Tässä podcastissa pääsen kerrankin tilittämään, miksi halloween on minusta vuoden typerin juhla. Tämä on taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta sekä juhlan aihe että siihen liittyvät tavat ovat minusta aivan karmeita. Pitkin hampain olen siedättänyt itseni siihen, että lapset ovat tästä innoissaan. Minä en ole, enkä tule. Kohtalotovereita?
Podcastin kesto on 18 minuuttia. Varoitus: sisältää kärkeviä mielipiteitä.
Podcast: Play in new window | Download
Subscribe: RSS
Ihanan terapeuttinen podcast, kiitos tästä! Olen pitkälti samoissa mietteissä ja meninpä jo kutsumaan tätä vuoden inhokkipäiväksi.
Mietin tätä äänittäessä, että mahtaako moni suuttua. Etenkin ajattelin niitä kavereita, jotka ovat järjestäneet kaikenlaisia hienoja halloween-juhlia. Toivottavasti en loukannut ketään. En halua ottaa iloa pois heiltä, jotka halloweenista tykkäävät, mutta halusin kertoa, miksi minua tämä uusi perinne ei viehätä. On mukava kuulla, että joku muukin on ollut samaa mieltä!
Mun suhtautuminen on ambivalenttia. Joskus ysärillä (!), kun olin itse nippa nappa 18-vuotias, tai melkein, ja asuin sisäoppilaitoksessa, meillä oli Halloween naamiaiset paikallisessa kapakassa. Itse olin tod. näk poissa, mutta osallistuin valmisteluihin. Olimme saaneet luvan koristella paikan. Pihalle toimme jonkun eläimen teurasjätteet tai hirven paloittelusta jääneet roippeet, en muista tarkkaan, ja kirveen ja wc-tilat koristeltiin tai siis sotkettiin kaupasta ostetulla elintarvikeverellä, ja muutakin aiheeseen sopivaa oli.Olipa paikalle osunut joku vieraaampi juhlija, joka oli kauhuissaan kysellyt, oliko siellä aina tämmöistä….Tosin naamiaisasut olivat sitten jotain muuta kuin kauhulla mässäilyä, jos paria Draculaa ei oteta huomioon. Myöhemmin en halloweeniin muista törmänneeni, tai sitten minulla oli muuta tekemistä kuin viettää haalaribileitä.
Ystävänpäivä on vähän samanlainen päivä, joka rantautui Suomeen kai jo 80-luvun lopulla korttien ja pikkulahjojen muodossa tai viimeistään 90-luvun taitteessa. En ole oikein ymmärtänyt tätäkään.Alkuperäinen juhla on kai rakastavaisten juhla.
Sen ymmärrän tavattoman hyvin, että lapset ja aikuisetkin haluavat juhlia, juhannuksesta jouluun on tavattoman pitkä aika ilman vuotuiseen ajankiertoon sopivia juhlia, ellei nyt venetsialaisia (kesäkauden päättäjäisiä) lasketa sellaiseksi. Sen lisäksi suomalaiseen juhlaperinteeseen olisi hyvä saada karnevalismia, ja siihen kai Halloweenin kauhuteema vastaakin. Itsenäisyyspäivääkin juhlitaan varmaan enimmäkseen sytyttämällä 2 kynttilää ja katsomalla kättelyä televisiosta.
Mutta sen kiinakrääsän sijaan voitaisiin kyllä kehittää jotain luovempaa.
Olen samoilla linjoilla ystävänpäivän suhteen, mutta se ei herätä samanlaista antipatiaa minussa. Rakkautta ja ystävyyttä on minusta kivempi juhlia muutenkin. Tykkään siitä, että Suomessa se on sovellettu enemmän kaverien muistamiseksi, kuin vain pariskuntien juhlaksi. USAssa katsoin ihmetellen sitä meininkiä, missä koko juhlan ideana tuntui olevan nimenomaan se, että miesten kuului muistaa naisia.
Pakko jatkaa vielä. Karnevalismissa asiat kääntyvät hetkeksi toisin, nurinpäin. Palvelijasta tulee herra ja herrasta palvelija. Jos Halloween on kuoleman karnevaali, niin silloin se tarkoittaisi sitä, että kerrankin, kuolemaa ei tarvitse pelätä, vaan siitä voidaan tehdä jopa pilkkaa, sen lyhyen hetken siis.
Ymmärrän tämän, ja tästä näkökulmasta juhlan idean. Mutta en hyväksy väkivallan karnevalisoimista silti. Olen sinut kummitusten ja örkkien kanssa, mutta en pysty suhtautumaan väkivaltaan kevyesti edes tässä kontekstissa.
Tämä on vain mutua, mutta minusta tuntuu, että tuo äärimmäinen väkivalta (veri ym) maskeerauksissa on tullut vasta viime aikoina, kuolema ja väkivalta eivät ole samoja asioita, vaikka usein toisiinsa liittyvätkin. Mites Meksikossa vietettiin tätä vainajien päivää, en tarkkaan muista…
Toisekseen, Suomessa ei juhlaperinteisiin ole kai kuulunut kovin paljon karnevalismia. Enempi varmaan katolisten maiden perinnettä. En tiedä. Kai tästäkin on joku tutkimus tehty.
Kieltämättä suomalainen perusluonne ja karnevaalit eivät tunnu luontevalta yhdistelmältä. Vappuna irroitellaan, mikä on minusta hauska perinne. Minun mielessäni Vappu liittyy aina myös talven loppumiseen, ja siitä iloitsemiseen.
Mekään emme vietä sitä sen karmean alkuperän ja oudon ”kuolema on hauskaa” -kontekstin vuoksi. En päästänyt edes lasta päiväkodin Halloween-juhliin. Hän ymmärsi asian oikein hyvin, eikä olisi halunnut mennäkään: osallistuttiin vastikään ystäväperheen isän hautajaisiin. Järjestämme omat naamiaiset iloisemmalla teemalla myöhemmin.
Näköjään meitä on aika paljon. Lapset ovat osallistuneet näihin koulujen ja päiväkotien ”bileisiin”, mutta eivät onneksi ole vaatineet kotiin mitään koristelua, saati sitten että pitäisi itse järjestää jotain. Siinä varmaan menisi minulla raja.
Minusta myös aivan turha juhla. Olisi mieluummin joku sadonkorjuujuhla vaikka, mutta kas, kun siitä ei oikein saa kaupallisesti mitään irti, eikä kapakatkaan sen varjolla taitaisi täyttyä (vaikka voisivathan siellä juhlistaa vaikka onnistunutta ohrasatoa =D).
Mutta mieleeni tuli, että eikös ne koverretut kurpitsat ole Halloween-koristeita? Eli ne ainakin on ekologisia ja nehän voi kovertaa just niin kauniin näköisiksi, kuin haluaa. Sisukset voi sitten keitellä sopaksi tai paistella piirakaksi.
Itse asiassa ne kurpitsat ovat ehkä ainoa asia, josta voin sanoa jollain tasolla tykkääväni. Näin kukkakaupassa tosi söpöjä minikurpitsoita, joista olisi tullut hieno asetelma vaikka pöydälle. Ensi syksynä ehkä teen omana protestina halloweenin tilalle sadonkorjuuteemaisen koristelun. Pihlajanmarjoja ja kurpitsoita!
Minunkaan mielestäni Halloween ei kuulu eikä sovi Suomeen. Sen sijaan vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa koverretut, valaistut oikeat kurpitsat talojen kuisteilla oli ihan kivoja, samoin Valentinen päivänä tuntemattomalta ihailijalta pulpetin kulmalle tuotu karamellisydän…
Tuo podcast olisi voinut olla mistä juhlapyhästä vain! Jokainen juhla on nykyään täynnä samaa muovikrääsää eri väreissä, eikä pääsiäisestäkään kukaan tiedä, minä päivänä sitä oikeasti vietetään. Karkkikin kuuluu joka juhlaan. Halloween on minun mielestä Suomeenkin ihan tervetullut niille, jotka sitä haluaa viettää. Ja ihan samalla tavalla löytyy kestävämpää ja ekologisempaa koristetta niitä haluaville; on lasilyhtyä, aitoa kurpitsaa ja kynttilää. Se muovihämppiskin säilyy useita vuosia, kun sen säilyttää samanlaisella rakkaudella kuin joulukoristeet 🙂 Mun suhtautuminen halloweenin on yhtä neutraali kuin muihinkin juhliin. Kotia koristelen vain jouluna. Meillä on käynyt keppostelijoita ovella muutamana viime vuonna ja sekin on ihan kivaa.
Mutta se muovikrääsän ja koristeiden määrä jouluna, pääsiäisenä, vappuna, halloweenina jne on ihan kamalaa. Joulu taitaa kuitenkin olla kaikkein pahin krääsän tuottaja.
Kauhusta en minäkään tykkää, mutta pieni pelko ja jännitys hyvän kirjan tai leffan parissa on ihanaa.
Apua, kuulostipa kommenttini veemäiseltä näin jälkikäteen luettuna :/ Ei siis ollut tarkoitus kettuilla ja viisastella sinulle Jenni. Olen hyvin paljon samaa mieltä kanssasi, mutta yritin vain tuoda esille, ettei halloween ole ainoa paha juhla, joka tuottaa krääsää ja saa ihmiset ostamaan turhuuksia. Mielestäni joulu on niistä ehdottomasti pahin.
On totta, että nykyisin joka juhlaan on tarjolla ties minkälaista koristetta, ja ikävä kyllä paljon sitä muovia. Minulle joulu ei ole pahin, sillä toisin kuin halloween, joululla on niin pitkät perinteet, että koristeetkin ovat pitkälti vuosien takaa. Olen ostanut uusia joulukuusenkoristeita aikuisena, mutta kaikki muu on peräisin lapsuudenkodista tai mummolasta. Halloween tuntuu minusta taas aivan päälleliimatun kaupalliselta, mutta olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, että todellisuudessa krääsää on tarjolla kaikkiin juhliin. Vappu tulee hyvänä kakkosena, mutta en saa näppyjä Vapun juhlimisesta samalla tavalla, koska kevät, ilo ja karnevaali 🙂 Ensi syksynä voisin protestina koristella noilla kurpitsoilla (joille teen hymynaamat) ja jollain muulla sadonkorjuuteemalla, mutta yhden yhtä hämähäkkiä tai irtosormea meille ei tule.
Ja täällä saa kyllä olla eri mieltä kanssani, kunhan perustelee ja on asiallinen! Sinun kommentissasi ei ollut mitään ongelmaa minusta! Keskustelu voi olla kriittistä ja siitä huolimatta kohteliasta ja järkevää.
Niin samaa mieltä olen Halloweenin turhuudesta.