Viikon vinkit: tahranpoistoa, kemikaalien välttämistä ja mikromuovia

Kesäisiä tahranpoistovinkkejä voi lukea tästä YLEn jutusta. Olen tänä kesänä tutustunut uuteen, todella vaikeasti poistettavaan tahraan: saippuakuplien aine. Sitä kun roiskuu vaatteille, ei lähte pois millään. Noissa kupla-aineissa on varmaan eroa, mutta meille on sattunut sellainen, mikä tarraa kiinni kuin synti. Valkoisen paidan sain valkaistua kloritella. Samoin jos tahrat saa pesuaineeseen likoamaan parin tunnin sisällä, ne näköjään lähtevät. Mutta värillinen vaate, johon aine on ehtinyt kuivua kiinni, on lopullisesti pilalla. Ajattelin vielä kokeilla keittämistä, mutta olen skeptinen sen suhteen. Onko teillä samoja kokemuksia?

Haitallisten tai mahdollisesti haitallisten kemikaalien välttäminen on aina ajankohtaista. Asiantuntija antaa yhdeksi vinkiksi liikojen roinien välttämisen, etenkin muovisten tavaroiden. Siinäpä erinomainen neuvo, josta on paljon muutakin iloa! Artikkelissa kerrotaan muitakin helppoja tapoja. (YLE)

Olen käyttänyt elämässäni lukuisia mikromuovia sisältäviä kosmetiikkatuotteita, ennen kuin havahduin mikromuovin aiheuttamiin ongelmiin. En siis ole käyttänyt niitä enää muutamaan vuoteen. En osaa arvioida, kuinka iso merkitys kosmetiikalla on kokonaisuudessa. Jos kuitenkin liikenne tuottaa sitä myös, olisin taipuvainen arvelemaan, että sen osuus on merkittävämpi, kuin kasvoille tarkoitettujen kuorinta-aineiden. Toisaalta, jos voi tehdä jotain, miksei tekisi. Tämä artikkeli mikromuoveista on selkokielinen ja informatiivinen, suosittelen. Ongelma ei koske pelkästään meriä, vaan nykyisin suomalaisista järvistä löytyy mikromuoveja myös. (Maaseudun tulevaisuus)

Viikon vinkit: vastuullisia vaatteita, huonekalujen kierrätystä ja vaateliikkeen strategiaa

Globe Hope -yrityksen perustaja puhuu kuluttamisesta. Hän nostaa esiin vaateteollisuuden ongelmia, mutta on sitä mieltä että kuluttajien valinnat vaikuttavat oikeasti. Eli älä osta halpamättöä vaatteissakaan, jos vain suinkin voit olla ostamatta. (Helsingin Uutiset)

Hesari kirjoittaa, että hyväkuntoisetkaan huonekalut eivät kelpaa kierrätyskeskuksesta ihmisille. Otsikosta tulee sellainen olo, että hyi teitä kaikkia, jotka jätätte hyvät huonekalut sinne happanemaan. Mutta myöhemmin jutusta käy ilmi, että on olemassa huonekaluja, joille harvoilla on enää käyttöä. Esimerkiksi isot työpöydät eivät liiku, koska kukaan ei enää käytä massiivisia pöytäkoneita, vaan kaikilla on pienet ja kevyet läppärit. Eli asiat eivät ole aina niin mustavalkoisia.

Iltalehti kuvailee, mitä on vaateketju Zaran menestyksen takana. Yksi olennainen tekijä on vaatteiden jatkuva vaihtuvuus. Kaupassa on aina jotain uutta tarjolla, ja koska kuluttaja tietää sen säilyvän siellä vain hetken, on pakko ostaa heti. Ei voi jäädä miettimään, jos haluaa saada jotain. Tässä kohdassa kannattaa tosin muistaa, että ellei kyseessä ole kauan etsitty helmi, voi ihan rauhassa jättää ostamatta, koska lisää tulee jatkuvasti. Mitä jos ensi viikolla tulee vielä parempi? Ei kannata ostaa vielä.

Viikon vinkit: saippuavertailu, saksien terotus ja sukkavideo

Tässäpä kiintoisa juttu: mikä saippua poistaa tahroja parhaiten? Kemianteollisuus ry:n järjestämässä juttukilpailuun osallistui artikkeli, jossa testattiin erilaisia saippuoita. Kävi ilmi, että sappisaippualla irtoaa monta juttua, mutta tavallisestakin saattaa olla hyötyä, jos ei mitään muuta ole käsillä.

Tässä jutussa annetaan kolme vinkkiä, miten sakset voi terottaa kotikonstein. Voivatko nämä toimia? Tietääkö joku? Terävyys palaa kuulemma leikkaamalla esim. foliota. Täytyy testata. (MTV)

Lopuksi yleisön pyynnöstä uudelleen tämä video, jossa viikataan nilkkasukkia. Minulla tämä toimii erinomaisesti, ja sukista tulee sieviä, litteitä, neliskulmaisia paketteja. Tämän systeemin etu on ehdottomasti siinä, että sukat menevät näin paljon pienempään tilaan kuin pelkästään niputtamalla ne varsista. Aikaa ei yhtä sukkaparia kohden mene kovin montaa sekuntia. Jos sukkalaatikko on jatkuvasti sotkussa, suosittelen tätä systeemiä.

 

Viikon vinkit: Kirppismeikkejä ja ihonhoitoa

Nyt on kesä ja loma joten tänään vain kaksi linkkivinkkiä. En nimittäin jaksanut ruveta kaivamaan kolmatta samasta aihepiiristä, ja nettikin alkoi tökkiä. Edellisen meikkipostauksen jatkoksi siis pari juttua samasta aihepiiristä.

Kirppikseltä ostetuissa meikeissä on hygieniariski. Tämä oli varmaan kaikkien tiedossa ennestääkin. Tässä YLEn jutussa annetaan erittäin hyvät ohjeet siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, jos kuitenkin kirppikseltä ostaa. Minä olen kerran ostanut, ja erittäin hyvällä menestyksellä. Mutta ostin tuotteita, joista oli helppo nähdä että ne olivat käyttämättömiä ja kunnossa.

Sitten vähän raflaavampi otsikko: ihotautilääkäri väittää, että suurin osa ihonhoidosta on turhaa. Minä en ole ihotautilääkäri, mutta väittäisin silti että tämä on varmaan aika yksilöllistä. Itselläni on melko helppo iho, joka ei tarvitse kummoisia kommervenkkejä pysyäkseen kunnossa. Mutta voisin kuvitella, että jos kärsii aknesta, atooppisesta ihosta tai jostain muusta ihoa rasittavasta ominaisuudesta, pelkkä vesi ja perusvoide eivät välttämättä riitä. Toisaalta mitä vähemmillä tuotteilla tulee toimeen, sen siistimpi kaappi.

Viikon vinkit: miksi raivaaminen on muotia, perinteisiä raivausvinkkejä, pakasteiden säilyvyys

Jos olet kiinnostunut siitä, miksi komarit ja muut raivausideologiat ovat juuri nyt niin pinnalla, tämä Trendin artikkeli yrittää antaa siihen vastauksia. Juttu on pitkä ja polveileva, ja ajautuu välillä vähän harhateille, mutta joukossa on kiinnostavia tiedonmurusia.

Tässä kepeässä jutussa suomalainen ammattijärjestäjä Sandy Talarmo antaa vinkkejä kodin raivaamiseen. Jo otsikon väite ”kaikkea ei tarvitse järjestää kerralla” kertoo, että nyt ollaan kaukana Konmarista.

Onko pakastimessasi vielä viime vuotisia ruokia? Tai sitäkin vanhempia? Tässä Kotivinkin jutussa kerrotaan, miten erilaiset ruuat säilyvät pakastimessa.

Viikon ainoa vinkki: tavarat, elämykset ja ekologisuus

Laitan tällä viikolla poikkeuksellisesti vain yhden linkin. Sen sisältö on kuitenkin niin kiinnostava, että se vastaa hyvin kolmea iltapäivälehtien hömppäraivauslistaa.

Kun puhutaan tavarasta ja omistamisesta, puhutaan usein myös siitä, miten epäekologista on haalia aina vaan lisää tavaraa tai ostaa uutta. Samassa yhteydessä usein ajatellaan, että elämykset ovat parempia kuin tavara, myös siksi, että ne eivät kuluta luonnonvaroja samalla tavalla kuin tavaroiden valmistaminen. Mutta tiedättekö mitä – asia ei ole niin yksinkertainen. Tässä erittäin kiinnostavassa artikkelissa kestävän kehityksen tutkija Riikka Kyrö avaa elämysten ekologista kuormaa. Artikkelin pääviesti lienee se, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yksinkertaisia vastauksia ei ole olemassa. Elämys ei läheskään aina ole ekologinen vaihtoehto, mutta toisaalta kertakäyttömukikaan ei välttämättä ole maailman tuho.

Ekologisuus ja ympäristöystävällisyys ovat todella hyviä tavoitteita. Mutta esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentäminen on vain yksi osa-alue. Jos valitsee sen, saattaa samassa paketissa tulla muita, ikävämpiä seurauksia. Kyrö nostaa esiin tomaatinviljelyn. Talvella espanjalainen tomaatti on huomattavasti vähäpäästöisempi vaihtoehto kuin kotimainen kasvihuonetomaatti. Mutta itselleni kotimaisen tuotannon ja työllisyyden tukeminen on tärkeää. Jos en osta suomalaista tomaattia, en tue kotimaista maataloutta, enkä anna edes mahdollisuutta kehittää ympäristöystävällisempiä tapoja kasvattaa tomaatteja täällä. Myös ihmisoikeudet ovat minulle tärkeitä, enkä halua tukea espanjalaisilla pelloilla raatavien siirtolaisten karmeaa hyväksikäyttöä, jos vain suinkin voin sen välttää. Tässä paketissa hiilijalanjälki ei nouse prioriteettieni kärkeen, vaikka yleisesti ottaen tietenkin yritän tehdä ekologisia valintoja. (Ja tietenkin voisin olla ilmankin tomaatteja, mutta en halua. Tästä ei kannata aloittaa kommenteissa, päätökseni on harkittu ja nukun yöni hyvin.)

Harhauduin hieman elämyksistä ja tavaroista, mutta mielestäni olennaista on siis erottaa puurot ja vellit toisistaan. Ekologisuus ja tavaroiden raivaaminen ovat kaksi eri asiaa. Jos tavoittelee yhtä, ei välttämättä saavuta automaattisesti toista. Mutta tämä on ihan okei, kunhan asian vain tiedostaa. Nämä kaksi asiaa eivät tähtää samaan tavoitteeseen. Elämyksiä voi suosia myös siksi, että ei yksinkertaisesti halua enempää kamaa kotiinsa. Laskuvarjohyppy ei taatusti ole yhtä ekologinen vaihtoehto kuin piknik itseleivotun pullan kera pellonpientareella, mutta kummastakaan ei jää ylimääräistä roinaa nurkkiin pyörimään.  Jos ekologisuus on ykkönen, piknik on tietysti parempi vaihtoehto, vaikka samanlaista ”jääköhän tässä henkiin vai ei” -fiilistä siitä tuskin saa. Ymmärrän kyllä hyvin niitäkin ihmisiä, jotka hakevat juuri noita poikkeuselämyksiä.

Summa summarum: lukekaa tuo artikkeli. Ja kertokaa sitten mitä mieltä olitte! Millaisia ajatuksia se herätti? Ja liittyykö teidän mielestänne tavarat, raivaaminen ja ekologisuus yhteen?

Viikon vinkit: Kestävät ruusut, halvalla ei saa hyvää ja kaappi väärässä käytössä

Hei kaikki te, joiden maljakot ovat nyt täynnä toinen toistaan upeampia ruusuja. Ruusut saa  kestämään esimerkiksi näillä ohjeilla. Minä olen muuten aina miettinyt tuota lämpimän ja kylmän veden logiikkaa, mutta nyt tiedän senkin: puuvartisille lämmintä, pehmeävartisille kylmää. (Turun Sanomat)

Vajaan vuoden artikkeli, mutta kiinnostava. Kodinkonekorjaaja sanoo ääneen sen, mitä olen itse aina epäillyt: halvalla ei saa hyvää, ainakin mitä kodinkoneisiin tulee. Hän sanoo toisenkin asian, jonka puolesta aina toitotan – koneiden säännöllinen puhdistus ja oikeanlainen huolto pidentää käyttöikää merkittävästi. (YLE)

Hanna Jensen kirjoittaa Glorian kolumnissa: ”Kotona on vaatehuone, joka on täynnä, mutta vaatteita siellä ei ole.” Aika moni voisi varmaan kirjoittaa autotallistaan, vierasuoneestaan tai jostain muusta tilasta samalla tavalla. Tavarat eivät mahdu sinne minne pitäisi, koska säilytyspaikassa on jo jotain muuta.

Viikon vinkit: tosi vanhat vaatteet, siivousaineiden kemikaalit ja onnistunut muutto

Voi olla että näitä vinkkejä harvemmin tarvitsee, mutta minusa oli kiinnostavaa lukea, miten vaate saadaan säilymään käyttökelpoisena jopa yli sata vuotta. Tyypillisesti tällainen sukupolvelta toiselle siirtyvä vaate on kastemekko. Minusta tuollainen tapa on viehättävä, ja lisäksi oikeasti hyvin järkevä. Vauva tarvitsee mekkoa yhden kerran elämässään, joten yksi vaate kyllä kestää useammat ristiäiset. Suvussani on myös säilynyt neljän sukupolven morsiuspuvut. Vanhin on vuodelta 1920, joten näistä tämän artikkelin vinkeistä todella alkaa olla hyötyä sen säilyttämisessä.

Onko siivousaineissa vaarallisia kemikaaleja? Tässä artikkelissa siihen annetaan vähän epämääräinen vastaus, jonka perusteella sanoisin että voi ollakin. Mutta jos on, siitä pitää olla merkintä. Samalla voi miettiä, mikä on vaarallista. En pidä tavallista nestemäistä pyykinepesuainetta varsinaisesti vaarallisena, mutta ei sitäkään pidä esimerkiksi juoda. Jos haluaa mennä täysin myrkyttömällä linjalla, etikka ja sooda toimivat yllättävän pitkälle. (MeNaiset)

Lopuksi äärimmäisen informatiivinen artikkeli oikeaoppisesta muuttamisesta. Nämä kaikki ohjeet ovat hyviä ja aivan taatusti helpottavat mitä tahansa muuttoa. Ainoa lisäys olisi, että jos muuttotavaroiden joukossa on piano, turvaudu pianon kuljetuksiin erikoistuneeseen firmaan. He osaavat siirtää soittimen turvallisesti ilman että se, tai kenenkään selkä hajoaa. (YLE)

Viikon vinkit: raivausvinkkejä, lamppuja ja matkustusilmoitus

Siivoilin linkkivarastoani, joten tällä kertaa kaikki linkit ovat vähintään muutaman kuukauden vanhoja. Asiasisältö ei näissä kuitenkaan ole vanhentunut.

En tiedä, miksi juuri Taloussanomat jakaa raivausvinkkejä, mutta nämä ovat järkeviä ohjeita suomalaisilta ammattijärjestäjiltä. Hyvä idea on mm. aloittaa siitä helpoimmasta päästä, eli suoraan roskiin menevistä tavaroista.

Kuinka valita oikeanlainen lamppu? Led on kertaostoksena kallis, mutta maksaa itsensä takaisin kestämällä vuosikausien käyttöä. Vertailua lamppujen eroista ja sähkönkulutuksesta löytyy tästä Hesarin vanhasta artikkelista.

En ole koskaan tehnyt matkustusilmoitusta. En edes tiennyt mikä se on, ennen kuin luin tämän jutun. Ilmeisesti ihminen voi siis ilmoittaa itse ulkoministeriön palvelussa lähtevänsä johonkin tiettyyn maahan. Tästä ei ole muita seurauksia paitsi se, että jos matkakohteessa sattuu katastrofi tai tulee sellaisen vaara, ministeriö pystyy varoittamaan matkalaista ja antamaan ohjeita reaaliajassa. Äkkiseltään ajatellen tämä tuntuu fiksulta palvelulta, onko kenelläkään kokemusta?  Ilmoituksen voi tehdä täällä. (YLE)

Viikon vinkit: Konmaria kritiikillä ja ilman, sekä 15m2 yksiö

Konmari herättää edelleen tunteita. Näköjään nyt ollaan päästy siihen vaiheeseen, että kritiikitön ylistely on vaihtunut karvaampiin sävyihin. Tämän hyvin naistenlehtimäisen jutun kirjoittaja ei selvästikään ole hurahtanut metodiin, ja niinpä hän kirjoittaakin ”Komarin uhreista”. (MeNaiset)

Ilta-Sanomien kolumnissa kerrotaan mielenkiintoinen yksityiskohta: oikea käännös japanista olisikin ”saako tämä elämän kukoistamaan?” Siinä on selvästi sävyero ilahduttamiseen. Molemmat ovat positiivisia, mutta ilahduttaminen on mielestäni pinnallisempaa kuin kukoistaminen. Tosin kukoistamisen vaatimus on kyllä vielä kovempi kuin pelkkä ilahduttaminen.

En ole juurikaan perehtynyt minikoteihin, mutta YLEn esittelemä suomalainen mallikoti näyttää ainakin kuvissa viihtyisältä. Olen itse asunut alle 20 neliön yksiössä, eikä se tuntunut erityisen pieneltä yhdelle ihmiselle. Voisin siis kuvitella että 15,5 neliötä ei ole sen hullumpi, etenkin jos kaikki on suunniteltu toimivaksi. Itselleni tällaisessa olennaista olisi varmaan se, mitä ikkunasta näkyisi. Vastapäisen talon seinä tuntuisi ahdistavalta, mutta avarat näkymät tekisivät asunnostakin avaramman tuntuisen.