Pesin olohuoneen verhot ja hyödynsin siinä teiltä saamiani vinkkejä, kiitos niistä! Kyseessä on pitkät valkoiset pellavaverhot, joita viisi kappaletta. Verhot ovat roikkuneet ikkunassa jo viisi vuotta, joten ne olivat jo aika pölyiset, ryppyiset ja muutamia tahrojakin oli helmaan ilmestynyt.

Laitoin ne koneeseen hienopesuohjelmalle, mutta säädin linkousnopeuden vain 400 kierrokseen. Kehotitte olemaan kokonaan linkoamatta, mutta ajattelin että aivan vettävaluvia on hankala siirrellä. Kuivatin verhot kuivaushuoneessa, jossa ripustin ne roikkumaan molemmista sivuista pyykkipojilla. Eli verhosta muodostui tavallaan pussi, jolloin mihinkään ei tullut taitteita. Otin ne alas kosteina ja silitin (äitini suosiollisella avustuksella) normaalisti. Silityksen jälkeen ripustin ne suoraan ikkunoihin vielä hiukan kosteina, ja lopputulos oli kuin olikin oikein sileä.

Ripustamista helpotti hirveästi se, että en irrottanut ripustuskoukkuja pesun ajaksi. Näissä verhoissa on siis yläreunassa nauha, johon on pujotettu kiemuranmalliset koukut. Nämä koukut sujautetaan verhokiskossa oleviin lenkkeihin. Koukut ovat muovia, joten ne eivät menneet pesussa miksenkään. Tarkastelin rakennetta ja totesin, että koukkujen irrottaminen olisi niin työlästä, että tuskin ne itsestään irtoavat, etenkään hienopesussa. Tämä idea nopeutti verhojen pesua vähintään tunnilla, ehkä enemmänkin.

Samalla vaivalla pesin vielä keittiön puuvillaverhonkin, joka olikin ihan oikeasti likainen. Kangas kesti 60 asteen pesun, joten heitin sen koneeseen, säädin tälläkin kertaa linkouksen alhaiselle ja annoin kuivua kotona sopivan kosteaksi. Tämä verho oli tavallisilla nipsuilla kiinni verhotangossa, joten tällä kertaa ripustaminen oli mutkatonta.

Eilisen urakan jälkeen meillä on nyt puhtaissa ikkunoissa puhtaat verhot. Olohuone tuntuu raikastuneen ja onhan noita sileitä verhoja mukava katsella. Tämä on varmaan nyt sitä kevätsiivousta 🙂