuu pusseja yli äyräidensä. Muovipusseja oli tippunut kaapin lattialle, sieltä niitä oli valunut jo kaapin taaksekin sinne putkien sekaan. Hyllylle oli tungettu irralleen pusseja, jotka eivät enää mahtuneet siihen laatikkoon. Tilannetta voisi lyhyesti kuvata sanoilla hirveä sotku.

Tämän hässäkän raivaamiseen meni puolisen tuntia. Tyhjenisin kaapin kaikista muovikasseista keskelle lattiaa. Sitten aloin lajitella ja järjestää. Olennaista oli saada isot pussit kieputettua mahdollisimman tiiviiksi paketiksi, jotta ne eivät veisi enempää tilaa kuin välttämätöntä. Jaoin pussit kolmeen – isot kassit, pikkupussit ja uudelleen suljettavat. Otin käyttöön pari tyhjää muovirasiaa, jonne lajittelin pienemmät pussit. (Ennen raivausta käytössä oli vain tuo valkoinen Ikean laatikko.) Heitin roskiin repaleiset ja yhden niin ison ja hankalan, ettei sitä saanut järkevästi taiteltua.

Lopputulos näytti tältä:

IMG_3089

Eikä hetkeäkään liian aikaisin. Keskiviikkona meille tuli keittiön takuukorjaaja, ja yllättäen hänellä olikin asiaa tiskipöydän alle. Eihän tuo hylly nyt miltään sisustuslehden huippusuoritukselta näytä, mutta oli kuulkaa kätevää, kun nosteli vain laatikot ulos hyllyltä, ja korjaajalla oli suora pääsy keittiön rakenteisiin. Päivää aikaisemmin olisi nolottanut, kun ensin olisi pitänyt onkia parikymmentä myttyistä muovikassia pois tieltä, ennen kuin altaan alla olisi edes nähnyt mitään.

Sinänsä tuollainen korjausmies on varmasti nähnyt uransa aika vaikka minkälaisia allaskaappeja, eikä hän luultavasti pidä mitään salaista exceliä Suomen Siisteimmistä Kaapeista. Mutta olihan se silti itselle mukavaa, kun sai tilanteen hoidettua niin tyylikkäästi. Saan selvästi kiksit tällaisesta hallinnan tunteesta. Joten totean nyt vain, että omalla kohdalla tämä haaste tuli juuri oikealla hetkellä!

Koko koti kuntoon: muovikassit ja pahvilaatikot

Julkaistu , kirjoittanut
13

Edellinen viikko oli erittäin tehokas. Sain työhuonetta raivattua merkittävästi. Meiltä poistui iso kasa tavaraa, vein tarpeettomia vinttiin ja organisoin uudelleen kuutioittain tavaraa. Tämän seurauksena työhuoneen lattia näkyy jo, nuorison tuottamaa taidetta on arkistoitu runsaasti ja koko huoneen yleisilme on (lattian paljastumisen myötä) muuttunut todella erilaiseksi. Aion tällä viikolla vielä vaihtaa sinne verhot!

Työhuoneen raivaamisesta alkoi ketjureaktio, jonka seurauksena jäi vapaaksi monta erinäköistä laatikkoa.

IMG_3068-2

Tuolla noiden välissä lymyilee vielä yksi pienempi laatikko. Kun tiivistin tavaroita fiksummin ja karsin turhaa välistä, näitä ei enää tarvittukaan alkuperäisessä tarkoituksessa. Tästä sain idean, että yksi kotien laiminlyötyjä organisoinnin alueita on kaikenlaiseen säilyttämiseen tarkoitetut jutut. Vilkaisu tiskipöydän alla olevaan kaappiin paljasti, että muovipussikokoelmamme oli alkanut elää omaa elämäänsä, ja sillä oli selvästi tavoitteena valloittaa koko keittiö.

Tämän pitkän selostuksen kiteytys on tämä: viikon projektina on järjestää muovipussit, pahvilaatikot, korit ja muut säilytysesineet, jotka eivät ole juuri nyt aktiivisessa käytössä. Minulla on tapana säästellä kaikenlaisia laatikoita, usein ihan vain varmuuden vuoksi. Tämä harjoitus on hyvä myös siksi, että huomaan että välillä tulee säästellyksi aivan turhaa tavaraa. Onnistuin mm. jo luopumaan postin lähetyslaatikosta, jota olin säästellyt monta vuotta. Sille ei tullut käyttöä, joten päätin että saa mennä. Mikäli teillä on yhtään samaa taipumusta ihanien laatikoiden ja kaikkien mahdollisten muovipussien säilyttelyyn, lähtekään mukaan. Paitsi tietenkin jos ne ovat jo täydellisessä järjestyksessä…

Viikon vinkki: kevytkipsin hajunhallinta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Täällä on käyty keskustelua siitä, miten estetään ja poistetaan hienhaju kengistä. Eräs lukija halusi jakaa kokemuksensa samaa aihetta sivuten. Kyseessä ei ole normaali kenkä, vaan Walker-kevytkipsi, joka toimii kuin perinteinen kipsi, mutta jonka voi itse irrottaa ja laittaa takaisin esim. peseytymisen ajaksi. Walker on kovasta muovista tehty ”kotelo”, joka pitää jalan paikallaan. Se ulottuu varpaista ylös sääreen asti. Käytännössä on kuin jalassa olisi tiukka muovinen kenkä.

Käytettyään tällaista monta kuukautta, lukija kehittyi varsin päteväksi hajunhallinnassa. Sairaala ja apuvälinelainaamo eivät antaneet minkäänlaisia hoito-ohjeita, joten hän joutui selvittämään hajuhaittojen torjunnan salat itse kokeilemalla. Jaan tässä alla hänen kertomuksensa, sillä näistä vinkeistä saattaa olla apua jollekulle muullekin.

Kuinka pärjäät Walkerin kanssa

Ykkösohje on toki: pese sitä jalkaa! Jos voit, mutta ei se meitsillä mihinkään riittänyt.

Kakkosohjeeni on: vaihda sukka joka päivä. Itse käytin vain putkisukkia, mutta ei sekään riitä, pesun lisäksi. Lisäksi kenkä irti aina kun voi tuulettaa.

Omasta mielestäni jalkani ei ns. normisti haise. Mutta huolimatta päivittäisestä jalkakylvystä, niin Walkerissa mehut muhii. Sen verran tiivis paketti kyseessä, varsinkin kesäaikaan.

En saanut sairaalasta enkä kaupungin terveysasemalta mitään ohjeita, mutta testasin ja käytin seuraavia tuotteita:

1. Scholl Fresh Step, ihan hyvä tuote, ongelmat:
– hinta, maksaa noin 8 euroa
– todella voimakas tuoksu, ällöttää parin viikon jälkeen ihan sikana
– tehokas spray, vaikea kohdistaa vain kenkään, kimpoaa huoneilmaan
Plussaa:
– tehokas
– käytin joka päivä, toi hieman raikasteen oloa kenkään

2. Softcare Hajunpoistaja Odour Control
– Prismasta, saa myös kauppakassiin (tilaukseen)
– hinta noin 8 euroa, kotimainen avainlipputuote, riittoisa, 300 ml
– helppo annostella, itse pumppaa liipaisimesta sprayna (ei ole siis painepakkaus), valoa vasten näkee kun pohjallinen on tasaisen märkä
– tehokas, toimi ainakin meikäläisellä
– ei viidessä kuussa syönyt pohjallista eikä kumiletkuja
– neutraali haju
– ei mitään moitittavaa
– pelasti kesäni

Ja sitten universumi lähetti minulle pesupallon

Julkaistu , kirjoittanut
20

Minulla on ongelma. Tuhoan säännöllisin väliajoin käytössä olevan pesupallon. Niitä oli alunperin kolme kappaletta, mutta nyt ei enää ole ainuttakaan. Tai ei ollut. Joko hukkaan niitä jonnekin (en oikeasti ymmärrä minne), tai sitten pesen liian kuumassa. Tiedättekö mitä tapahtuu pesupallolle, joka kokeilee 90 asteen pesua? Ei ole pallo enää. Muovi rutistuu ihan muodottomaksi, ja koko pallo menee lyttyyn. Se muuttuu toisin sanoen käyttökelvottomaksi.

Sivumennen sanoen tässä on minusta selkeä epäkohta. Monet nestemäiset pesuaineet soveltuvat aivan hyvin myös kuumaan pesuun, joten on todella epäloogista, että pesupallot kestävät kunnolla vain 40 astetta. Muovi alkaa nimittäin pehmetä jo kuudessakympissä. Jos taas lorautan nestemäistä ainetta pesuainelokeroon, se jotenkin valuu siellä, enkä ole varma toimiiko kone niin kuin pitäisi. Tästä seuraa se, että kerta toisensa jälkeen unohdan, ja heitän pesupallon lakanoiden sekaan. Ja tuloksena on noita muovimyttyjä.

Olisin siis pilannut jälleen kerran yhden pallon, eikä ylimääräisiä ollut. Sinnittelin melkein viikon ilman. Kysyin jo naapuriltakin, löytyisikö heiltä ylimääräistä, mutta ei löytynyt. Sitten eräänä päivänä olin kaupungilla liikkeellä. Oli jo hämärää, ja minulla oli tyypilliseen tapaan kiire. Paahdoin menemään lastenvaunuja työntäen, kun se tapahtui. Universumin pesupallovastaavat olivat huomanneet ahdinkoni, ja lähettivät minulle uuden. Siinä se nökötti keskellä autotietä suojatien kohdalla. Tunnistin esineen juuri kun olin jyrännyt vaunuilla sen yli, ja refleksinomaisesti poimin sen talteen. Päätin tarkastella löytöä kotona tarkemmin.

Kävi ilmi, että kyseessä tosiaan oli tavallinen, ehjä ja pyöreä pesupallo. Ulkopuolelta aivan siisti, sisäpuolella oli pieni jäämä pesuainetta. Pyörittelin ja haistelin palloa epäluuloisena, mutta kaikesta päätellen se todellakin oli tähänkin saakka toiminut pesupallona. Pesin pallon varmuuden vuoksi huolellisesti, ja sitten otin sen käyttöön. Nyt minulla on uusi pesupallo, täsmälähetyksenä suoraan universumilta.

Kevyempi olo

Julkaistu , kirjoittanut
8

Ryntäilin eilen kaupungilla kuin hysteerinen orava, mutta lopputuloksena on, että nyt meillä on todellakin enemmän tilaa. (Ja kulutin varmaan siinä ohessa 500 kaloria, kannattaa ottaa liian tiukka aikataulu niin johan alkaa hiki virrata…) Ensin palautin lampun jonka ostimme viikko sitten, mutta jonka kiinnittäminen kattoon osoittautui valitettavasti mahdottomaksi. Tämä on tärkeä juttu, koska jos tuollaisia palautusjuttuja ei hoida heti, niillä on taipumus jääädä kokonaan hoitamatta. Nyt saatiin iso laatikko pois pyörimästä, ja vielä rahat takaisin tilille.

Sitten palautin remontista yli jääneen tapettirullan. Jälleen pieni tavara sinänsä, mutta juuri tällaisista pikkujutuista se työhuoneen kaaos on saanut alkunsa. Sitäpaitsi tästäkin sai rahaa takaisin lahjakortin muodossa. Se mahtuu lompakkoon, ja sillä voi ostaa vaikka jonkun joululahjan. Tapettirulla ei mahdu minnekään eikä yhdellä rullalla tee mitään.

Näiden jälkeen rynnistin toiselle puolelle kaupunkia, jossa minulla oli treffit nettikirppisostajan kanssa. Sain käsistäni tarpeettoman hoitolaukun tykötarpeineen, ja pari kymppiä rahaa lompakkoon. Viimeiseksi vein kaksi muovikassillista vaatetta sekä muutamia kirjoja Fidalle. Siellä ystävällinen ihminen otti kaikki vastaan, ei edes halunnut tarkistaa, mitä olin tuomassa. Kaikki vaatteet olivat kyllä käyttökelpoisia, puhtaita, ehjiä ja silitettyjä. Hyvällä omallatunnolla saatoin ne lahjoittaa. Kävin vielä kotimatkalla katsomassa erästä lastenvaatekirppistä, jonne aion viedä alkuvuodesta tavaraa.

Kotiin päästyäni kannoin vielä vintille pari laatikollista kirppisvaatteita odottamaan myyntihetkeä. En tykkää säilöä vintille myyntiä odottavia juttuja, koska pelkään niiden unohtuvan sinne. Päättelin kuitenkin, että koska ennen ensi vuotta niille ei tule tapahtumaan yhtään mitään (mukana on mm. paljon kesävaatteita), on fiksumpaa siirtää ne vintille, kuin säilytellä tilan tukkona työhuoneessa.

Nyt on jotenkin todella kevyt olo! Iso määrä tavaraa on kaikonnut kodistamme, ja se näkyy konkreettisena tilana lattioilla ja hyllyillä. Tätä roudaamista välttelee viimeiseen asti, koska se tuntuu niin työläältä. Sitten siihen rupeaa, ja se todella on juuri niin rasittavaa kuin etukäteen kuvitteli. Mutta etukäteen ei osaa kuvitella sitä keveyden tunnetta, mikä kaikesta on palkintona. Yritän pitää tämän jatkossa mielessä, kun seuraavan kerran ei ”jaksaisi” lähteä viemään tavaroita minnekään.