Tässä podcastissa kerron, miten Ruokajärki-projektiin liittyvä hävikin vähentäminen tammikuussa sujui. Ruokahävikkiä syntyi suoraan sanottuna paljon. Podcastissa kerron tarkemmin mistä hävikkiä syntyi, mitkä asiat siihen johtivat ja mitä aion jatkossa tehdä. Uskon että siellä lukijoiden joukossa on runsaasti ihmisiä, joiden kotona ruokahävikin määrä on huomattavasti pienempi kuin meillä. Pyydän silti muistamaan, että ensinnäkin tämä määrä ei ole poikkeus vaan täsmällisesti suomalaisessa keskiarvossa. En ole tässä asiassa epänormaali vaan todella tavallinen. Toiseksi pyydän huomaavaisuutta kommenttien osalta. Kauhistelu ei asiaa auta, mutta hyviä vinkkejä hedelmien säilyttämisen suhteen otan mielelläni vastaan!
Podcastin kesto on tällä kertaa 13 minuuttia.
Podcastin voi kuunnella tästä alapuolelta, tai sen voi tilata esimerkiksi iTunesin kautta. Kaikki aiemmat jaksot löytyvät järjestyksessä tuosta yläreunasta löytyvästä podcastien omalta sivulta http://arkijarki.net/arkijarki-podcastit/
Podcast: Play in new window | Download
Subscribe: RSS
Kuuntelin podcastia (en ihan loppuun, kun pitää rientää), mutta kommentoin, etten unohda. Tuli mieleeni siitä mainitsemastasi jutusta, kun tiedät, että jotakin kasvista on jääkaapissa mutta sitten ei teekään sitä mieli tehdä ruoaksi: innostuisiko muu perhe tai te kaikki yhdessä miettimään, mitä aineksista voisi tehdä, ja myös tekemään? Toinen ajatus on sosekeitto. Sinne uppoaa melkein kasvis kuin kasvis. Hedelmistä valtaosa menee helposti kiisseliin, piirakkaan tai soseutettuna juomaksi.
Hyvä idea! Täytyy valjastaa lisää aivoja ratkomaan kasvisten ongelmaa. Sosekeittoa tein viikonloppuna, mutta en älynnyt sinne piilottaa mitään. Täytyy olla tarkempi.
Kiitos ajatuksia herättävästä podcastista. Minullakin on tuo kasvis- ja hedelmäongelma. Usein ostan juureksia, vihanneksia ja hedelmiä viikonlopuksi, kun tulee itseäni tehokkaampia syömäreitä, pojan lapset, tytär. Heidän paikalla olessa tuoreet vihannekset tekevät kauppansa (paitsi yhdelle), mutta jää niitä vielä alkuviikoksi minunkin urakaksi.Toisaalta haluaisin monipuolistaa hedelmien käyttöä vaikka opetellakseni uusia makuja. Ostan vaikka 1 tai 2 kappaletta jotain, mitä aiemmin en ole maistanut. Useammin kuin kerran tuo uutuus kumminkin on jäänyt pöydälle pilaantumaan. Sensijaan vanhat tutut, tomaatit, kurkut, irtokappaleina ostetut porkkanat, basilikat, banaanit, pakastemustikat, puolukkasurvos tulevat viimestä murua myöten syödyiksi. Lehtisalaatti on ongelma, se ehtii rupsahtaa ennenkuin olen syönyt puoliakaan. Ja omenatkin nahistuvat, jos ei tule heti laitettua omenaraastekiisseliä. Pestyt porkkanat olisi kiva pitää sellaisina jääkaapissa, mutta myyntierät on niin isoja, että yksineläjällä esim. kilon, jopa puolen kilon pussista suuri osa limaantuu inhottaviksi ja pitää heittää pois. Siksi yleensä ostankin 4-5 kappaletta multaisia porkkanoita, sen määrän pystyn selättämään ennen pilaantumista. Mutta multaporkkanapussia on ikävä panna jääkaappiin.
Valmistetuista aterioista suurin osa syödään samantien, mutta jäännöserät pakastan yleensä pienissä pakasterasioissa kerta-annoksina. Niitähän sitten vaihdellen syön pirkin viikkoa. (Välillä kyllästyttää, myönnän, ja haen vaikka pizzan). Yhdellä viikonloppuvieraista on laktoosittomat-gluteenittomat muonat, ja sellaisian päivinä syön samaa (paitsi minulla tavalliset leivät). Lapsille ruoka joko maistuu tai ei maistu, välillä tulee jätettä enemmän, välillä vähemmän, tuulen mukaan.
Minulla ruokajätettä kertyy myös kissanruoista. Teolliset ruokapussit eivät Hänen Armollensa tahdo kelvata ja usein yli puolet menee haaskioon. Mutta pakastelihapötköt viipaloituna (siansydän) ja itse tehty seimunakas yleensä kuluu (lähes) loppuun. Eli kyllä minulla bioroskikset täyttyy, aika iso osa kasvisten ja hedelmien kuorista. En taida jaksaa ruveta punnitsemaan. Mutta yritän tiedostaa asian ja toimia säästeliäästi.
Auttaisiko siihen porkkanoiden säilymiseen, jos ne ottaisi muovipussista ja pistäisi vihanneslaatikon pohjalle vähän käsipyyhepaperia tms.? Porkkanat kyllä nahistuvat ilman muovipussia nopeammin, että ei se hirveästi taida auttaa… Entäpä, jos tekisi niin, että osan porkkanoista heti alkuun käsittelisi pakkaseen valmiiksi käyttöannoksiksi? Porkkanaahan voi pakastaa semmoisenaan raasteena tai sitten keittää ja soseuttaa tai pilkkoa ja ryöpätä.
Täytyypä kokeilla.
Itse teen kasviksista erilaisia wokkeja tai lisäkkeitä uunissa/pannulla ja koostan ne monesti sen mukaan mitä jääkaapissa, mutta netti on täynnä ohjeita, joilla pääsee alkuun. Uunijuurekset on myös hyvä vaihtoehto, jos on aikaa. Muovissa en kasviksia säilytä, koska minusta ne pilaantuvat nopeammin.
Hedelmistä teen joskus hedelmäsalaattia tai sitten vain kuorin ja pilkon hedelmiä lautaselle. Varsinkin kesällä kasvisdippi on hyvä vaihtohto napostelulle. Toki näissä on se tekemisen vaiva. 🙂
Hedelmäsalaattia meilläkin syödään aamupalaksi ja iltapalaksi aina välillä. Noita wokkeja pitäisi hyödyntää. Ongelmana on juuri se, että ei meinaa jaksaa pilkkoa ja laittaa kun nopeasti pitäisi saada. Eli ehkä sittenkin joudun siihen meal prepping- maailmaan tutustumaan… jos olisi valmiina pilkottuna jääkaapissa, niin siitähän olisi helppo kipata pannulle.
Tunnistin itseni tuosta, että vihannekset ja hedelmät tuottaa suuren osan ruokahävikistä. Leipää jos näyttää olevan liikaa, se on helppo pakastaa ja sieltä käyttää, samoin valmiit ruoat tulevat meillä syödyksi tai jos jää, syön seuraavan päivänä itse sen päivällä.
Mutta ne vihannekset ja kasvikset.. Kun tietää että niitä pitäisi syödä enemmän, mutta lapsille ei niin maistu. Olen nyt alkanut tehdä niin, että syödään paljon ihan kaupasta valmiiksi ostettavaa smoothieta, on isoissa litran pakkauksissa ja sellaisissa pillimehun näköisissä lastenruokahyllyssä. Noissa ei ole lisättyä sokeria eikä makeutusaineita, eikä lisäaineita. Ovat tykänneet ja jos ostaisin saman hedelminä, se kaatuisi siihen, etten ajoissa (eli ennenkuin osa pilaantuu) ehdi kuorimaan ja soseuttamaan tai jos tekis heti kaupasta tullessa smoothieksi, se pilaantuisi nopeasti. Nuo säilyy kuukausia avaamattomana, joten ei tule hävikkiä, vaikka vähän unohtuisi. Pillimehun näköiset versiot säilyy huoneenlämmössä jopa. Samoin lapset syö vauvojen hedelmäsoseita jonkunverran.
Vihanneksista mennään sitten kurkku/kirsikkatomaatti/porkkana linjalla, muut vihannessekoituspakasteina. Nuo tulee syödyksi nopeasti, muut usein ehtii mennä pahaksi. Varmasti ihan tuoreet olisi parempi ja toki kesällä niitä suositaan kun saa suurinpiirtein suoraan maasta ja torilta, mutta talvella tää systeemi on musta ihan ok.
Oli tosi hyvä podcast ja kiva kun tätäkin puolta arjessa käsittelet. Itse en ole kummoinen kokki, joten varsinaiset ruokablogit ei kiinnosta, mutta arjen ruokailun haluaisin saada mahdollisimman herkulliseksi, terveelliseksi, helpoksi ja ekologiseksi.
-Kata
Meillä on samat tavoitteet selvästi. Itse olen sillä linjalla, että ihan sama mitä vihanneksia lapset syö, kunhan syö. Mutta siinä on omalla osuudellani iso merkitys, että jaksan laittaa lautaselle ja pilkkoa. Välillä ei meinaa jaksaa, mutta yritän kuitenkin. Meillä hankalammin käy kaupaksi kaikki lämpimät kasvisruuat. Niitä täytyy opetella sekä laittamaan että syömään.
Meidän kahden hengen taloudessamme olen ratkaissut hedelmädilemman tylsällä, mutta aika tehokkaalla tavalla. Meillä on tosi iso hedelmäkulho, joka olisi ihanan näköinen täynnä vaikka kymmentä sorttia erilaisia hedelmiä. Ostan kuitenkin vain paria hedelmää vähän kerrallaan ja muita vasta, kun kulho alkaa olla tyhjillään. Näin hävikki pienenee melkein itsestään.
Meillä hedelmähomma menee niin että viikonloppuna tuodaan Lidlistä iso lasti, jota syödään viikon aikana pois. Joskus haetaan täydennystä viikon aikana. Luulen että jääkapissa säilyttäminen voisi olla ratkaisu. Eli jos laittaisi heti puolet jääkaappiin ja esille vasta myöhemmin viikolla.
Täällä tulikin tuo hedelmäsalaatti – sinne voi pilkkoa vähän jo nahistuneita heldelmiäkin, samoin kuin sosekeittoihin käy ei-niin-priima tavara.Hedelmiä voi tarjota jälkiruuaksi sellaisenaankin. Meillä ei oikeastaan mene hedelmistä/vhanneksista biojätteeseen kuin sellaiset kappaleet, jotka ovat esimerkiksi vahingoittuneet kauppakassissa,ja sekös harmittaa. Ostan niin vähän kerralla, että varmasti ehtii syödä. Olemme kasvispainotteisia syöjiä, syömme ehkä kerran kuukaudessa poroa, riistaa tai kalaa, toki teen silloin useamman päivän ruuan kerralla, joten kasvisten syöntiin on tottunut.
Mulla on ongelma noiden nahistuneiden suhteen. Heitän roskiin aika herkästi, jos hedelmä ei ole ihan priima. Siis esim. pehmenneet viinirypäleet on musta ällöttäviä. Olen vasta äskettäin oppinut, että vähän pehmenneet omenat ovat vielä ihan turvallisia syödä. Pelkään siis että hedelmä on pilaantunut jos se ei ole ihan täydellinen.
Pikemminkin se on niin päin, että meillä opetetaan syömään hedelmät raakoina, silloin kun ne ovat täydellisen näköisiä. Minä muuten käytän erilaisia kastikkeenloppuja, no esim. sienikastike, lämpimissä voileivissä: leipää, kastikeenjämiä, ehkä se yksi yli jäänyt keitetty peruna siivuna, joiden päälle ripaus suolaa, ja mitä nyt sattuu olemaan, suolakurkkua, arttisokansydäntä jne. ja juustosiivu pääälle. Meillä tuota sanotaan huono-onnisen metsästäjän leiväksi, joka on vähän aikuiseen makuun, mutta lapsille voi tehdä omat leivät.
Ja siis lämpimiin voileipiin voi käyttää vähän huonoksi mennyttä leipää, ei homeista tietenkään.
Jos syötte smootheja, niin hedelmiä kannattaa pakastaa. Minä pilkon ylikypsät hedelmät rasiaan ja käytän myöhemmin smoothieen tai leivontaan. Esim pakastetuista ylikypsistä banaaneista saa naurettavan helposti tehtyä banaanijäätelöä.
Vielä lisää, podcastia en vielä ehtinyt kuunnella, mutta vihannekset säilyy jääkaapissa paremmin sanomalehteen tai keittiöpyyhkeeseen käärittynä. Ja sanomalehti/ pyyhe kannattaa välillä vaihtaa kuivaan, jos vihannekset on jääkaapissa pidempään.
Tämä oli uusi vinkki! Käykö siis aivan tavallinen puuvillapyyhe? Mulla on niitä runsaasti. Tämä voisi toimia.
Smoothiet on hyvä idea, mutta olemme tosi huonoja tekemään niitä. Meidän tehosekoitin ei oikein toimi kunnolla, joten smoothiet ovat sen myötä jääneet pois ohjelmistosta.
Jos sinulla on sauvasekoitin, sekin käy.
Kyllä käy tavallinen puuvillapyyhe. Meillä esim. salaatti on ”kääritty” keittiöpuuvillapyyheeseen, joka on laitettu muovikippoon, että on helppo ottaa/laittaa takaisin jääkaappiin. Säilyy kauemmin hyvänä, kun pyyhe kerää kosteuden.
Meillä syödään yleensä hedelmät ja vihannekset kohtuuhyvin pois, enemmän ongelmia on leipäpuolella. Sen olen huomannut että lapsille kannattaa tarjota suht suuria vihannespaloja, tyyliin yksi porkkana neljään osaan ja lautasen reunalle. Ihan kuin laskisivat kpl määriä eikä huomioi kokoa. Parsakaali on sellainen, että jos sen ostan on paras tarjota mahdollisimman pian ja silloin ei muita vihanneksia, muuten parsa jää syömättä. Minua ärsyttää eniten kotiruoan hävikki kun se on vielä valmistettukin ja näin ollen vielä enemmän vaivaa nähnyt.
Minä upotan usein porkkanoita ihanaan porkkanakakkuun (käyttämääni ohjeeseen tarvitaan 400 g raastetta joka on ihan kunnon määrä porkkanaa, ei haittaa vaikka vähän nahistunuttakin).
Taas parsan ostan yleensä pakasteena koska se on jo valmiiksi puhdistettu ja paloiteltu, muuten voisi käydä kuten sinullekin että syön sitä mikä on nopeampaa valmistaa…
Hedelmähävikkiä olen minimoinut ostamalla vain muutamaa hedelmälajiketta kerrallaan ja säilyttämällä ne jääkaapissa (jos vain lajike sietää hyvin kylmää, esim. banaanit ovat mielestäni parempia huoneenlämmössä).
Mäkin olen ostanut pakasteena mutta sen lisäksi myös tuoreena. Pakasteessa houkuttelee se helppous, toisaalta ne pitää sitten muistaa kaivaa sieltä esiin.
Joo, tämä oli ainoa tämän kuun onnistuminen, että leipää ja tähderuokia ei mennyt pahaksi lainkaan. Iloitsen tästä onnistumisesta, sillä kokonaisuus ei todellakaan ollut kovin tyylikäs. Leipää meillä joskus vähän unohtuu ja siksi saattaa mennä pahaksi, mutta tässä kuussa oltiin tarkkoina.
Strömsön jaksossa 10.12. 2017 tehdään key lime pie:n pohja kuivahtaneesta leivästä, keksinmuruista ja jämäsuolatikuista. Ohje löytyy netistä.
Paljon hyviä, tärkeitä ajatuksia. Paljon samoja ajatuksia mitä olen itse pyöritellyt mielessä. Meillä ei ruokahävikkiä tule kovin paljoa, vaikka kaikki hävikki on tietysti turhaa. Syksyllä kirjasin parin kuukauden ajan kaiken hävikin ylös, joka tottakai havainnollisti tilannetta paljon. Leipää ehti kuivua jonkun verran, mutta sitten luin jostain, että leivän voi antaa kuivua kunnolla ja tehdä siitä sen jälkeen korppujauhoa! Väheni ruokahävikki meillä entisestään enkä ole sen jälkeen kertaakaan ostanut korppujauhjoja. Kuivumassa olevat juuston kantit raastan silloin kun vielä voin. Laitan raasteen pakkaseen ja kun sitä on kertynyt tarpeeksi, meillä on pizzapäivä! Tietenkin meilläkin on vielä parantamisen varaa ja valitettavasti juuri äsken jouduin heittämään pois kokonaisen sipulin: se näytti päällepäin oikein hyvältä, mutta oli sisältä mädäntynyt!
Olen yrittänyt keskittyä pakkausjätteen ja muovin vähentämiseen tämän vuoden aikana. Yksi selkeä projekti tai ainakin yksi päätavoite kerrallaan! En laske hävikkiruoan määrää, mutta punnitsen kaiken kierrätykseen menevän muovijätteen. Kuten totesit, se on ainoa tapa konkretisoida asia.
Onpa mielenkiintoinen projekti! Olen eilen miettynyt pakkausjätettä paljon. Esimerkiksi monia jugurtteja ei saa muuta kuin muovipakkauksessa, eikä lähikaupasta paljon mitään muutakaan. Ruokien hankkiminen esimerkiksi hallista ja torilta olisi yksi ratkaisu tähän, mutta se vaatii sellaista ajankäyttöä, joka on pois jostain muusta. Ja lisäksi ne lihat tulevat hallin lihatiskiin myös muoviin pakattuna teurastamoista. Joten täysin ei muovista päästä niinkään. En todella tiedä, miten tämä ongelma pitäisi ratkaista!
Kiitos podcasteista. En ole ennen kuunnellut mitään mutta nyt pikku hiljaa näitä sun kuunnellut. Lähinnä silittäessä 😊
Tämänkertaisessa oli paljon ajatuksia herättäviä juttuja. Silti juutuin tuohon määrään.
Jos keskimäärin ihminen tuottaa 25kg/henkilö, tuo 2kg on kovin pientä. Siis oliko tässä kyseessä koko talouden jäte?
Rivien välistä kuitenkin ymmärsin että et nyt kuitenkaan yksin asu.
Tästä kuitenkin innostuneena aion itsekin alkaa kiinnittämään asiaan enemmän huomiota.
Ja pitää useammin jämäruokapäiviä. Ettei menisi turhaan biojätteeseen hyvää ruokaa.
Täsmennyksenä keskimääräinen suomalainen tuottaa vuoden aikana noin 25kg ruokajätettä, siis sellaista ruokaa menee roskiin, jonka olisi voinut syödäkin. Punnitsemani määrä oli meidän perheen kuukaudessa tuottama hävikki, mikä tarkoittaa, että vuodessa tuotamme juuri tuon 25kg mikäli sama tahti jatkuu. En ole varma onko lapset laskettu tuohon keskiarvoon mukaan, epäilen että ei. Meidän perheeseen kuuluu kaksi aikuista ja kaksi lasta. On mahdollista, että puoliso on heittänyt pois jotain mitä en ole tiennyt, niin että tuo kokonaismäärä voi olla suurempikin. Pidin sitä kuitenkin aika suurena määränä, kun kyse on sellaisesta jätteestä, jonka tuottamisesta olen kuitenkin viime kädessä itse vastuussa.
Mukavaa että olet tykännyt podcasteista!