Viikon vaatevinkit: farkkujen pesu, puhdasta pyykkiä, eettisiä vaatteita ja vaateallergioita

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ehkä maailman kattavimmat farkkujenpesuohjeet löytyvät täältä. Sivustolta saa vastauksen varmasti kaikki kysymyksiin, jotka farkkujen pesemisessä on koskaan voinut askarruttaa. Tiesittekö, että farkkuja pitäisi pitää puoli vuotta ennen ensimmäistä pesukertaa? En minäkään. Sitten voi tietysti myös miettiä, onko se farkkujen hoitaminen niin vakavaa…

Jälleen kerran yksi artikkeli sen puolesta, että 40° pesu ei välttämättä tee vaatteista puhtaita. (Iltalehti)

Valitettavasti suomalainen merkki ei ole takuu sille, että vaate olisi eettisesti tuotettu. Monet yritykset noudattavat erilaisia vastuuohjelmia, mutta eivät kaikki. Lisäksi sertifikaatit eivät ole 100% luotettavia, mutta tietysti sekin on parempi kuin ei mitään. (YLE)

Edelleen YLE uutisoi, että vaatemyyjät saavat välillä allergiaoireita käsittelemistään vaatteista, sillä ne on kyllästetty niin vahvoilla kemikaaleilla. Ei siis ole liioittelua, että vaatteet kannattaa pestä ennen ensimmäistä käyttöä.

Ruokajärki alepäivillä

Julkaistu , kirjoittanut
2

Säästyin heräteostoksilta siihen saakka, kunnes päädyin ruokaosastolle. Siellä muuttui ääni kellossa. Alunperin oli tarkoitus vain pistäytyä ostamassa jotain helppoa ja halpaa viikonlopun ruoaksi, mutta paikan päällä tajusin, että oikeastaan heräteostokset ovat juuri nyt sitä mitä tarvitaan.

Kuten ehkä muistatte, ruokajärkiprojekti sai alkunsa siitä, että keittiöhommat eivät olleet hirveän hyvin hanskassa. Päivittäisistä aterioista oli stressi, pakastimesta ei koskaan löytynyt mitään ja kaapitkin olivat vähän vinksin vonksin. Muutaman kuukauden tsempin jälkeen päivittäisiin ruokahuoltoon alkoi tulla tolkkua. Edelleen suunnittelu auttaisi arkea huomattavasti, mutta olen ollut vähän laiska sen suhteen. Sen sijaan kaapit ovat pysyneet järjestyksessä, ja sen myötä ruokahävikki on vähentynyt, kun hyllyjen perälle ei enää hautaudu mitään. Ostelen edelleen jonkin verran tuotteita ”unelmien jääkaappiin” – toisin sanoen kuvittelen syöväni terveellisemmin kuin todellisuudessa syön, mutta teen tätäkin nykyisin vähemmän kuin ennen.

Suurin muutos on ollut pakastimen hyödyntäminen. Olen mm. oppinut pakastamaan tuoretta leipää, niin että hätävara löytyy aina, vaikka kaupassa ei olisi muistanut käydä. (Ja ei, meillä ei edelleenkään karpata, eikä ole aikomuskaan. Leipä on hyvää.) Lisäksi olen oppinut laittamaan valmiita ruokia myös pakkaseen. Viimeksikin ostin kanaa tupla-annoksen, paistoin kaikki ja laitoin pakastimeen puolet. En maustanut lihoja pannulla sen kummemmin, vaan voin sitten tehdä niistä minkälaisen kastikkeen huvittaa.

Tästä päästiin sitten niihin heräteostoksiin. Kun kuljeskelin Stockan Herkussa, tajusin että nythän kannattaa ostaa ruokaa pakkaseen. Niinpä ostin heräostoksena suomalaista naudan sisäfilettä (joo, ei me olla kasvissyöjiäkään…), jonka aion leikata annospaloiksi ja pakastaa sekä tarjouksessa olleita kuhafileitä, jotka myös laitan pakkaseen. Jonkin verran täydensin myös kuivakaapin puolta, kun sopivia tarjouksia sattui tulemaan vastaan. Enemmänkin olisi juuri ennakointia ajatellen voinut ostaa, mutta kun en ollut autolla en viitsinyt hamstrata. Joka tapauksessa pakkasessa on nyt tuoreita raaka-aineita odottamassa sitä aikaa, kun ei ehdi tai pääse kauppaan.

Pahuksen pakkaukset

Julkaistu , kirjoittanut
10

Meinasin laittaa otsikkoon vielä ytimekkäämmän ilmaisun, sen verran ärsyynnyin tänään. Kertokaa minulle, miksi tietyt pakkaukset ovat yhtäaikaa epäkäytännöllisiä, epäekologisia ja älyttömän kokoisia ja muotoisia sisältöönsä nähden?

On tietty ryhmä tuotteita, jotka systemaattisesti menevät tähän kategoriaan. Niitä ovat esimerkiksi terät, jotka on tarkoitettu naisten karvojen ajeluun sekä hammasharjat, etenkin sähköhammasharjojen vaihtopäät. Nämä pakkaukset ovat aina tehty kovasta muovista, jota ei voi laittaa energiajätteeksi. Pakkaukset on suljettu siten, ettei niitä saa mitenkään auki ilman jotain terävää työkalua. Mutta jopa keittiösaksilla on tekemistä, sillä yleensä pakkauksiin ei ole merkitty sitä kohtaa, josta olisi tarkoitus lähteä liikkeelle.

Typerän materiaalin ja muotoilun lisäksi sisältö on yleensä moninkertaisesti pakattu. Esimerkiksi terät saattavat olla kolminkertaisessa pakkauksessa: ensin yksittäispakkaus, sitten pahvilaatikossa useampi yksittäinen terä ja lopuksi monta pahvilaatikkoa upotettu siihen typerään muovikuoreen. Muovipakkaus on paljon isompi, kuin mitä sisältö todellisuudessa edellyttäisi, mikä tarkoittaa sitä, että tuotteen mukaan kuljetetaan ilmaa ympäri maapalloa. Sama koskee niitä hammasharjoja.

Noissa paketeissa ärsyttää kaikki. Etenkin se kaikki turha muovi, jota ei voi edes kierrättää. Mutta jos haluaa näissä tuotteissa säästää, tarjolla on vain tällaisia jättipakkauksia, jotka ovat aivan älyttömiä. Miksi? Miksei tätä asiaa voi ratkaista tavalla, joka palvelisi kuluttajaa eikä tuottaisi turhaa jätettä? En yksinkertaisesti usko, että se olisi muka mahdotonta. Ovatko nuo firmat unohtaneet, että pakkaus on aika olennainen osa käyttökokemusta. Designista puhutaan, mutta voisiko sitä uhrata hiukan myös pakkausten suunnitteluun?

Kenellä muulla menee hermot idioottimaisten pakkausten kanssa?

Rikkinäisten loota

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Tässäpä raivausvinkki, jota olen kokeillut käytännössä: rikkinäisten loota. Lueskelin erästä raivausopasta, ja siinä neuvottiin ottamaan käyttöön yksi paikka, jonne laitetaan kaikki rikkinäiset tavarat. Siivosin kesällä komeroa, ja havahduin siihen että vähän joka hyllyllä oli korjausta odottavia tavaroita. Suurin osa niistä kaipasi liimaa. Ajan ja inspiraation puutteessa rikki mennyt tavara oli sijoitettu jollekin hyllylle pois tieltä odottamaan sitä  hetkeä, jolloin sen ehtisi korjata. Useampi tavara on odotellut jo monta kuukautta.

Noudatin vanhaa kunnon samanlaiset yhteen -raivausohjetta. Otin korin ja ladoin sinne kaikki korjaamista vailla olevat tavarat. Parannus oli huomattava: hyllyillä ei enää ollut sälää.  Nyt tiedän tarkalleen, mistä etsiä seuraavan kerran kun korjausinto iskee. Ja samanlaiset tavarat ovat loogisesti yhdessä. Tämä rikkinäisten laatikko ratkaisi kertaheitolla yhden niistä ärsyttävistä ”Mihin tämän laittaisin” -ongelmista. Olen nimittäin täydentänyt sitä myöhemmin uusilla rikkinäisillä tavaroilla. Nyt vain pitäisi saada jokin tsemppipuuska, jolloin saisin kaiken sälän korjattua.

Ähky

Julkaistu , kirjoittanut
4

Hullut Päivät eivät ole vielä edes alkaneet, ja minulla on jo tavaraähky. Se tuli pelkästään kuvastoa selaamalla. Siellä on ihan järkyttävän paljon tavaraa! Ja aivan varmasti niitä kaikkia ostetaan. Puuh. Väsyttää pelkkä ajatus. Kuka sitä kaikkea tarvitsee? Itse bongasin kuvastosta yhden levyn, jonka olin aikonut ostaa joka tapauksessa sekä yhden mekon, jota ajattelin käydä sovittamassa. Siinä kaikki.

Tein muuten tänä vuonna kuvastosta mielenkiintoisia huomioita. Esimerkiksi sen, että Sokoksella ja Stockalla näyttää olevan paljon samoja tuotteita myynnissä. Bongasin molemmista Methodin siivousaineita ja samaa luonnonkosmetiikkaa. Varmaan on muutakin, mutta nämä sattuivat silmiin, koska ne olivat ostoslistalla jo viime viikolla. Hinnat kuitenkin vaihtelevat, mikä on positiivista, sillä se kertoo siitä että ainakin ko. kaupat hinnoittelevat tavaransa itse. Method näytti olevan Stockalla kalliimpaa, mutta kosmetiikat halvempia.

Toinen havainto liittyy siihen, että kuvasto kertoo kampanjoiden olevan todellakin massoille suunnattuja. Esitellyistä vaatteista varmaan 95% oli mustia tai tummia yleissävyltään. Oletan sen johtuvan siitä, että valtaosa suomalaisista haluaa pukeutua äärimmäisen neutraalisti, ja mieluiten juuri mustaan. Katukuva vahvistaa havaintoa. Eikä siinä mitään, jokainen pukeutuu juuri niin kuin haluaa. Mutta jos on vastikään nähnyt paljon vaivaa uudistaakseen vaatekaappiaan värikkäämmäksi, näillä kampanjoilla on melko vähän tarjottavaa…

Lopuksi ihmettelin sitä, miten samanlaisia tavaroita oli myynnissä. Katsokaa vaikka kenkiä, huiveja tai huonekaluja? Sivu toisensa jälkeen lähes identtisiä tuotteita. Mistä ne erot tulevat? Tuotemerkistä? Materiaalista? Jopa samalla sivulla saattaa olla kahdet melkein samanlaiset tuotteet vierekkäin. En ihan tajua tätä logiikkaa. Miksi haluaisin valita kymmenen mustan untuvatakin väliltä? Enkä muuten edes liioittele. Sivulle 126 mennessä kuvastossa on esitelty 10 lähes samanlaista naisten toppatakkia. Lähden siitä, että eri sivuilla esiintyy eri takki. En jaksanut laskea pidemmälle. Siis mikä on noiden kaikkien pointti?

Ja vielä yksi asia: blogiin on löydetty jälleen kerran hakusanoilla, joissa yhdistyy Stockmann ja infrapunasauna. Hakijoille tiedoksi, sellaisen saa ostetuksi itselleen perjantaina, lisätietoja sivulta 213.  Tästä blogista ei valitettavasti löydy tämän enempää tietoa, sillä koko asia on minulle edelleen suuri mysteeri. Ihanko oikeasti joku tarvitsee infrapunasaunaa itselleen…?

Viikon vinkit 49/2013: ruokahävikkiä, tiskausvinkki ja sitruunaa siivoukseen

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ensin pari ruokajuttua: YLE uutisoi, että kauppojen ruokahävikkiin alkaa tulla jotain järkeä. Säädöksen löyhentyvät siten, että syömäkelpoinen ruoka, jonka parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen, voidaan helpommin toimittaa esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Mielestäni tämä on tervetullut askel siihen suuntaan, ettei hyvää ruokaa heitettäisi roskiin. Yksittäisten kotitalouksen ruokahävikki on sekin melkoinen, mutta luulisin silti kauppojen hävikin olevan paljon pahempi.

Sattumalta Iltalehdessä oli samalla viikolla juttu siitä, mitä ruokia voi syödä vielä päiväyksen mentyäkin.

Tässä on vinkki, kuinka pestä hankala, kapeasuinen karahvi, jonne harja ei meinaa ylettää.  Tätä tulen ehdottomasti testaamaan itse käytännössä! (MTV3)

Lopuksi väitetään, että sitruuna on hyvä hankausssieni etenkin kylpyhuoneessa ja suolaan yhdistettynä. Periaatteessa vinkissä on perää, sillä hapan irrottaa kalkkia, jota kylpyhuoneissa usein on. Olen tätä kokeillut kalkin peittämiin hanoihin. Toimi jossain määrin, mutta ei ”räjäyttänyt likaa pois”. Eli jos luonnollinen puhdistus kiinnostaa, tätä kannattaa testata. (MTV3)

 

Epäonnistunut haaste

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Pari viikkoa sitten haastoin itseni kokoamaan asuja sellaisten vaatteiden ympärille, jotka ovat olleet kaapissani liian vähällä käytöllä. Aikaa oli syyskuun loppuun asti. Tässä kohtaa täytyy todeta, että haaste epäonnistui lähes täysin. Neljästä vaatekappaleesta pidin ylläni vain kahta, ja nekin samaan aikaan.

Suurin syy epäonnistumiseen oli yllättäen kylmennyt syyssää. Hameet olisivat muuten olleet ihan käyttökelpoisia, mutta ongelmaksi osoittautui asiallisten sukkahousujen puute. Koska haasteeseen kuului olla ostamatta uutta, oli lopputulos niukka. Huivia olisin voinut käyttää enemmänkin, jos olisin asiaan paneutunut. Huomaan, että vanhoista tavoista on vaikea päästä irti. En ole tottunut miettimään asusteita, joten meinaan unohtaa ne edelleenkin. Helppous oli muutenkin vahvoilla. Uudenlaisten asuyhdistelmien miettiminen vaatii aikaa ja keskittymistä, ja aamukiireessä käännyin useimmiten tuttujen ja turvallisten vaateyhdistelmien puoleen. Tosin niissä on nykyisin enemmän potkua kuin ennen, eli sikäli on olen kyllä tilanteeseen tyytyväinen.

Olen tässä muodonmuutoksen loppuvaiheessa tullut siihen tulokseen, etten juurikaan tarvitse lisää vaatteita. Tarkoitan tällä päällimäisen kerroksen vaatteita, kuten housuja, paitoja, hameita, mekkoja ynnä muita. Sen sijaan olen tunnistanut isoja puutteita alemmissa kerroksissa. Tarvitsen sukkahousuja, alushameita, toppeja, alusvaatteita ja sellaisia. Luulen, että minun ei tarvitse noudattaa Sallyn ohjeita tämän tarkemmin, vaan olen jo todennut, että vaatteita on, ja ne ovat kivoja. Seuraavana on siis ostoslistan suunnittelu.

Uusia pakastinkokeiluja

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Vaatteiden pakastaminen jatkuu. Viimeisimpänä testasin, miten pakastaminen tehoaa ruoan hajuun, joka on tarttunut vaatteisiin. Voin kertoa tuloksen lyhyesti: ei tehoa. Kyseessä oli puuvillaneule, joka oli tahraton mutta haisi pahalta. Laitoin sen tuttuun tyyliin muovipussiin, ja jätin pakastimeen pariksi päiväksi. Haju oli pakkasessa ehkä aavistuksen laimentunut, mutta ei missään nimessä hävinnyt kokonaan. Tunkkainen vaate jatkoi siis matkaansa suoraan pesukoneeseen. Pakastin näyttää toimivan joidenkin hajujen kohdalla oikein hyvin, mutta toisissa ei ollenkaan. Täytyy siis jatkaa testailuja.

Lisää Methodia

Julkaistu , kirjoittanut
2

Minulla on kaikkien uusien tuotemerkkien suhteen sama ongelma, olen varsin ennakkoluuloinen. Niinpä päädyn useimmiten kokeilemaan uusia tuotteita silloin, kun ne ovat alennusmyynnissä. Logiikka menee niin, että jos tuote onkin huono, alesta ostettu vikatuote harmittaa vähemmän. Tällä menetelmällä olen tutustunut mm. luonnonkosmetiikan eri merkkeihin. Välillä olen pitänyt tuotteista, välillä taas en.

Vaikka en hirveästi nauti shoppailusta, teen kyllä täsmäiskuja hyvien alennusmyyntien perässä, mikäli tarjolla on jotain todella kiinnostavaa. Tänään suuntasin askeleet kohti Sokosta, sillä 3+1 päivillä oli Methodin siivousaineita erittäin hyvässä tarjouksessa. Kokeilin toukokuussa ensimmäisen kerran Methodin wc-pesuainetta, ja yllätyin positiivisesti. Puhdasta tuli, ja tuoksu oli ällistyttävän raikas niihin tavanomaisiin myrkkyihin verrattuna. Nyt ostin greipin tuoksuisen yleispuhdistusaineen sekä kylpyhuoneeseen tarkoitetun pesuaineen. Lisäksi ostin Maison Belle -tiskiaineen, jonka on tarkoitus korvata perinteinen vihreä Fairy sitten kun pullo tyhjenee.

Pikatestaus osoitti, että nämäkin Methodit tuoksuvat hyvältä. Parin pyyhkäisyn perusteella myös puhdistusteho vaikuttaisi olevan ok, mutta siitä osaan sanoa tarkemmin vasta sitten, kun olen oikeasti siivonnut noilla jotain. Tiskiainetta en ole ehtinyt vielä kokeilla. Etenkin greippiaine kiinnostaa, sillä täällä blogissa sitä on sekä kehuttu että haukuttu. Tällä kertaa nappasin kokeiluun myös Weledan käsivoiteen ja Santen samppoon, joten luonnonkosmetiikkakokeilut jatkuvat perinteisellä alelinjalla. Sinänsä hyväksi todetun Dr.Hauschkan ruusuvoiteen jätin kuitenkin ostamatta, vaikka se hyvässä tarjouksessa olikin. Pikainen silmäys viereiseen hyllyyn nimittäin osoitti, että vastaanvanlaisia voiteita on tarjolla samaan hintaan ilman alennustakin. Päätin siis seuraavaksi kokeilla jotain uutta.

Kaupan merkit, laatua vai ei?

Julkaistu , kirjoittanut
5

Välillä ostopäätöstä tehdessä on todella vaikea arvioida, millainen jonkin vaatteen laatu tulee olemaan. Tämä tuli mieleen kun vertailin kaksia sisähousuja, jotka olin ostanut lapselle joskus viime keväänä. Molemmat olivat puuvillaista ”college”kangasta. Toiset ostin Seppälästä, toiset Sokoksesta. Sokoksen housut ovat kaupan omaa House-mallistoa. En enää yhtään muista mitä nuo maksoivat, mutta eivät kovin paljon. Molempia on pidetty ja pesty yhtä paljon ja samoissa olosuhteissa.

On hämmästyttävää, miten suuri ero vaatteiden kunnossa on nyt. Seppälän housut ovat kuluneet aivan nyppyisiksi, ja ne ovat muutenkin varsin nuhjuisen näköiset. Sokoksen housuista on pudonnut yksi koristetimantti, muuten ne ovat edelleen aivan priimat. Sokoksen housut menevät sujuvasti siihen saakka, kunnes lapsi kasvaa niistä ulos. Seppälän housut on jo hyvän aikaa sitten siirretty ns. rönttövaatteeksi.

Minua yllättää tässä se, että olisin etukäteen arvioinut, ettei kaupan oma merkki ole kovin laadukas, etenkin kun housut taisivat vielä olla jostain alekorista. Seppälästä en ole varmaan lähes 20 vuoteen ostanut itselleni mitään, mutta mielikuva oli edullisista mutta kohtuullisen laadukkaista vaatteista. Molemmat käsitykset osoittautuivat vääriksi.

Kaupan omat merkit ovat vaikeita arvioida, koska kokemukseni mukaan niiden laatu heittelee kovasti. Esimerkiksi Stockalla on paljon omia merkkejä, joita liike myös markkinoi ahkerasti. Olen joskus saanut laadukasta, joskus keskilaatuista ja ainakin kerran eräs vaate jäi ostamatta, koska todellisuus oli niin kaukana mainoskuvasta. Mitä vaan voi siis saada, ainakaan minulla ei ole oikein käsitystä siitä, mitkä merkit ovat yleisesti ottaen hyviä ja mitä kannattaa kiertää kaukaa.

Mitä mieltä olette kaupan omista merkeistä? Onko tiedossa jotain merkkejä, joissa olisi säännönmukaisesti hyvä hinta-laatu -suhde? Kaikki kokemukset kiinnostavat, tervetuloa kommentoimaan.