Ilmoitin maanantaina, että lihaton lokakuu on alkanut. Sain sen seurauksena aivan valtavan määrän kommentteja, kannustusta ja mielipiteitä. Tässä podcastissa perkaan saamaani palautetta, pohdin kasvissyömistä, lihatonta lokakuuta ja ruuanlaittoa muutenkin. Minut yllätti kaksi asiaa: luulin, että tällaisia tumpeloita aloittelevia kasvissyöjiä/fleksaajia olisi ollut paljon enemmänkin. Hämmästyin myös, miten iso osa teistä lukijoista on jo valmiiksi kasvissyöjiä! Podcastissa pohdin, miksi sain niin vähän seuraa tähän haasteeseen muilta samanlaisilta, ja myöskin sitä, miksi tämä on minulle tosiaankin aika vaikea muutos.
Mainitsen podcastissa instagram-tilini. Klikkaa itsesi seuraajaksi, mikäli haluat nähdä mitä oikein syön. Instatilini ei sitten ole mitään silmänruokaa, vaan siloittelemattomia arkikuvia toinen toisensa perään, ja nyt siis myös siloittelemattomia ruokakuvia. Tämä puolestaan on maanantain kirjoitus, joka sai sen kaiken palautteen liikkeelle. Podcastin kesto tällä kertaa 19:20.
Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata puhelimeensa iTunesin tai Acastin kautta. Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät täältä. Siellä uusin on aina ylimpänä, ensimmäinen jakso taas sivun alimpana.
Podcast: Play in new window | Download
Subscribe: RSS
Minulla ei ole näistä henkilökohtaisesti mitään kokemusta mutta olisitkohan sinä tämän projektin aikana tämäntyyppisen palvelun kohdeyleisöä:
https://www.foodie.fi/blog/post/helpotusta-ja-hyvinvointia-kiireiseen-arkeen?fd=ajankohtaista1-7ruokakassia
Ehkä siitä ainakin voisi poimia ruokalajien nimiä ja saada siitä jotain inspiraatiota jos haet ihan uusia vaihtoehtoja? Kannattaa varmaan myös kokeilla niitä vanhoja suosikkiruokia vaihtaen yksinkertaisesti se liha kasvisproteiiniin, niin ei tarvitse nähdä kuin minimaalisesti ekstravaivaa. Toki monet ruoat toimivat ihan sellaisenaan kasvisversioina ilman mitään proteiinirouheita, esimerkiksi lasagne johon proteiinia tulee helposti jo juustosta ja täysjyvälasagnelevyistä.
ps. On urbaani legenda että kasvissyöjät tuputtaisivat ruokavaliotaan muille. Kuten tässäkin huomasit, kasvissyöjiä on ”yllättävän” paljon, ja se yllätys tulee siitä etteivät ihmiset välttämättä edes mainitse sitä jollei joku muu erikseen ota asiaa puheeksi.
En oikeastaan tarkoittanut että kukaan ruokavaliotaan tuputtaisi, mutta ei se ole jotenkin noussut keskusteluun kovin usein. Tai siis oletan, että ne jotka tiedän kasviruokailijoiksi, ovat juuri niitä kenen kanssa asiasta on tullut keskusteltua. Jos ei ole tullut missään esiin, niin olen automaattisesti olettanut sekasyöjäksi.
Kiitos tuosta vinkistä, perehdyn siihen.
En tarkoittanut että sinä henkilökohtaisesti pitäisit kasvissyöjiä omien valintojensa tuputtajina, vaan että tuollainen asenne on vielä joillain olemassa ja suuremmassa mittakaavassa se saattaa vaikuttaa siihen että ihmiset kuvittelevat että kaikki kasvissyöjät omista valinnoistaan säännönmukaisesti julkisesti puhuisivat. Tosiasiassahan kasvissyöjät ovat ihan samaa väkeä kuin muutkin – osa pitää melua itsestään ja osa ei.
Jos jätät kananmunat sekä liha- ja maitotuotteet ruokavaliostasi sinusta tulee pesco-vegetaristi. Tämän kokeilun aikana olet siis lakto-ovo-pesco-vegetaristi.
Vegaanius EI ole vain ruokavalio, vaan elämäntapa. Et voi olla ”pesco-vegaani” jos edelleen käytät eläinperäisiä tuotteita kuten nahkalaukkuja tms ruokavaliostasi huolimatta. Pesco-vegaani olisi ihminen joka ei kalan lisäksi käyttäisi mitään muuta eläinperäistä millään elämänsä osa-alueella 🙂
Ota vähän rennompi ote: kyllä se siitä. Sortumiset sallitaan kuten karkkilakossakin, ja jos joku sapuska ei onnistu, niin huomenna voi tehdä jotain muuta. Ei niistä jää jälkipolville todisteita, eikä nobeleita jaeta.
Luulin itse, että minusta ei ikinä tule kasvissyöjää. Olen kokeillut sitä koulussa, ja silloin se jätti minulle vain kylmän, koska en koulun ruokalasta ei saanut lihaproteinin sijasta kasvisproteinia, ja homma ei toiminut. Olin koulussa, jossa sai kaikki ruuat, eikä itse tarvinut laittaa ruokaa. Asuminen briteissä herätti teki asian ajankohtaiseksi uudestaan.
Luulin, etten ikinä voisi luopua esim. metvurstista tai kebabista, kanan lihasta (ei pinta, vaan liha) en koskaan oikeastaan saanut tarpeeksi maukasta, vaikka miten maustoin. Sitä en siis paljon edes laittanut, mutta rakastin Chicken tikkaa ravintoloissa. (Nyt teen samaa kastiketta punaisista linsseistä. Saatan myös keittää linssejä ison kattilallisen jääkaappin ja käytän siitä useampana pävänä, esim. tuohon tikkaan ja seuraavien päivien linssipulliin. Harvoin teen ruokaa vain yhtä päivää varten. Sienikastikkeen jämät menee lämpimiin voileipiiin, joita meillä kutsutaan huono-onnisen metsästäjän leiviksi, siihen tulee sitten muutakin kasvista.)
Itse lähdin liikkeelle siten, että ensin leikkeleet pois, sitten kana, ja nauta ja porsas. Kaupan kalat jäivät viimeiseksi pois. Tosin saatan yhä syödä kalaa, jos joku sen kalastaa eettisesti lippoamalla, tai poroa kotipuolessa. Suomessa voisin syödä myös hevosta satunnaisesti, koska täällä sitä ei kasvateta vain teuraaksi, eli se on kai suureksi osaksi eutanasia-lihaa. Hevosta ei ole tosin saatavilla täälläpäin. Nyt tilanne on se, etten kaipaa oikein mitään näistä.
Minulle kimmoke on se, että tajuan kuinka älykkäitä nisäkkäät ovat, ja kalatkin todennäköisesti aistivat kipua herkemmin, kuin aikaisemmin on ajateltu.
Ja hei, lapsiperheen nakkikeitot ja kastikkeet onnistuvat! Tänään kokeilin Vegyü (jotain sellaista se oli) eggienakkeja. Tuote ei ole vegaaninen, vaan siinä on kananmunanproteinia. Keittoon kannattaa paistaa pannulla ensin, pysyy paremmin koossa. Mutta tuote on ehkä kuin kuoreton perusnakki tai broilernakki (joita en ole kyllä ikinä syönyt, hankala mennä sanomaan).
Juustohan tässä on ympäristöongelma, mutta leivällä meillä ei syödä juustoa, vaan sitä käytetään lämpimän ruuan osana satunnaisesti. Käytän lisäksi mahdollisimman voimakkaan makuisia juustoja, niin niitä menee sitten vähemmän. Vegaanijuustoja en ole uskaltanut kokeilla. Pitää haastaa tässä itsensä.
Tuollainen asteittainen siirtyminen on varmaankin kaikista helpoin. Siinä ei samalla lailla huomaa muutosta, ja ehtii totutella ja opetella. Kalasta en ole ajatellut kuitenkaan luopua, tykkään siitä niin paljon, enkä näe siitä luopumisessa samanlaisia ilmastohyötyjä kuin vaikkapa naudanlihasta. Voisin ehkä olla vegaani, joka syö kuitenkin kalaa? Miksiköhän sellaistakin sanottaisiin.
Sinä olisit sitten pescovegaani, kai.
Edellinen postaus oli sellainen, että ehkä kasvissyöjien oli helpompi tarttua siihen. Suurin osa minun tuntemista ihmisistä on sekasyöjiä. Lapseni sairastui joitain vuosia sitten ja nyt hänellä on erityisruokavalio. Aluksi tuntui tosi vaikealta laittaa hänelle ruokaa, kun kaikki oli niin vierasta. Nyt sujuu helposti. Kasvissyöntikin helpottuu, kun vaihtoehdot tulevat tutuiksi.
Lapseni ei terveydellisistä syistä pysty noudattamaan pelkkää kasvisruokavaliota. Jaksoin noin vuoden tehdä kahta eri ruokaa useamman kerran viikossa, mutta se oli aika uuvuttavaa. Ei syö eineksiä, joten en myöskään halua syödä kasvisruokaeineksiä. Olen palannut lihansyöntiin, koska tällä hetkellä on helpompi tehdä vain yhtä ruokaa koko perheelle. Teemme sellaisia kasvisruokia, jotka sopivat koko perheelle ja muutaman kerran lihaa viikossa, jotta ruokavalio ei olisi liian yksipuolinen. Palaan varmasti jossain vaiheessa kokonaan kasvissyöntiin, kun sen aika on. Stemppiä haasteeseen!
Millainen siitä tofusta tuli? Ihan etukäteen lohdustukseksi että tofu ei ole helppo valmistaa todella hyvin ja tietysti vaatii totutteluakin. Lapsikin tarvitsee sen 10 maistelukertaa uusia ruokia joten kyllä aikuinenkin! Itselläni meni vuosia ja välillä söin taas lihaa mutta nyt olen taas jättänyt pois. Tällainen aaltoilu on ihan normaalia ja pääasia että kiinnittää huomiota siihen lihan vähentämiseen.
No en sitten kuitenkaan valmistanut sitä, koska tuli äkkilähtö kotoa enkä ehtinyt. Mutta ostin toisen paketin tofua odottamaan, jotta saan isomman annoksen kerralla tehtyä. Sitten kun joskus saan aloitettua… 😉
Terveydelliset syyt on asia erikseen, samoin muut erikoistilanteet. Jo pelkästään ärtyneen suolen oireyhtymä voi tehdä kasvissyönnistä hankalaa, ja jos yhdellä perheenjäsenellä olisi eri ruokavalio kuin muilla, niin on paljon vaadittu, että jatkuvasti tehtäisiin kahta ruokaa. Ymmärrän siis valintasi täydellisesti!