Iltalehdessä pari ammattiraivaajaa listasi 10 tavararyhmää, joita suomalaisten koteihin kertyy. Tässä vertailu omaan kotiini. Iltalehden teksti kursiivilla, omat kommentit perässä.
1. Maljakot. Maljakkojen määrästä päätellen monessa kodissa on runsaasti leikkokukkia joka pöydällä ympäri vuoden. – On meillä aika monta maljakkoa, mutta usein on myös kukkia pöydillä. Voisin mahdollisesti luopua muutamasta jos olisi pakko, mutta koska ei ole, en luovu. Maljakkoja on eri kokoisia ja näköisiä, sillä erilaiset kukat tarvitsevat erilaisen maljakon. Suurin osa maljakoistani on sitäpaitsi kaunista lasimuotoilua, ja siksi vitriinikaapissa jatkuvasti esillä. Lasken ne samaan sarjaan kuin taulut ja tietyt huonekalut.
2. Kukkaruukut. Täyttävät keittiön alakaapin suurimman osan vuotta. – Kukkaruukkujakin on, mutta ei keittiön alakaapissa. Niitä on kahdessa paikassa: parvekkeen laatikossa ja isoja ruukkuja on yksi laatikko vintillä (muistaakseni). Parvekeruukkuihin istutetaan keväisin parvekekukkia. Vintillä olevia voisi karsia (muistaakseni). Mutta en sanoisi, että kukkaruukut ovat mikään onglma.
3. Mausteet. Vanhentuneita maustepusseja ja purkkeja säilytetään huolellisesti, vaikka maku on mennyttä. – Tämä piti vielä puoli vuotta sitten paikkansa, mutta sittemin olen siivonnut maustehyllystä vanhat mausteet pois. Toisaalta mausteita voi usein käyttää vaikka päiväys olisikin mennyt. Mielestäni on fiksuinta maistaa ensin, ja heittää pois vasta sitten.
4. Siivouksen puhdistusaineet. Kaupassa ostaja ei muista, onko kotona ikkunanpesuainetta. Kotoa löytyy kolme samanlaista pulloa. – Tämä ei pidä meillä alkuunkaan paikkaansa. Tiedän ihan tarkkaan, onko meillä ikkunanpesuainetta vai ei, samoin kuin kaikki muutkin pesuaineet.
5. Isot, tyhjät pahvilaatikot. Vanhoja kahvinkeittimen tai television pakkauslaatikoita seisoo varastossa tyhjillään. – Säästän sellaiset laatikot, joita uskon käytettävän uudelleen esim. muutossa. Tästä syystä meillä on tallessa runsaasti astioiden alkuperäispakkauksia ja vastaavia. Ne ovat kaapin päällä vintissä, eli ne eivät vie ylimääräistä tilaa. Lisäksi on muutama oikea pahvinen muuttolaatikko tallessa, sillä ne ovat käypää tavaraa edelleen ja niitä on käytetty monta kertaa. Mutta periaatteesta en säästä satunnaisia pahvilaatikoita varmuuden vuoksi.
6. Paperiset servietit. Kulmistaan kurtistuneita joulu-, pääsiäis- ja kesäaiheisia paperiliinoja on runsaasti, mutta koskaan niitä ei muisteta käyttää. – Hah! Meidän huushollista ei tällä hetkellä löydy ainuttakaan paperista serviettiä. Kaikki ovat lopussa. Kankaisia on kyllä. Paperisista käytän vain niitä Ikean valkoisia, koska ne menevät kaikkiin kattauksiin ja hinta-laatu -suhde on hyvä.
7. Kynttilät. Saatu lahjaksi ja ostettu tarjouksesta. Ei raskita käyttää. – Raskisin kyllä käyttää, jos vain muistasin ja viitsisin. Mutta kun en ole kynttiläihmisiä. On tuikkuja ja kruunukynttilöitä, ja aika maltillisesti molempia. Tosin sekin määrä riittää todennäköisesti vuosiksi eteenpäin. Sitten on kaksi paksua pöytäkynttilää, jotka lienevät lahjaksi saatuja. Ne voisi oikeastaan viedä mökille ja polttaa siellä pihalyhdyssä, tai viedä kierrätyshyllyyn.
8. Muovirasiat. Säästetty pakastamista ja eväiden kuljetusta varten. – Oletan, että tällä tarkoitetaan muita kuin varsinaisia pakasterasioita ja ostettuja säilytysrasioita. No näitähän sieltä keittiön kauhukaapista löytyi, mutta niitä ei ole enää.
9. Lahjaksi saadut pöytäliinat. Ei sovi sisustukseen, mutta lahjan antaja ehkä pahastuisi, jos liina ei löydy kaapista. – Tätä en voi allekirjoittaa, sillä pidän kaikista pöytäliinoistani, samoin kuin maljakoista. Niitä kaikkia myös käytetään, harvakseltaan mutta kuitenkin. Eikä niitä ole liikaa.
10. Muovikassit. Säilytetään varmuuden vuoksi. – Näyttäkää minulle se suomalainen koti, jossa ei ole yhtäkään muovikassia! Totta kai niitä on, ja vielä koon mukaan lajiteltuna. Niitä ei säilytetä varmuuden vuoksi, vaan käytetään roskapusseina ja muuhun kuljettamiseen ja säilytykseen. Tuntuisi täysin älyttömältä ostaa muovipussi, joka heitetään käytön jälkeen roskikseen. Pyrin välttämään muovipussien ostamista ylipäätään, mutta en heitä pois hyvää käyttökelpoista muovikassia, ennen kuin se on tungettu täyteen roskia.
Tästä testistä tuli aika vähän pisteitä, mikä on tällä kertaa vain hyvä asia. Tosin aika helposti, sillä toisin kuin Iltalehti väitti, tämä lista on vain osatotuus. Mielestäni lista kertoo ensisijaisesti siitä, ketkä ammattiraivaajia apunaan käyttävät. En tunne yhtäkään opiskelijaa tai vastavalmistunutta, jonka kaapit pursuisivat kukkaruukkuja, pöytäliinoja tai serviettejä. Nämä ovat myös leimallisesti ”naisten tavaroita”, jos sallitte pienen yleistyksen. Kyse ei siis oikeasti ole mistään joka kodin tavaraläjistä, kuten Iltalehti otsikoi, vaan tietyn ihmisryhmän tavarakertymistä.
Samansuuntaisia olisivat minunkin kommenttini Iltalehden listaan. Juuri nämä mainitut tavarat eivät ole meikäläisen ”kipukohta” siinä mitä kotiin kertyy.
Enemmänkin raivattavaa löytyy osastosta lasten tavarat, lasten vaatteet, muistot eli mitä ihmettä näille lasten piirustuksille ym muistoille tehdään… sekä kankaat, langat ja ompelutarvikkeet, kirjat jne.
Eli kuvittelen tekeväni vielä joskus noista tarvikkeista jotakin, mutta koskaan ei sitä aikaa ja rauhaa hommaan ole…Kirjoja en juurikaan enää osta, lainaan lukemani kirjat kirjastosta, mutta vuosien varrella niitä on kuitenkin kertynyt ja välillä mietin tarvitsenko noita ihan oikeasti enää.Ehkä pääsen johonkin päätökseen tässäkin asiassa lähitulevaisuudessa. =)
Noista kirjoista tuli mieleen, että niitä olen karsinut tasaisin väliajoin. Yleensä lahjoitan kavereille, jotka ovat jostain tietystä kiinnostuneet, tai myynyt kirpputorilla. Kaksoiskappaleet kannattaa karsia ensimmäisenä, jos niitä on kertynyt. Itse ostelen kirjoja edelleen silloin tällöin, mutta toisaalta minulla on tapana lukea niitä sitten moneen kertaan. Toisaalta hyllyssä on myös lukematonta, joka odottaa sitä hetkeä jolloin aikaa löytyy… eri asia on, mahtaako sitä koskaan löytyä.