Marraskuun ostolakko & tekstiilijäte

Julkaistu , kirjoittanut
32

Tämän kuun raportit tulevat pari päivää etuajassa, koska huomenna on podcastin vuoro. Marraskuu oli toiseksi viimeinen ostolakkokuukausi tänä vuonna, ja ensimmäinen tekstiilijätteen seurantakuukausi. Ostojen suhteen pääsin nollaan. En käynyt kaupoissa, enkä ostanut mitään. Sain tosin tuliaisiksi neuleen, josta tulikin välittömästi uusi lempivaate. Yksi vaatekappale siis tuli kaappiin lisää, mutta kuten monesti on aiemminkin todettu, lakko keskittyy nimenomaan ostamiseen eikä lahjoja lasketa mukaan ostolakkoon.

Tekstiilijätteen suhteen kuukausi oli kiinnostava, koska kyse oli ensimmäisestä seurantakuukaudesta. Tekstiilijätettä syntyi marraskuussa seuraavanlaisesti:

  • Kurarukkaset 48g
  • Lasten sormikkaat 34g
  • Tiskirätti 10g

Jätteen määrä tähän mennessä  92 grammaa. Jos tämä edustaa normaalikuukautta, niin silloin vuodessa jätettä kertyisi reilun kilon verran.

Sormikkaat sotkeutuivat matkalla ollessa oksennukseen niin pahasti, että ne poistettiin suoraan käsistä roskikseen. Kurarukkaset eivät enää pitäneet vettä, joten ne olivat muuttuneet käyttökelvottomiksi. Kurarukkasia ei voi korjata, eikä niitä voi käyttää minkäänlaisena materiaalina eikä uudessa tehtävässä. Niillä ei voi pehmustaa, pestä tai suojata mitään. Sormikkaiden kohdalla tilanne taas oli sellainen, ettei mitään muuta vaihtoehtoa ollut. Tässä onkin hyvä esimerkki siitä, että jäte on jätettä, eikä tavaroiden käyttöikää voi rajattomasti pidentää.

Roskiin.

Huomattavaa on myös se, että kyse on etupäässä lastenvaatteista. Puoliso taisi heittää rikkinäiset sukkansa roskiin, mutta seuraan vain sellaista jätettä, jonka suhteen minä teen päätökset. Olisin odottanut, että roskiin olisi mennyt enemmän siivousrättejä tai vastaavia, mutta tässä kuussa heitin vain yhden tiskirätin. Käytin sen loppuun vessanpesussa, ja panin sitten roskikseen. Tiskirättiosasto kaipaa uusintamista, joten näitä on tulossa lisää.

Toinen havainto on tuttu jo ostolakosta: asioita on todella helppoa unohtaa. Esimerkiksi tässä kuussa muistin heti nuo rukkaset, mutta minun piti palata muokkaamaan tekstiä, kun yhtäkkiä muistin myös sormikkaat. Onneksi kotona oli vastaavat käyttämättömät, joten paino selvisi siitä. Voisi ajatella, ettei näin pienistä määristä ole väliä, mutta jos jatkuvasti unohtelee jotain, niin montako kiloa jää vuodessa unohduksiin?

Muuten törmäsin heti ensimmäisessä kuussa ongelmaan: miten lasketaan kadonneet vaatteet? Hukkasin myssyni. Se oli harmillista, koska se oli käytössä päivittäin. Tarvitsen talvea varten uuden, mutta arvatkaa olenko vielä jaksanut lähteä sopivaa etsimään. Tällainen ostos on siis tiedossa joulu-tammikuun aikana. Pitäisiköhän tuo kadonnut myssy laskea jätteeksi? Koska olen jokseenkin varma, että roskiin se on lopulta päätynyt.

Miten siellä ostolakot sujuvat? Entä onko tullut heitettyä mitään roskiin? Kommenttiosasto on auki 🙂

Pura ja rakenna kirjahylly yhdessä illassa

Julkaistu , kirjoittanut
4

Päätin eilen toteuttaa ex tempore aika ison uudelleenorganisoinnin. Kuten arvata saattaa, prosessi oli ajoittain hermostuttava, mutta lopputulos on täysin vaivan arvoinen.

Meillä oli lastenhuoneessa kaksi samanlaista vanhaa kirjahyllyä. Niissä on 40cm syvät ja 80cm leveät hyllyt, kuusi hyllyä kummassakin. Toisessa on lelut, toisessa kirjat. Ongelmana oli se, että kirjahylly ei oikein toiminut. Hyllyväli oli nimittäin kiinteä 27cm, kun taas monet lasten kuvakirjat ovat paljon korkeampia. Niinpä ne eivät mahtuneet hyllyyn pystyyn, vaan esimerkiksi kaikki Mauri Kunnakset olivat alimmalla hyllyllä pinossa. Sellainen taas ei ole kätevää, koska lapset eivät itse saa alimpia kirjoja itse ulos, ja on se aikuisellekin hankalaa.

Vanha kirjahylly

Pähkäilin ongelmaan ratkaisua, ja mielessä kävi, pitäisikö ostaa toinen, pienempi hylly siihen viereen, johon korkeat kirjat mahtuisivat. Sitten välähti – ei mitään uutta hyllyä, vaan tietenkin vintiltä vanha Lundia käyttöön! Vintillä on säilytyksessä vanha Lundian hylly, jota ei ole käytetty vuosikausiin. Se on peräisin 70-luvulta, mutta aivan ehjä ja hyvä. Tajusin, että lastenhuoneen kirjahylly pitää vaihtaa: vanha hylly siirretään työhuoneeseen ja tilalle rakennetaan vanhaa Lundia-hylly. Lundia on mitoiltaan ihan erilainen; 30cm syvä mutta metrin leveä. Päädyillä on korkeutta melkein kattoon asti, joten siihen mahtui huomattavasti korkeammalla hyllyvälillä seitsemän hyllyä entisen kuuden sijasta.

Alkoi siis operaatio kirjahyllyt vaihtoon. Eli ensin tyhjennetään vanha hylly, puretaan se ja siirretään toiseen huoneeseen. Siellä nostetaan ensin kaikki tavarat pois tieltä, asennetaan hylly paikalleen ja laitetaan tavarat lattialta uuteen hyllyyn. Sitten noudetaan vintistä uusi hylly, ja tämä vaihe suoritettiin kahteen kertaan, koska ensin tuotiin väärän levyisiä hyllyjä alas. Sitten rakennetaan Lundia uudelle paikalle, etsitään oikeanlevyiset hyllykiinnikkeet (ensin löytyi väärät, oikeat löytyivät lopulta vintin lattialta, olivat pudonneet sinne), lainataan naapurista porakone, jotta saadaan hylly tukevasti seinään kiinni, etsitään sopivat proput ja ruuvit. Myönnän, että tässä vaiheessa saattoi pikkuisen kiristää hermoja, etenkin kun verensokerikin oli päässyt laskemaan.

Mutta oi onnea, kun rakentaminen saatiin lopulta valmiiksi! Kirjat ja pelit, jotka ennen eivät meinanneet mahtua vanhaan hyllyyn, mahtuvat uusvanhaan Lundiaan loistokkaasti, ja tilaa jäi vielä yllin kyllin ylikin. Nyt voin siirtää olohuoneen kirjahyllystä kaikki lasten- ja nuortenkirjat samaan paikkaan ja saan lisää tilaa omille kirjoilleni. Eikä ole yhdentekevää, miten neliösentit on aseteltu. Aiempi hylly oli pienempi siinä mielessä, että säilytyspinta-alaa oli vähemmän. Mutta koska uusi hylly on 10cm kapeampi, huone näyttää suuremmalta, sillä lattiaa paljastui lisää. Silti kirjat mahtuvat nyt väljemmin kuin ennen. 30cm syvä hylly on myös kirjoille optimaalinen, sillä hyllyjen reunaan ei jää ylimääräistä tilaa, minne voisi kerätä sitä ihmeellistä pikkusilppua, jota etenkin lapsille kertyy. Kun hyllyyn ei mahdu muuta, siellä toivottavasti säilytetään vain kirjoja ja pelejä, kuten on tarkoitus. Korkea hyllyväli mahdollisti vielä senkin, että lautapelit mahtuvat pystyyn, jolloin niitä saa riviin vaikka kuinka monta. Bonuksena vanha hyllykkö tulee työhuoneessa tarpeeseen. Sen kimppuun en ole vielä ehtinyt käydä, mutta ennen joulua saadaan työhuoneenkin lattia tyhjäksi.

Uusi hylly, suoraan 70-luvulta

Tässä jälkimmäisessä kuvassa tilanne on sellaisena, kuin se on juuri nyt. En ole ehtinyt vielä kaikkia kirjoja järjestää, joten tilanne selkiytyy vielä tästä. Ja saman verran tyhjää tilaa jää vielä tuon ylimmän hyllyn yläpuolelle.

Tässä havainnollistui, että ei ole yhdentekevää, minkä muotoisesta säilytyskalusteesta on kyse. Todellisuudessa hyllypinta-alaa on tässä uudessa vain vähän enemmän: laskin että vanhassa sitä oli 1,92m2 ja tässä uudessa 2,1m2. Mutta kun tila on järkevämmin aseteltu, hyllyyn mahtuu tuplamäärä kirjoja.

Tuli myös havaittua, että hyvää tavaraa kannattaa säilyttää. Nimittäin tuota Lundiaa on käytetty ja sittemmin säilytetty yhteensä 40 vuotta, ja jälleen löytyi käyttöä. Jos olisin kysynyt tuottaako se iloa, vastausta olisi ollut vaikea antaa. Mutta sovelsin tähän omia Tavarataitojani, ja kysyin sen sijaan seuraavat kolme kysymystä:

  1. Mitä täsmällistä tarkoitusta varten esine pitäisi säästää?
  2. Voiko korvaavan hankkia helposti myöhemmin?
  3. Onko sille paikka, johon se mahtuu, eikä ole tiellä?

Ensimmäiseen en tiennyt vastausta silloin, kun hylly kannettiin vintille. Sen sijaan tiesin, että samanlaisen hyllykön hankkiminen olisi sekä kallista että hankalaa. Kolmanteen pystyin myös vastaamaan myöntävästi, sillä vintti on juuri kaiken tällaisen säilyttämistä varten. Kaksi kolmesta riittää. Jos Konmari ei tunnu tuovan vastausta, kokeile olisiko noista kysymyksistä apua! (Tarkemmin aiheesta Tavarataidot s. 69-74)

Viikon vinkit: ruokien säilyvyys, tietojen keruuta, akryylineuleet ja Tavarataidot

Julkaistu , kirjoittanut
9

Sanoinhan, että vaikeuteni ruoka-asioiden suhteen ovat melko laajat ja moninaiset. Tässä todiste: tein tämän YLEn sivujen testin ja sain — yhden pisteen! Onko ihme että meillä syntyy ruokajätettä, kysyn vaan.

Tämä YLEn uutissivujen artikkeli on hyvä ja laaja kooste siitä, mitä kaikkea tietojenkeruusta netissä seuraa. Meistä kaikista kerätään jatkuvasti runsaasti tietoa mainostajien tarpeisiin. Asia ei ole täysin mustavalkoinen, mutta toisaalta asiaan on mielestäni syytä kiinnittää myös tietoista huomiota. Jos olet joskus miettinyt, mitä, miten ja millaisia tietoja liikkeistäsi internetissä kerätään, tämä artikkeli antaa hyvän yleiskatsauksen sekä käytännön vinkkejä, miten asiaan voi itse vaikutta.

Rinna Saramäki puhuu asiaa Ilta-Sanomien jutussa: akryyli ei ole neuleissa hyvästä. Jutussa on paljon hyödyllistä tietoa siitä, mikä saa neuleen nyppyyntymään ja miten eri materiaalit vaikuttavat nyppyjen syntymiseen. Otsikosta olen tosin eri mieltä, ja vahvasti epäilen, ettei Rinnakaan ole asiaa ihan näin ilmaissut – ei sitä akryylineuletta tarvitse mihinkään poistaa, jos se on käyttökelpoinen. Mutta uutta akryyliä en ostaisi kulahtaneen tilalle.

Lopuksi vielä vinkki Tavarataidot-kirjasta: sekä e-kirja, että omasta mielestäni todella hyvin luettu äänikirja maksavat molemmat Elisa Kirjan kampanjassa nyt vain 3,90€. En usko, että tämän halvemmalla Tavarataitoja saa edes divarista (joista sitä ei muuten saa ylipäätään kuin sattumalta). Joten jos et ole raatsinut kirjaa ostaa, nyt sen saa karkkipussin hinnalla. Tosin tämä ei pilaa hampaita, ja saattaa jopa parantaa elämänlaatua 🙂 Noista linkeistä pääsee antamaan nämä myös lahjaksi. Tarjous on voimassa ma 27.11. asti, joten kovin pitkään ei kannata ostosta vetkutella.

Älä osta tavaraa, osta sellaista mistä on hyötyä

Julkaistu , kirjoittanut
2

Tänään on Black Friday – ”musta perjantai” – tuo amerikkalaisen kulutuskulttuurin huipentuma. Historiallisesti Kiitospäivän jälkeinen perjantai oli se päivä, jolloin vuoden tulos vihdoin kääntyi plussalle (ja tilikirjoissa punaiselta mustalle). Myyntiä siivittää hurjat alennukset, joilla asiakkaita kauppoihin houkutellaan. Tänä vuonna näyttää siltä, että suomalaiset kaupat ovat todenteolla ottaneet aleperjantain markkinointirepertuaariinsa. Vastapainoksi tänään vietetään myös älä osta mitään -päivää. Arkijärjen edustajana ja kultaisen keskitien kuningattarena olen tietysti sitä mieltä, että kolmaskin vaihtoehto on olemassa. Ei ole pakko ostaa jokaisesta alesta, mutta ei ole myöskään pakko kieltäytyä kaikesta. On nimittäin juttuja, joiden ostaminen ei ole ongelmallista. Aion seuraavaksi esitellä niistä kaksi, ja varoitan jo etukäteen: jos et halua silmiisi minkäänlaista mainontaa, lopeta lukeminen tähän! (Sunnuntaina voi palata, silloin on taas viikon vinkit.) Mutta jos haluat kuulla vaihtoehtoja, jatka lukemista.

Ensinnäkin: Tavarataidot – Arkijärjellä koti kuntoon on nyt Elisa Kirjan sivuilla kampanjanmyynnissä. Hinta on 3,90€, ja kyse on e-kirjasta sekä äänikirjasta. Jos tykkäät näistä jutuista joista kirjoitan täällä, tykkäät luultavasti myös Tavarataidoista. Jos et ole aiemmin raatsinut hinnan vuoksi ostaa, tuon halvemmalla sitä tuskin saa mistään. Äänikirjaa voi kuunnella missä vaan, vaikka samalla kuin järjestää kotona. Molemmat kulkevat mukana puhelimessa tai tabletilla. Eivät vie tilaa, eikä niistä tule roskia. Suosittelen!

Toiseksi pukeutumisongelmaiset huomio! Caps Lookin Vaatekaappi haltuun kapselipuvustolla -verkkokurssin ilmoittautuminen päättyy tänään keskiyöllä! Saat koodilla arkijärki 10€ eli alennusta kurssin hinnasta (normaalisti 97€, koodin kanssa 87€) Hinta kuulostaa alkuun aika suurelta, mutta sisältö on todella kattava. 5 viikon kurssin, tehtävien, videoiden ja materiaalien lisäksi hintaan sisältyy jatkuva Caps Lookin Premium-jäsenyys, mikä tarkoittaa sitä, että nuo kaikki materiaalit ovat ikuisesti käytössäsi. Samoin bonuksena tulee Iinan kirjoittama Talvikapseli-opas. Kurssiin kuuluu myös stylisti Sohvi Nymanin live-webinaari eri vartalotyyppien parhaiden puolien korostamisesta, jossa on mahdollisuus kysellä Sohvilta vinkkejä.

Olen ruvennut miettimään, josko kapselivaatevarasto olisi ainakin osittainen ratkaisu myös lastenvaatehässäkkään.

Vaikka kyse on verkkokurssista, vertaistukea saa suljetusta facebook-ryhmästä (minäkin olen siellä jo!) ja viikoittaisista live-luennoista. Iina on myös tavoitettavissa kurssi-chatissa ja sähköpostilla, joten yksilöllistä ohjaustakin voi saada. On sanottava, että omat odotukseni ovat tämän kurssin suhteen todella korkealla, mutta jos nämä kaikki toteutuvat, hinta tuntuu mielestäni kohtuulliselta. Sitä paitsi 5% kurssin tuotosta lahjoitetaan Naisten Pankille kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä tukemaan. Jos jokin mietityttää, Iina on tiimeineen tuolla rekisteröitymissivulla vastailemassa kysymyksiin koko illan siihen asti, kunnes ilmoittautuminen sulkeutuu klo 00.00. En tiedä, milloin kurssi järjestetään seuraavan kerran, joten siinä mielessä tänään on viimeinen hetki ilmoittautua mukaan.

Olen oikeasti sitä mieltä, että jos jotain tekee mieli shoppailla, aineettomat asiat ovat usein parempia kuin tavarat. Tässä on kaksi hyvää vaihtoehtoa, jos tekee mieli ostaa jotain. En usko, että näistä kummastakaan tulee katumapäälle.

Arkijärki-podcast 5: Ruokajärki

Julkaistu , kirjoittanut
14

Tässä podcastissa kerron siitä, mitä inventaario ruokakaapeissa sai aikaan. Olen miettinyt jo pidempään, että ensi vuoden suuri projekti on ottaa ruoka-asiat haltuun. Tässä podcastissa kerron, mitkä ovat kolme suurinta ruokaan liittyvää ongelmaani, mikä keittiössäni hävettää eniten ja miten aion ongelmat ratkaista. Keittiövaa’alle tulee lisää käyttöä, vaikka ehkä erilailla kuin voisi kuvitella.

Kuuntele Arkijärki-podcast alta, tai tilaa se suoraan puhelimeesi iTunesista tai Acastista nimellä Arkijärki.

Podcastissa mainittu kaupallinen ilmoitus: Vaatekaappi haltuun kapselipukeutumisella -verkkokurssi alkaa jo maanantaina 27.11., ja ilmoittautuminen päättyy huomenna perjantaina 24.11.2017! Jos kurssi kiinnostaa, hyödynnä alekoodi arkijärki, jotta saat kurssista 10€ alennuksen. Minä olen menossa, tule sinäkin.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Inventaariossa on ideaa

Julkaistu , kirjoittanut
15

Tein kuten viime viikolla podcastissa lupasin, ja siivosin keittiön kuivaruokakaapit. En tosin ihan jokaista kaappia vielä, mutta inventoin ne viisi eniten käytettyä hyllyä. Se oli viisasta, sillä lopputulos yllätti itsenikin.

Lähtötilanne oli aika sekava. (Kuvamateriaalia täällä). En harrasta yhtenäisiä purkkeja, vaan säilytän yleensä kuivaruoka-aineet omissa myyntipakkauksissaan. Kun monenkirjavat paketit ovat vierekkäin, vaikutelma on luonnollisesti ”sotkuisemman” näköinen verrattuna yhteinäisiin säilytysastioihin. Periaatteessa pidän liian työläänä sitä, että aina ostettuani jotain, se pitäisi siirtää kotona uuteen pakkaukseen. Tämä inventaario kuitenkin osoitti, että hyllyiltä löytyi monta samaa tavaraa sisältävää pakkausta. Tein siis poikkeuksen, ja yhdistin esimerkiksi kaksi avattua pastapakettia yhteen isoon lasipurkkiin. Syksyn ruokahuolto on näköjään mennyt tavallista enemmän toisella kädellä vähän sinnepäin. Löysin lukuisia avattuja pastapusseja, kaksi avattua quinoapakettia ja niin edelleen. Kun kaikki avatut samanlaiset yhdisti, kaapista poistui lukuisia epämääräisiä nyssyköitä.

Vielä enemmän kuitenkin hämmästyin avaamattomien pakettien määrästä. Kaapista löytyi kolme avaamatonta risottoriisipakettia (ja kaksi avattua). Samoin lukuisia purkkeja oliiveita, ja jostain käsittämättömästä syystä myös quinoaa riittää vähintään ensi kesään saakka. (Emme siis ole mikään quinoan suurkuluttajaperhe, vaikka näin olisi ruokakaapista voinut päätellä.) Ihmettelen myös edelleen sitä, miksi meillä on ainakin viittä erilaista sokeria, kun kuitenkin käytän leivonnassa aina sitä yhtä ja samaa tavallista…. Kaapista paistoi selvästi se, että kaupassa on käyty katsomatta ensin mitä puuttuu. Sitten on ulkomuistista varmuuden vuoksi ostettu lisää riisiä, ja kotona vasta huomattu että sitähän olikin jo. Ja ilmeisesti näin on käynyt monta kertaa.

Tämä on inventaarion ydin. Siinä selviää, mitä kaapeista todellisuudessa löytyy. Kun järjestys on sekaisin, näkee vain päällimmäisen kerroksen, vaikka alla saattaa piillä ties mitä aarteita. Järjestin kaiken mahdollisuuksien mukaan niin, että näen kaiken kun avaan hyllyn.

Pystyviikattua pastaa.

Hyvä vinkki ruokapakkausten pystyviikkausta varten: jos pakkaus ei pysy itsekseen pystyssä, käytä apuna hedelmien mukana tulevia muovirasioita. Ne ovat kevyitä ja läpinäkyviä ja niitä on eri kokoisia. Niissä pysyy esimerkiksi purkkapussit, tomaattipyreet ja muut pienet pakkaukset järjestyksessä.

Ruokavarastojen tyhjennys, inventaario ja järjestäminen jatkuu edelleen. Olen mm. pessyt ja siivonnut puolet jääkaapista (tästä pian lisää podcastissa), ja seuraavana vuorossa on maustekaappi ja ne pari hyllyä, joiden kimppuun en vielä ehtinyt. Olen myös jatkanut pakastimen tyhjentämistä ja jääkaapin siivoamista. Kyllä tässä riittä loppuvuodeksi projektia, mutta jos kaikki menee kuten olen meinannut, tammikuussa ollaan jo hyvällä tolalla.

Olisiko teillä ruokakaapin inventaario aiheellinen? Mitähän sieltä löytyisi? Lisää kuvia ruokakaapeistani löytyy muuten nykyisin myös Instagramista, @arkijarki.

Viikon poikkeukselliset vinkit! Kapselipuvusto ja @arkijarki Instagramissa

Julkaistu , kirjoittanut
2

Olen pähkäillyt vaatteitani jo vuoden ajan. Tai oikeastaan jo monta vuotta, vähän eri näkökulmista. Ostolakko on ohjannut kaapin sisältöä erittäin hyvään suuntaan, sillä uudet hankinnat ovat olleet lakosta johtuen hyvin harkittuja. Kesän lopussa törmäsin ajatukseen kapselivaatekaapista, jossa harkinta ja suunnitelmallisuus on viety erittäin pitkälle. Tutustuin metodiin pintapuolisesti, enkä vielä silloin täysin vakuuttunut, mutta kiinnostus heräsi. Harkitsin kapselivaatekurssille osallistumista ja syksyllä, mutta asia jäi muiden projektien jalkoihin.

Mutta nyt tuo sama verkkokurssi alkaa uudestaan, ja tällä kertaa olen mukana! Kurssin nimi on Vaatekaappi haltuun kapselipuvustolla. Kurssi maksaa 97 euroa, mutta olen sopinut Caps Lookin Iinan kanssa, että blogin lukijat saavat kurssista 10 euron alennuksen koodilla arkijärki (kirjoitetaan pienellä, ja ä-kirjaimella). Kun ilmoittaudut esimerkiksi tästä ja käytät tuon koodin, hinnaksi jää 87 euroa. Olen kuullut tästä kurssista paljon hyvää ihmisiltä, jotka sen ovat jo käyneet. En edelleenkään tiedä, onko kapselipukeutuminen se lopullinen vastaus vaateongelmiini, mutta asia kiinnostaa niin paljon, että aion kokeilla. Kokeile sinäkin! Kurssiin kuuluu mm. suljettu facebook-ryhmä, jossa kurssilaiset voivat keskustella ja jakaa kokemuksiaan. Kurssi alkaa maanantaina 27.11. ja se kestää viisi viikkoa. Siinä ajassa käsitellään ainakin seuraavia asioita:

  • oma tyyli ja omat vaatetarpeet
  • kapselin kokoaminen käytännössä; kurssilla koostetaan oma talvikapseli
  • vaatesäilytyksen suunnittelu ja järjestäminen (tämä kiinnostaa erityisesti)
  • vertaistukea sekä yksilöllistä opastusta Iinalta ja muilta asiantuntijoilta
  • …ja paljon muuta

Odotan kurssia innolla. Ehkä tämä + ostolakko johtaa lopulta siihen, että se havittelemani täydellinen vaatekaappi on lähempänä kuin koskaan. Viimeinen ilmoittautumispäivä on perjantaina 24.11. Kuka lähtee mukaan? Kirjoitan tietysti kurssin päätyttyä kokemuksista ja tuloksista myös tänne blogiin. Tästä pääsee ilmoittautumaan, mutta muista käyttää koodia arkijärki, jotta saat alennuksen. Selvyyden nimissä tämä on siis kaupallinen yhteistyö Caps Lookin ja Iina Lappalaisen kanssa, mutta periaatteitani noudattaen en koskaan mainosta sellaista, minkä takana en muuten seisoisi.

Sitten tämän viikon toinen poikkeuksellinen uutinen: Arkijärki on nyt myös Instagramissa! Minut löytää nimellä @arkijarki (huomatkaa, että sanassa on kaksi a-kirjainta, eikä yhtään ä:tä). Avasin tilin ihan äskettäin, joten kuvia on vasta pari, mutta päivitän sinne kyllä jatkuvasti lisää. Jos seuraat sekä blogia että Instaa, niin Instagramin kautta bongaat jatkossa myös uudet postaukset.

Olen miettinyt tätä visuaalisuutta paljon viime aikoina. Haluan palvella kaikkia – myös niitä, joille kuvat ovat samalla tavalla mieluisia, kuin puhe ja teksti ovat minulle. Olen tullut siihen tulokseen, että haluan kehittää Arkijärkeä monipuoliseksi, niin että erilaiset ihmiset voisivat sen löytää. Koska teistä moni on Instagramissa, niin alkoi tuntua luontevalta liittyä seuraan. Varoitan etukäteen, että hienoimmat auringonlaskukuvat löytyvät epäilemättä jostain muualta, mutta sen sijaan päivitän tuonne pieniä arkisia järjestysasioita, ennen- ja jälkeen -kuvia ja muuta ajankohtaista. Jos teillä on ideoita, millaiset visuaaliset asiat kiinnostavat, kertokaa kommenttiboksissa. Tämän myötä epäilemättä kuvien osuus myös blogissa tulee kasvamaan. Joten te kaikki, jotka olette kuvia kaivanneet, toiveisiinne on vastattu! Tervetuloa seuraamaan, minut löytää siis nimellä @arkijärki.

Ruokakaappien tyhjennys on alkanut

Julkaistu , kirjoittanut
6

Suoraa jatkoa podcastille: tein kuten lupasin ja aloin samantien käydä keittiön kaappeja läpi. Lopputuloksena käytin pakastimesta ensin lohikuutiot pastaan ja sitten poron kaulakiekkoja pataruokaan. Lohikuutiot olin ostanut kerran sillä ajatuksella, että pakastimessa olisi kiva olla kalaa muussakin muodossa kuin kalapuikkoina. Lohikuutiot näyttivät paketissa kivoilta, mutta maistuivat aika pahoilta. En osta uudestaan.

Poro sen sijaan oli tosi hyvää. Sen kaveriksi tein karamellisoitua sipulia, porkkanaraastetta ja perunoita – kaikki sellaisia aineksia, jotka alkoivat vaikuttaa jääkaapissa varsin väsähtäneiltä. Tuo sipulilisäke on muuten mahtava. Siihen voi laittaa kaikenlaisia sipuleita, ja hyvää tulee. Ei tarvita kuin voita ja/tai öljyä, suolaa ja isohko pannu. Sitten haudutellaan kunnes sipulit karamellisoituvat. Tämä pelasti monta sipulia roskikselta, ja pakastimeenkin tuli taas vähän lisää tilaa. Siellä on myös muita ruokia, jotka on aiheellista käyttää pois ennen joulua. Kun tätä kirjoitan, tajusin juuri että tässä täytyy tehdä selkeä suunnitelma, miten ja milloin ne käytän.

Kuten näkyy, ruokakaapit kaipaavat järjestämistä kipeästi!

Jääkaapissa odottaa vielä yksi kukkakaali, jonka toivon kestävän maanantaihin asti, vaikka se ei enää olekaan ihan napakka. Samoin siellä pari ruokakermaa, joiden viimeinen käyttöpäivä lähestyy. Seuraavaksi inventaario siirtyy kuivakaappeihin, joissa on tarpeellista tehdä selvityksen lisäksi myös rehellistä uudelleen järjestämistä. Kaikki on nimittäin ihan sekaisin, enkä sen takia edes oikein tiedä, mitä kaikkea kaapista löytyy. Minusta tuntuu, että ote ruokajärjestyksestä on tänä syksynä lipsunut tavallistakin enemmän. Tavarat ovat sekaisin, jääkaappiin homehtuu vihanneksia ja pilaantuu juustoja, ja koko ajan on sellainen olo että homma ei toimi. Tämä on vaivannut viikko viikolta enemmän, ja olen jo päättänyt, että ensi vuoden iso projekti onkin RUOKA. Jos parin viime vuoden aikana olen saanut vaateostokset hallintaan, ja toivottavasti vielä vaatekaapinkin (huomisissa viikon vinkeissä tästä lisää, tulkaa tsekkaamaan!), niin vuosi 2018 on omistettu ruokajärki-projektille. Kirjoitan tästä aiheesta lisää vielä moneen otteeseen, mutta on päivänselvää, että tilanne ei voi jatkua tällaisena.

Jos et ole vielä ehtinyt kuunnella viimeisintä podcastia, jossa puhun kaappien tyhjentämisestä, sen voi kuunnella joko blogin kautta täältä, tai sitten sen voi tilata suoraan puhelimeen iTunesin tai Acastin kautta. Podcast kestää tasan 15 minuuttia, joten sen ehtii hyvin kuunnella vaikka työmatkalla tai iltakävelyllä.

Tyhjentääkö joku muukin pakastinta ja ruokakaappeja joulua varten?

Arkijärki-podcast 4: Vähennä tavaraa ennen joulua

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Jouluna tavarat lisääntyvät, ja joulun jälkeen puolestaan iskee hirveä raivausvimma. Mutta ehkä tarve karsia ei tammikuussa olisi niin suuri, jos tavaroita alkaisi vähentää jo ennen joulua hyvissä ajoin? Tässä podcastissa kerron, miten itse valmistaudun jouluun vähentämällä kaikenlaisia tavaroita, jotta myös jouluvalmistelujen tekeminen olisi helpompaa. Erityisesti huomion kohteena keittiö, kosmetiikka ja lelut.

Huom! Podcastin voi tilata myös Itunesin ja Acastin kautta! Ja jos tykkäsit, jätä toki kummassa tahansa palvelussa arvio, jotta muutkin löytäisivät Arkijärki-podcastin!


Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Ilmainen, ärsyttävä mutta välillä tosi hyödyllinen

Julkaistu , kirjoittanut
12

Minulla on sellainen ongelma että jos saan kosmetiikkaostoksen kylkiäisenä jonkun näytepussin, en voi heittää sitä roskiin. Sehän on nimittäin käypä tuote. Samasta syystä en myöskään voi sanoa näytteille ei. Ilmaisen houkutus, tiedättehän? Lopputulos on se, että näytteitä kertyy. Ajatus on, että niitä käytetään matkoilla, mutta käytännössä en sitten kuitenkaan niitä joko muista tai halua ottaa mukaan. Sitten niille varattu tila alkaa täyttyä ja lopulta pitää ottaa kosmetiikkaprojekti, jotta pääsen niistä eroon. (Koska en pysty laittamaan roskiin mitään, mitä voi käyttää.)

Mutta vastikään tein juuri päinvastoin, ja erityisesti tilasin nettikaupasta kosmetiikkanäytteitä itselleni. Olin onnistunut kuluttamaan kaikki varsinaiset tuotteet loppuun, enkä saanut päätetyksi, mitä tuotteita haluaisin seuraavaksi käyttää. Sitten huomasin, että EkoPharman sarjoista oli mahdollista tilata ”matkapakkauksia”, joihin kuului kuusi eri tuotetta. Tilasin heti kaksi settiä erilaisia kasvotuotteita, ja olen nyt pari viikkoa käyttänyt niitä aivan innoissani. Näytteet ovat 5ml jokainen, joten niistä riittää muutamaan käyttökertaan niin, että tuotteeseen ehtii hyvin saada tuntumaa.

Tällä kertaa näytteet olivat siis juuri sitä mitä tarvitsin ja halusin. Nyt minulla on ollut mahdollisuus tutustua moniin eri tuotteisiin, valita niistä itselleni parhaat, ja pian tilaan sopivimmat täydessä koossa. Tässä yhteydessä tulin käyttäneeksi myös vanhoja näytteitä pois siinä vaiheessa, kun normaalit tuotteet olivat jo loppuneet mutta en ollut vielä saanut näitä uusia. Kieltämättä sekin oli hyödyllistä, tosin sillä erolla, että tulin testanneeksi tuotteita, joista en ollut alunperin erityisen kiinnostunut. Kokeilu oli sikäli hyödyllinen, että havaitsin ettei noita tuotteita ole tarpeen hankkia myöhemminkään.

En ollenkaan tykkää ostaa ”sikaa säkissä”, joten tällainen testailu sopii minulle hyvin. Luulisin, etten ole ainoa tässä lajissa, vaan ihmiset yleisesti ottaen haluavat ensin testata ja sitten vasta maksaa. Minusta kosmetiikkafirmojen kannataisi tarjota tällaisia kokeilupakkauksia yleisemminkin. Kylkiäisinä jaettavat näytteet yrittävät tietysti ajaa samaa asiaa, ja tutustuttaa kuluttaja uusiin tuotteisiin. Mutta ainakin minulla ongelmana on se, että ilmaisnäyte on harvoin juuri sellainen, mitä sillä hetkellä etsin tai mille on tarvetta. Siksi sen käyttäminenkin jää sattuman varaan. Sen sijaan näistä itse valituista näytteistä maksaminen tuntui järkevältä investoinnilta, koska pääsen tutustumaan ja valitsemaan rauhassa. Mahdollisuus testailla tuotteita rauhassa johtaa ainakin omalla kohdallani siihen, että esimerkiksi EkoPharma, jonka tuotteista olin jo valmiiksi kiinnostunut, tulee jatkossa luultavasti täyttämään kylppärinkaappiani varsin kattavasti.

Pyöriikö teillä näytteitä, joita ei ikinä tule käytetyksi, vai pystyttekö sanomaan jo kassalla ei?