Jo vauvoille kertyy roinaa

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Oletko koskaan ollut hankkimassa lahjaa ristiäisiä varten? Jos olet, olet todennäköisesti päässyt tutustumaan vauvaroinan maailmaan. Aihe tuli mieleeni, kun törmäsin Unclutterer-sivustolla tuotteeseen Elegant Baby Cup, suomeksi siis elegantti vauvan muki. Kyseessä on hopeinen muki, joka näennäisesti on tarkoitettu vauvaa varten, ja josta lapsonen ei todennäköisesti tule juomaan kertaakaan elämänsä aikana. Vastaavia varmasti löytyisi suomalaisistakin kultasepän liikkeistä. Siis juuri sieltä ristiäislahjaosastolta.

Mukia ihmetellessäni mieleeni palautui monia näkemiäni vauvojen lahjaesineitä, jotka arkijärjen näkökulmasta tuntuvat aivan älyttömiltä. On mukeja, rasioita ensimmäiselle pudonneelle hampaalle, vauvoille tarkoitettuja sormuksia, valokuvakehyksiä, valokuva-albumeita ja kastetodistukselle tarkoitettuja tötteröitä, sekä varmasti vielä vaikka mitä muuta. Yhteistä näille on (usein ruman ulkonäön lisäksi) kalleus ja turhuus. Toki ymmärrän, että makuja on monia ja joku kenties näitä tavaroita aidosti haluaakin, mutta ainakaan omassa tuttavapiirissäni kellään ei ole tapana säilytellä pudonneita hampaita vitriinin hyllyllä somissa pikku rasioissa.

Roinaa alkaa siis kertyä heti elämän alusta lähtien. Eikä näistä ole helppo hankkiutua eroon: esineet ovat lahjoja, mahdollisesti arvokkaita, läheiseltä saatuja ja kaiken lisäksi vauvalle hankittuja – tunnepainolastia on enemmän kuin tarpeeksi. Mutta en voi kuin ihmetellä, miksi kukaan ostaisi lahjaksi esinettä, jolle ei oikeasti ole mitään järkevää käyttötarkoitusta. Lasten myötä ihan tarpeellistakin tavaraa kertyy väistämättä, joten miksi kasvattaa kekoa eleganteilla hopeamukeilla.

Roskalavaa odotellessa

Julkaistu , kirjoittanut
4

Vinttiprojekti sai uutta puhtia, kun huomasin että taloyhtiö on tilannut roskalavan asukkaiden käyttöön. Ilmeisesti tässä talossa on kerran tai pari vuodessa tapana tilata takapihalle lava, jonne saa sitten heittää omia roinia. Lava tulee lokakuun alussa, joten tässä pitäisi olla hyvää aikaa tutustua tilanteeseen, tehdä tarvittavat valmistelut ja sitten vaan raivata vimmalla pari päivää.

Roskalavat voivat joskus olla varsinaisia aarreaittoja. Lankomies on menestyksellä dyykannut mm. signeerattua arvolasia, taidetta ja historiallisia valokuvia. Huomaan, että roskalavat ovat tästä syystä melko houkuttelevia, ja ohimennen tulee aina kurkattua sattuisiko jotain mielenkiintoista silmiin. Viimeksi eräs toimisto muutti pois rakennuksestamme, ja laittoi lähes kaiken kalustuksen roskiin. Sieltä sitten naapurit kävivät innolla hakemassa tuoleja, mappeja, koreja, joulukuusenkoristeita ja ties mitä. Eräs perhe sai kokonaisen sohvan, jota he tarvitsivat. Jälkikäteen sohva osoittautui vieläpä arvokkaaksi englantilaiseksi huonekaluksi, jota myytiin uutena monella sadalla punnalla.

Itsekin tuolloin harkitsin muutamien tavaroiden kaappaamista, mutta tajusin onneksi ajoissa, ettei niille ollut varsinaisesti tilaa eikä tarvetta. Välillä kerta kaikkiaan meinaa tulla houkutus napata jotain mukaan vain siksi, että se on hyväkuntoista ja ilmaista. Mutta hyvä etten sortunut, sillä todennäköisyys sille, että samat tavarat löytäisivät tiensä nyt uudelle roskalavalle, olisi suuri. Olennaista on visio siitä, mihin kierrätystavaraa aikoo käyttää. Kerran oli tarjolla käytöstä poistettuja ostoskoreja. En ottanut, koska ajattelin ettei niistä ole kyllä mitään hyötyä. Sitten seuraavana päivänä kuulin, että ne olisivat tosi hyviä mökkikäytössä. Niissä voisi kuulemma kantaa puita ja kaikenlaisia tarvikkeita, niihin voisi kerätä omenia ja ne kestäisivät hyvin sadetta, kylmää ja painepesuria. Valitettavasti oma luovuus ei oikealla hetkellä riittänyt noin pitkälle, ja korit menivät muille.

Onko kukaan muu tehnyt hyviä löytöjä roskalavoilta?

Hyvää palvelua

Julkaistu , kirjoittanut
5

Alkuun tiedote: olin aikeissa postata tänään kertomuksen siitä, kuinka onnistuu pesukoneen osto. Mutta toisin kävi. Kallis ja muka laadukas kone on kylppärissä, mutta siinä on vika eikä se toimi. Arvatkaa ottaako päähän? No todellakin, kiukuttaa kuin pientä eläintä. Palaan asiaan kun tilanne jotenkin selviää.

Sitä odotellessa haluan piristää itseäni kertomalla ilahduttavan tarinan hyvin hoidetusta reklamaatiosta. Tästä voisi useampikin toimija ottaa oppia. Ostin kesällä viinikaapin Helsingin Decanterista. Tilaustuote toimitettiin kotiin luvatussa aikataulussa. Kun kaappi oli purettu paketista, kävi ilmi että etupaneli repsotti hieman. Ei niin paljon, että siihen olisi hirveästi edes kiinnittänyt huomiota, mutta vähäsen kuitenkin. Nyt puhutaan siis millimetreistä. Toiminnallista vikaa kaapissa ei ollut, mutta mielestäni kyse oli kuitenkin virheestä. Kaikenlaista ehti tulla väliin, joten soitin liikkeeseen vasta noin kuukausi siitä, kun kaappi tuli meille. Juttelin asiallisen myyjän kanssa, ja lupasin lähettää kuvia ongelmasta. Lähetin kuvat sähköpostilla, ja sain samantien vastauksen. Sovittiin, että jätän laskun maksamatta siihen asti, että kaappi on tarkistettu. Korjaaja tulee katsomaan, mitä kaapille voisi tehdä, ja vaihdetaan jos ei voi korjata.

Oma-aloitteinen korjaaja ottikin itse yhteyttä edelleen saman päivän aikana. Tänään hän tuli katsomaan kaappia. Kävi ilmi, että WineQueen kaapit tehdään alusta loppuun Suomessa. Korjaaja totesi itse rakentaneensa meidän kaapin, joten hän todella tiesi, mistä kaapeissa on kyse. Reilun puolen tunnin jälkeen kaappi oli täysin kunnossa. Kaveri keräsi kamppeensa ja toivotteli hyvät päivänjatkot.

Mielestäni tämä oli erinomaista palvelua. Tietysti olisi ollut parasta, että kaappi olisi alunperinkin ollut kunnossa, mutta reklamaation hoidosta voin antaa täydet pisteet. Ongelma otettiin tosissaan, asiakkaan näkemystä ei missään vaiheessa kyseenalaistettu tai epäilty, toiminta oli esimerkillisen ripeää ja vika saatiin kaiken lisäksi korjattua melko helposti. Kun on jotenkin tottunut siihen, että asiakkaana saa välillä taistella oikeuksiensa puolesta, tällaista palvelua on ihana saada. Sekä kaappifirma että Decanter saivat paljon positiivista mainetta.

Listalla

Julkaistu , kirjoittanut
6

Elämäni pysyy järjestyksessä listojen avulla. Teen jatkuvasti listoja eri tarkoituksiin: muistilistoja, kauppalistoja, siivouslistoja, mitä pakata mukaan -listoja sekä tietysti alalistoja noille kaikille edellisille. Mitä isompi projekti, sitä useampi lista. Viime aikoina mielessä on pyörinyt erinäisiä kotiin liittyviä asioita, jotka haluaisin tehdä. Tämä on muuten tärkeä havainto – listat eivät kerro siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan siitä mitkä asiat todella haluan tehdä. Listat eivät ollenkaan ahdista, päinvastoin ne pitävät muistettavat asiat ryhdissä ja järjestyksessä.

Mutta kuten sanottu, mielessäni on ollut paljon hoidettavia asioita. Ongelmana on ollut se, etten yleensä muista mitään juuri sillä hetkellä, kun olisi otollinen aika hoitaa niitä. Viime viikolla otin kuitenkin askeleen kohti järjestystä. Tämä on jälleen niitä askelia, jotka tunnetusti ovat ihmiskunnalle minimaalisen pieniä, mutta jotka saavat ihmeitä aikaan yhden ihmisen elämässä. Ostin nimittäin magneetin. Aion kiinnittää sillä jääkaapin oveen listan, jolle olen kirjoittanut kaikki ne tekemättömät asiat ja projektit, joita putkahtelee mieleen vähän väliä. Tänään sain listan tehtyä, ja tuli mieleen jakaa se teidän huviksenne täällä blogissa. Tässä se on, juuri sellaisena kuin sen käsin kirjoitin:

  • parveke talvikuntoon
  • kanervat
  • kylppärin pesu
  • mattojen pesu
  • varaa kuivaushuone ti/to
  • palauta parkkilappu
  • soita huoltomies/mankeli
  • tilaa avain
  • vinttiprojekti
  • soita vakuutukset
  • kukkamullat
  • paperiarkistointi
  • työhuoneen hyllyt
  • kesäkengät säilöön
  • kesävaatteet säilöön
  • sukkalaatikko!
  • komeron fiksaus
  • tilaa keittiön matto
  • viinilehdet koteloon

Harrastatteko listoja? Millaisia?

Viikon vinkit 37/2012: kovalevy, kotivakuutukset & ostopäätökseen vaikuttanut uutinen

Julkaistu , kirjoittanut
4

YLE neuvoo, miten tietokoneen vanha kovalevy tuhotaan niin, ettei sieltä varmasti saa tietoja ulos.

Taloussanomista löytyy kattava katsaus kotivakuutusten kilpailuttamiseen. Jutun mukaan säästö voi olla jopa satoja euroja. Käytännössä kuluttajan täytyy kuitenkin olla omatoiminen, sillä vertailua ei ole tehty helpoksi.

Vantaan Sanomissa pohditaan, saako blogia kirjoittamalla parempaa palvelua. Juttu käsittelee rakennusalaa, mutta lienee yleistettävissä muutenkin. Itseäni kiinnostaa lähinnä palvelujen laatu. Odotan saavani hyvää ja asiallista palvelua, jos en saa, niin varmasti älähdän. Mutta jos homma toimii, niin hehkutan varmasti yhtä antaumuksella. Tuossa samassa jutussa on muuten hyvä muistilista niille, jotka suunnittelevat talon rakentamista.

Ja tästä päästäänkin sopivasti siihen, että lasten sadevaatteet eivät välttämättä pidä vettä. Tämä uutinen mutuen vaikutti suoraan ostopäätökseeni viime viikolla. Olin etukäteen ajatellut ostavani Rukan sadetakin, mutta tulin toisiin aatoksiin, kun luin että niissä saattaa olla ftalaatteja. Rukka jäi kauppaan, mukaan lähti testivoittaja Didrikson.

Ilmoitusluontoista

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Lyhyesti kännykästä: Viikon vinkit ilmestyvät myös huomenna vasta iltapäivällä tai illansuussa.

Uusi pesukone on nyt ostettu. Vielä ei ole tiedossa käyttökokemuksia, mutta ostoprosessista tulee juttua ensi viikolla. Kriittinen kuluttaja taas asialla…

Tajusin myös, että vinttiprojekti on pahasti vaiheessa. Täytyy ryhdistäytyä myös sen suhteen.

Lisää tilaa? Kiitos ei.

Julkaistu , kirjoittanut
9

Onko teidän mielestä päältä täytettävä tai sivulta täytettävä kone parempi? Ergonomian kannalta itse kannatan ensimmäistä. Suorin jaloin pohjalle kurottaminen on mielestäni helpompaa kuin lattian rajassa kökkiminen. Lisäksi hyödynnän usein avonaista kantta kuivatustilana. Mutta olen kuullut myös vastakkaisia mielipiteitä. Mihin ryhmään kuulut?

Sivusta täytettävien etu on se, että pesukoneen päällä voi säilyttää tavaroita. Jäin pohtimaan, olisiko lisäsäilytystilasta hyötyä minulle. Ensimmäiseksi sanoisin että totta kai, kuka nyt ei lisää säilytystilaa kaipaisi? Mutta sitten mietin lisää ja aloin epäröidä. Tällä hetkellä kylpyhuoneessa on kaikille tavaroille paikka. Haluaisinko säilyttää siellä jotain lisää? Enpä oikeastaan halua. Tyhjällä tilalla on taipumus täyttyä, ja epäilemättä myös pesukoneen päälle tulisi kasattua kaikenlaista. Mikä puolestaan tarkoittaisi lisää järjestämistä säännöllisin väliajoin, lisää potentiaalista karsittavaa. Kuten tässä kirjoituksessa totesin, meidän huushollissa tasaiset pinnat vetävät erinäistä sälää puoleensa, eikä pesukone varmasti olisi poikkeus.

Mitä enemmän asiaa siis mietin, sitä varmemmin tulin siihen tulokseen, etten oikeastaan halua lisää säilytystilaa pesukoneen muodossa. Kuulostaako ajatus ihan nurinkuriselta? Yleensä kai tilanne on täysin päinvastainen. Mutta vaikka en pyrikään minimalistiseen, superkarsittuun kotiin, en silti halua omistaa tai säilytellä turhaa ylimääräistä. Tämä kaikki siis ratkaisi asian, ja olenkin katsellut vain päältä täytettäviä koneita. Tosin tässä päätöksessä on helppo pysyä myös siksi, että ovi on liian kapea sivusta täytettävälle…

Lattian kautta koneeseen

Julkaistu , kirjoittanut
4

”Pyykkikori, kolme lajittelua”. Tällä hakusanalla joku oli päätynyt lukemaan Arkijärkeä, mutta pahoin pelkään, että hän ei löytänyt etsimäänsä. Sain kuitenkin inspiraation kirjoittaa vaihteeksi pyykinpesusta, nyt kun haussa on se uusi konekin.

Systeemi, jolla pyykit lajittelen, on todennäköisesti maailman epähienostunein. Käytössä on yksi siisti, kannellinen pyykkikori (tai siis oikeastaan laatikko), joka sijaitsee makuuhuoneessa. Kaikki pyykit heitetään sinne toinen toistensa perään. Jos liinavaatteita tulee paljon, niin saatan laittaa ne kassiin pyykkikorin viereen lähinnä siksi, että vaatteet mahtuisivat koriin. Varsinainen lajittelu ennen pesua tapahtuu heittelemällä pyykkejä korista lattialle eri kasoihin: mustat, valkoiset, värilliset jne. Korkein kasa voittaa, ja se kannetaan koneeseen. Tosin pyykkiä pestään meillä niin tiuhaan tahtiin, että yleensä etukäteen on jo hyvä arvaus siitä, minkä väristä on eniten likaisena.

Kasa lattialla kuulostaa ehkä vähän karulta, mutta tosiasiassa olen tarkka siitä, mitkä vaatteet päätyvät lopulta yhtä aikaa koneeseen. Värin puolesta erottelen mustat/tummat, valkoiset ja kirjavat. Silloin tällöin saatan pestä koko koneellisen punaista, etenkin jos joukossa on uusia vaatteita, joista voi päästä väriä. Vaatteet menevät yleensä 40 asteen pesuun. Liinavaatteet ja pyyhkeet pesen vähintään 60 asteessa, mutta aina välillä laitan ne 90° pesuun. Jos vaatteissa on pelkkää puuvillaa, nekin on hyvä pyöräyttää 60° ohjelmalla silloin tällöin.

Tässä nykyisessä lajittelussa on kaksi erittäin hyvää puolta. Ensimmäinen on se, että likaisen pyykin säilyttäminen vie minimaalisen tilan. Toinen on se, että kenenkään ei tarvitse vaivata päätään sillä, mihin laatikkoon mikäkin vaate kuuluu. Jos minulla olisi käytössä tilava kodinhoitohuone, niin sitten varmaankin olisi mielekästä kehittää lajitteluakin vähän tyylikkäämmäksi. Mutta hei – jos tämäkin toimii, niin miksi suotta ruveta korjailemaan!

Sälää siellä, sälää täällä

Julkaistu , kirjoittanut
8

Jos joku minua kodissamme tällä hetkellä ärsyttää, se on sälä, jota tuntuu löytyvän aivan loputtomasti. Ensisijaisesti syytän tästä perheen alaikäistä, joka on siinä iässä ettei mitään sälää hienompaa tavaraa ole juuri olemassa.

Meillä ei ole hirveästi koriste-esineitä, posliininorsuja ikkunalaudoilla tai edes tuikkukuppeja pöytien päällä. Tavaroilla on omat paikkansa ja siivousrutiinitkin ovat ihan kohdillaan. Joten mistä sitä sälää sitten ilmaantuu jatkuvasti? Analysoin asiaa, ja tulin seuraavaan lopputulokseen: mikä tahansa pikkuesine muuttuu säläksi sillä sekunnilla, kun sen sijoittaa väärään paikkaan. Mikä yhdistää sanakirjaa, narun pätkää, proppua, kaulakorua, lelu-ukkelia, kynää, pyyhekumia ja pyykkipoikia? Se, että ne ovat kaikki tällä hetkellä väärässä paikassa. Tarkemmin sanottuna asetettuna jollekin niin korkealle tasolle, että alle metrin mittainen tyyppi ei yletä saamaan niitä käsiinsä.

Sälää muodostuu meillä lähes systemaattisella kaavalla. Ensin lapsi saa käteensä jonkun pienen esineen. Sen jälkeen vanhempi noukkii sen talteen, jottei em. lapsi syö, heitä tai riko  kyseistä esinettä. Tämä tapahtuu muiden toimien ohessa, joten vanhempi sijoittaa esineen hyllylle, joka sattuu olemaan lähimpänä. Pian näyttää siltä, että sitä saamarin sälää on joka paikassa, ja seuraa pienimuotoinen turhautuminen tilanteeseen. Tämä selittää myös sen, miksi välillä tuntuu siltä, että koti ei pysy siistinä jatkuvasta yrityksestä huolimatta. Toisaalta analyysi helpotti oloa, koska tajusin ettei sälä synny itsestään, vaan omien valintojeni seurauksena.

Luonnollinen ratkaisu olisi tietysti muuntaa koti sellaiseksi, ettei missään ole mitään tai vaihtoehtoisesti pultata kaikki kiinni paikalleen. Molemmat ideat tuntuvat aika huonoilta, joten joudun alistumaan siihen, että noukin jatkuvasti esineitä takaisin omille paikoilleen. Pidän visuaalisesta selkeydestä, johon ei kuulu lukematon määrä sekalaisia tavaroita siellä sun täällä. Pyrin siihen suuntaan edelleenkin. Toiset taistelevat tuulimyllyjä vastaan, minun vastustajani ovat legoukkoja ja kaukosäätimiä.

Viikon vinkit 36/2012: teippiä ja vaippoja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Viikon vinkit tulevat myöhässä, pahoittelen viivästystä. Joskus arkielämä tulee bloggaamisen tielle. Mutta pitemmittä puheitta asiaan:

Helppoa ja ilmeisesti aika halpaakin muutosta kotiinsa saa kekseliäillä teippauksilla. Tässä on sekin hyvä puoli, että teipit saa irti kun niihin kyllästyy. Uutta ilmettä ilman tilpehööriä.(MTV3)

Luulisin, että moni tiedostava vanhempi miettii nykyisin, käyttäisikö kestovaippoja vai kertakäyttöisiä. Hämmentäväksi asian tekee, että eri tutkimukset ovat päätyneet hyvin erilaisiin johtopäätöksiin sen suhteen, kumpi vaihtoehto on lopultakin ekologisempi. Tässä erittäin informatiivisessa artikkelissa käsitellään asiaa monipuolisesti eri näkökulmista. Suositeltavaa luettavaa kenelle tahansa, joka on asiaa joskus pohdiskellut. (Uusi Suomi)

En näköjään enää julkaise Viikon vinkkejä, joissa ei seurattaisi videopalvelujen tilanteen kehittymistä. Kun sille tielle on kerran lähdetty, niin ei nyt poiketa sivupoluille. Ensin Digitoday kertoo tarkemmin, miten HBO:n systeemi tulee Suomessa toimimaan. Lukekaa tuolta tarkemmin, mutta jos kanavan tarjonta kiinnostaa, niin sanoisin että hyvältä näyttää. Lopuksi Digilelut.fi vertailee Netflixin ja HBO:n tulevia palveluja keskenään. Kyllä vaan, nykykanavien kannattaisi ottaa nämä uudet kilpailijat tosissaan.