Arkijärki-podcast 28: Milloin on aika laittaa tavara roskiin?

Roskafilosofiaa, sekä käytännöllisiä näkökulmia siihen, milloin vaatteen, astian tai kirjan oikea osoite on roskis. Tämä podcast on tehty aika väsyneenä, mikä saattaa kuulua äänestä. Sisältö kuitenkin tuttua arkijärki-kamaa! Kesto 15 minuuttia.

Podcastin voi kuunnella suoraan tästä alta, taikka tilata esimerkiksi puhelimeensa iTunesintai Acastin kautta. Kaikki aiemmat podcast-jaksot löytyvät täältä.

6 thoughts on “Arkijärki-podcast 28: Milloin on aika laittaa tavara roskiin?

  1. Olen varmaan aikaisemminkin sanonut tästä. Käsittääkseni jätteenpoltto ei ole ympäristölle ihan vaaratonta, vaikka palokaasut suodatetaan, poltosta kuitenkin jää myrkkyjä, jotka pitää jotenkin käsitellä ja sijoittaa jonnekin. Jostain luin, että tämä jäteliete on todella hankalaa, koska se voi sisältää mitä vain.

    Jätteisiin liittyy kierrätettävyys. Usein unohtuu, että se ei riitä, että joku ostettu tuote on kierrätettävä, kierrätys pitää olla myös järjestetty ja materiaalille pitää olla järkevä jatkokäyttö. Joskus tämä ketju ontuu.

    • Ei se tietenkään täysin ongelmatonta ole, syntyyhän palaessa erilaisia kaasuja. On ongelmallista, jos sekajätteen mukana poltetaan materiaalia, jonka oikea paikka olisi esimerkiksi ongelmajätekeräyksessä. Vaikka polttaminen ei olekaan täydellinen ratkaisu (ja mikä oikeastaan olisi?) niin siitä huolimatta se on minusta ihan ok vaihtoehto, verrattuna esim. kaatopaikkaan. Roskien tuottama energia vähentää mm. fossiilisten polttoaineiden tarvetta.

      Minun taka-ajatukseni tässä on se, että jossain vaiheessa kaikista tavaroista tulee roskaa. Toivottavasti vasta pitkän käyttöiän jälkeen, mutta jossain vaiheessa se on edessä joka tapauksessa. Minusta on turhaa hautoa kotonaan käyttökelvotonta tavaraa, jottei tuottaisi jätettä. Tietenkin ongelma ratkaistaan todellisuudessa hankkimalla vähemmän, mutta jos se tavara on jo ostettu ja käytetty, vahinko on jo tapahtunut. Siksi on parempi laittaa tavara roskiin kuin kärsiä siitä, ettei mihinkään mahdu mitään.

  2. Meillä tosiaan tavaraa vähennetään joka viikko mutta silti suositaan uudelleen käytön ja zero waste filosofiaa. Asumme tällä hetkellä myös pienesti, eli tilan käyttö on rajallinen. Pyrin esim. pikkuhiljaa minimalistiseen kylppäriin. Ehkä se toimintatapa on sellaista asteittaista vähentämistä tai kohtuusajattelua? Esim. Lasin kierrätykseen viedään aika ajoin lasia, mutta osa aina säästetään hilloihin ja oma tekemään kosmetiikkaan, säilöntään jne. Samaan aikaan vähennetään toisesta päästä, eli esim. palautetaan ehjät pakasterasiat isovanhemmille kiertoon ja rikkinäiset viedään muovin keräykseen, pari nuhjuista rasiaa säästän maalausaskarteluihin, joista ne myös aikanaan päätyvät roskiin, kun niitä on useampaan kertaan käytetty. Samalla sitten päättää jonkun rajan, kuinka paljon rasioita ihan oikeasti tarvitsee ja Hups, kokonaismäärä pienenee. Maalaukseen taasen käytän vanhoja meikkisiveltimiä tai vanhoja hammasharjoja. Roskiin ne joutavat, kun harjakset alkavat irtoilla. Kuitenkin olen saanut nille lisää käyttöikää, eli silloin se poisheittäminen ei tunnu millään muotoa pahalta. Mutta ei tunnu myöskään joka viikkoinen vähentäminen. Teen aika ajoin kananmunakennoista sytykeruusuja, mutta pidän kennoja säilössä vain muutaman kerrallaan – sitten teen oikeasti niitä ruusuja – ja sitten taas joutavat kennot pahvin keräykseen. Mitä tulee sitten noihin tavaroihin, joita ei heti mielletä roskaksi, niin varmaankin sama kohtuustasapainoilu. Esim. ne vanhat kengät, jotka on esim. pohjasta halki – jotkut päätyy pesun ja tuunauksen kautta pensselitelineeksi ja -miehellä parhaat päivänsä nähneet lenkkarit päätyy ensin mökille remonttilenkkareiksi ja sieltä roskikseen. Korvattomat mukit olen ottanut myös kynä ja maalaustarviketelineiksi, mutta sieltä joskus aina joku hajoaakin – jos niitä alkaisi kertyä monta, niin, sitten laittaisin vanhimmasta päästä poistoon. Eli kohtuusajattelua?

    • Kohtuus on aina hyvä! 🙂 Jos tavaralle on tilaa niin ei sen säilyttämisestä ole haittaakaan. Ongelma tulee siinä, että säästetään sekä rikkinäinen että hankitaan ehjä korvaaja, mutta kummatkin yritetään saada siihen samaan kaappiin mahtumaan. Silloin tulee ongelmia. Siksi minusta sen rikkinäisen paikka on roskiksessa, jos siis muuta käyttöä ei löydy. Esim. tuo kynätelineenä käyttäminen on oikein hyvä jatkopaikka korvattomalle mukille.

Mitä mieltä olet? Jätä kommentti :)

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.