Avainsana-arkisto: pesuaineet

Viikon vinkit (ja kysymys): vastaisku Kondolle, rikkoutuvat kodinkoneet sekä järkeä siivoukseen

Julkaistu , kirjoittanut
9

Ensin tärkeä kysymys: mitkä olivatkaan niitä paikkoja, joihin voi Helsingissä viedä farkkuja uusiokäyttömateriaaliksi? Tiedän, että joku teistä lukijoista on jo kertaalleen vinkannut tästä mahdollisuudesta täällä, mutta en millään löydä oikeaa kommenttia. Jos tiedät vastauksen, kerro kommenteissa! Lähdössä olisi peräti neljät farkut, jotka ovat niin reikäiset ettei niitä kannata ruveta korjaamaan. Haluaisin ne hyötykäyttöön mieluummin kuin poltettaviksi. Mutta jos en keksi mitään fiksua niin sitten ne menevät roskiin.

Sitten viikon vinkkeihin. Vastaisku Konmarille! Tässäpä virkistävä näkökulma: älä heitä pois, vaan laita säilöön ja käytä myöhemmin. Tällä hetkellä äärimmäisen epätrendikäs ajatus. Kierrätyskeskuksen kehitysjohtaja Tuovi Kurttio haastaa reippaasti Kondo-filosofian ja kritisoi muitakin raivausideoita. (Helsingin Uutiset)

Kiinnostava artikkeli kodinkoneiden käyttöiästä: tutkimuksen mukaan kodinkoneet eivät rikkoudu herkemmin kuin aiemmin siksi, että valmistajat tekisivät niistä tahallaan huonompia. Koneita ei yritetä tehdä kestämään ikuisesti, mutta yhtälö on monimutkaisempi, kuin miltä ensivilkaisulta vaikuttaa. Lisäksi ihmiset haluavat uutta uuden vuoksi – miksi siis tehdä laite joka kestäisi 20 vuotta, jos kuluttaja kuitenkin haluaa viiden vuoden päästä uuden mallin vaikka entinen toimii. Miettikää nyt vaikka televisioita tai kännyköitä. Kiinnostavaa asiaa, suosittelen. (YLE)

Tästä olen samaa mieltä: desinfioivia siivousaineita ei tarvita tavallisessa kodissa mihinkään. Päinvastoin, jos kaikki bakteerit katoavat ympäriltä, ympäristö muuttuu epäterveelliseksi. Tässä artikkelissa haastatellaan siivousaineista väitellyttä tohtoria, joka puhuu puhtaiden tiskirättien, höyrypesurien ja arkijärjen puolesta. Virkistävää luettavaa. (YLE)

Viikon vinkit: sekalaista kodinhoitoja ja purkujätettä

Julkaistu , kirjoittanut
6

Pitkästä aikaa linkkejä sunnuntain iloksi. Tällä kertaa jaossa on sekalaisia kodinhoitoon liittyviä vinkkejä.

Iltalehdessä kerrotaan, miten jääkaappi täytetään oikeaoppisesti. Jutun lähteet ovat tällä kertaa suomalaiset, joten sisältöön voinee luottaa kohtuudella. Tosin jos muistaa että ovi on lämpimin paikka ja alhaalla on kylmintä, niin pääsee jo maalaisjärjelläkin pitkälle.

Iltasanomat puolestaan vinkkaa tiskikoneen oikeanlaisesta käytöstä. Astioiden huuhtelu etukäteen on yleensä turhaa.

Saman median toisessa jutussa luetellaan, mihin kaikkeen tavallista tiskiainetta voi käyttää. Tiskiaine on tehokas rasvanpoistaja mutta silti melko mieto tuote, joten se on kelpo puhdistustuote silloin, kun kyseessä on arka materiaali. Jutussa puhutaan tiskiaineen sekoittamisesta soodaan koruja puhdistettaessa. En tiedä tuosta soodasta, mutta kultaseppä suositteli minulle vastikään tiskiainetta ja kuumaa vettä esimerkiksi sormusten puhdistamiseen. Samoin tiskiaine on mielestäni ainoa oikea pesuaine jääkaapin ja pakastimen puhdistukseen.

Vähän isomman mittakaavan kierrättämistä: EU määrittelee, että purkujätteestä pitää parin vuoden päästä kierrättää 70%.  (YLE)

Viikon vinkki, joka ei toimi

Julkaistu , kirjoittanut
18

Soodan hajua poistavaa ominaisuutta hyödyntäviä vinkkejä löytyy netistä pilvin pimein. Etsin vastikään tietoa siitä, kuinka kengistä saisi hienhajun pois. Yleisin neuvo oli hieroa pohjaan soodaa, laittaa kengät muovipussin ja sitten pakastimeen. Soodan ja pakkasen yhteisvaikutus pitäisi viedä kaikki hajut pois. Testasin tämän omilla sandaaleilla, mutta totesin ettei se toiminut.

Kyseessä on Eccon sandaalit, joiden pohja on kumia ja pohjan sisäpuoli on jonkinlaista nupukin tyyppistä keinomateriaalia. Varsinainen kenkäosa on nahkaa. Erittäin hyvät sandaalit, jotka ovat toimineet pääasiallisina kesäkenkinäni jo kaksi vuotta peräkkäin. Käytössä siis noin kolme kuukautta vuodessa vähintään viitenä päivänä viikossa.

Pohjat eivät enää kuitenkaan ole kovin freesit. Sooda ja pakastin eivät toimineet. Viikon tuuletus parvekkeella ei myöskään ole muuttanut tilannetta. Mietinkin nyt, mitä niille seuraavaksi kannattaisi tehdä. Järkeilen, että jäljellä on vielä pesu vedellä ja saippualla. En tiedä mitä mahkaosat tykkäävät vesipesusta, mutta toisaalta riski kannattaa ottaa, sillä en minä haiseviakaan kenkiä voi pitää, enkä myöskään myydä tai lahjoittaa. Marseillesaippuaa on, mutta millaista rasvaa kannattaisi nahkaosiin käyttää pesun jälkeen?  Pitäisikö ostaa jokin erityinen nahalle tarkoitettu tuote, vai toimisikohan jokin kotoa löytyvä öljy tai rasva? Jos on kokemusta, niin kertokaa ihmeessä.

Parhaat päätökset

Julkaistu , kirjoittanut
8

Olen blogia kirjoittaessa kokeillut erilaisia projekteja ja muuttanut omia toimintatapojani fiksummiksi. Aina yritykset eivät onnistu, mutta välillä syntyy uusia rutiineja, jotka ilahduttavat itseäni. Ajattelin jakaa niistä muutaman.

Muovipussien vähentäminen. Viime keväänä yritin yhden viikon kieltäytyä kaikista muovipusseista. Muistelen että viikko ei ihan mennyt putkeen, mutta se valpastutti ja seurauksena on, että meille kertyy muovipusseja huomattavasti vähemmän kuin ennen. Nykyisin minulla on lähes aina kestokassi mukana ruokakaupassa. Kieltäydyn kaikista pikkupusseista, ja hedelmäpussienkin kanssa on pientä edistystä tapahtunut. Olen nimittäin ruvennut mättämään hedelmiä ja vihanneksia samaan pussiin ja liimailen vain useamman lapun siihen päälle. Kaiken kaikkiaan olen tosi iloinen siitä, että olen tässä pienessä asiassa onnistunut muuttamaan rutiinejani.

Jääkaapin järjestys. Kun äskettäin pesin jääkaapin, järjestin samalla kaikki ruuat takaisin omille paikoilleen, joista ne olivat kesän aikana päässeet lipeämään. Selkeä ja pysyvä järjestys jääkaapissa on vähentänyt ruokahävikkiä melkoisesti. Se helpottaa kauppalista tekemistä, kun yhdellä silmäyksellä näen mitä kaapissa on ja mitä puuttuu. Epäilen, että puolisoni on edelleen autuaan tietämätön siitä, että jääkaapissa on jokin tietty järjestys, mutta sekään ei haittaa. Väärällä hyllyllä oleva tavara on helppo laittaa omalle paikalleen. Sitä paitsi olen kirjoittanut hyllyihin, mitä minnekin kuuluu.

Sekajätteen vähentäminen. Kun lisäsin roskakaappiin yhden pussin metallijätteelle, tulee lähes kaikki keittiöjäte kierrätettyä tavalla tai toisella. Tästäkin pienestä parannuksesta olen tosi ylpeä.

Myrkyttömät siivousaineet. Aloin ensin kokeilemaan luonnonkosmetiikkaa ja siitä innostuneena myös myrkyttömiä siivousaineita. Olen löytänyt toimivia ja hyväntuoksuisia aineita, enkä vaihda niitä enää muihin. Jos joku tietää hajuttoman ja ”luonnollisen” pyykinpesuaineen, vinkatkaa ihmeessä. En halua, että pyykki tuoksuu miltään, ja ymmärtääkseni kaikissa luontaisaineissa on joku tuoksu. Pesupähkinät menevät jo liian hippiosastolle, en jaksa uskoa että ne puhdistaisivat ruokatahroja lastenvaatteista – vai puhdistavatko kuitenkin?

Kesäistä kulutusta

Julkaistu , kirjoittanut
8

Viime aikoina loppuun kuluneista tuotteista huomaa että on kesä. Mattojen pesussa sain vihdon käytettyä vuosikausia siivouskaapissa pyörineen mäntysuovan. En enää edes muista miksi meillä oli mäntysuopaa, sillä en ole tarvinnut sitä ainakaan neljään vuoteen. Kyseessä on niin harvoin tarvittava tuote, että en osta uutta tilalle ennen kuin sitten vasta kun akuutti tarve ilmenee.

Lisäksi olen kuluttanut loppuun yhden aurinkorasvan, mikä vähentää puheleiden määrää kylppärin kaapissa. Uutta ei tarvitse ostaa, sillä taannoisen jämäinventaarion tuloksena puolivajaita aurinkotuotteita löytyi useita. Lisäksi kului loppuun Acorellen sokerointivaha – tuote jota voin lämpimästi kehua.

Siivouspuolella olen kuluttanut loppuun useamman Methodin tuotteen, mutta niitä ei varmaan lasketa koska olen korvannut ne samanlaisilla uusilla. Olen ollut hyvin tyytyväinen Methodin tuotteisiin ja luulen että pysyttelen niissä jatkossakin. Aineet tuoksuvat hyvältä ja ovat yhtä tehokkaita kuin ”tavallisetkin” siivousaineet. Kokeilin Maison Belle (tai jotain sinne päin) tiskiainetta, mutta mielestäni se ei irrota rasvaa toivotulla tavalla. Methodillakin on tiskiaine, mutta toistaiseksi mennään LV:llä, jota puoliso turhautuneena osti Maisonin tilalle. Pitäisi vielä keksiä joku hyvä tapa käyttää se huono tiskiaine pois.

Viikon vinkit: myrkytöntä siivousta

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Iltasanomat listaa lukuisia käyttötarkoituksia etikalle. En ole noista läheskään kaikkea itse kokeillut, mutta tiskikoneessa selvästi toimii, ja naapuri vannoo etikan vievän hajut pinttyneistä pyykeistä. Myös puhdistuksessa olen sitä käyttänyt joskus, mutta en tykännyt liian vahvan hajun takia. Moni vinkeistä vaikutti kyllä ihan kokeilemisen arvoisilta.

MTV3 puolestaan listaa erilaisia ”luonnollisia” kohdinpuhdistusniksejä. Lainausmerkit siksi, että en tiedä miten luonnollinen puhdistusaine hammastahna on, mutta mukana on vinkkejä myös suolan, soodan ja sitruunan käytämiseen.

 

 

Välillä on vaikeaa olla ekologinen

Julkaistu , kirjoittanut
8

Tänään sattui silmiin uutinen, jonka mukaan pesuaineiden irtomyynti on Suomessa kiellettyä. Irtomyynti tarkoittaa sitä, että asiakas tulee oman pakkauksen kanssa, jonne mitataan ostettava määrä pesuainetta, esimerkiksi saippuaa tai pyykinpesuainetta. Irtomyynnin hyöty on siinä, että pakkausten tarve vähenee, kun yhtä ja samaa voi käyttää monta kertaa uudelleen. Tietysti voisin kuvitella, että olisi muutenkin miellyttävää ostaa juuri itse haluamansa määrä, mutta kuitenkin suurin syy on ollut juuri pakkausjätteen vähentäminen.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES on kuitenkin kieltänyt tällaisen toiminnan. Kieltoa perustellaan sillä, että tuotteiden pakkausmerkinnät eivät tuolloin välttämättä pidä paikkaansa. Toisin sanoen on vaara, että pakkaus sisältääkin muuta, kuin mitä sen kyljessä lukee. Koska monet pesuaineet – luonnonmukaisuudesta huolimatta – sisältävät ihmiselle vaarallisia kemikaaleja, ajatellaan että on riski jos pakkauksen sisältö ei vastaakaan tekstiä.

Ymmärrän, että tässä ollaan huolissaan siitä, että joku saa vamman tai vaurion väärän pakkausmerkinnän takia. Mutta siitä huolimatta tämä tuntuu hätävarjelun liioittelulta. Eikö jokaisen arkijärki sano, että pesuaineita ei ole tarkoitettu syötäviksi tai silmiin hierottaviksi? Eikö jokainen vastuunsa tunteva ihminen säilytä näitä aineita siten, etteivät ne päädy esimerkiksi lasten käsiin, olipa pakkaus mikä tahansa? Sitä paitsi kuka tahansa saa siirtää pesuaineen kotonaan millaiseen purnukkaan tahansa, josta varmasti puuttuu pakkausmerkinnät. Kuka siinä sitten ottaa vastuun, jos jotain käy? Miten pitkälle yksittäisen ihmisen asioihin on valtion syytä puuttua?

Tämä on minusta aika älytöntä holhoamista. Asian voisi kiertää niin, että pesuainetta myydään vain alkuperäiseen pakkaukseen. Pakkaus voitaisiin valmiiksi suunnitella kestävään käyttöön. Muuten tuo laki on ihan pöljä – samalla logiikalla kaikki irtomyynti pitäisi kieltää. Joku pähkinäallergikkohan saattaa syödä irtomyynnistä ostetusta pussista, saada reaktion ja vedota siihen että pakkausmerkinnät puuttuivat. Aiemmin oli mahdollista täydentää joitakin kosmetiikkapulloja myös, onko sekin nykyisin kiellettyä?

On jokseenkin ärsyttävää, että kun kansalainen yrittää olla ekologinen ja kierrättää, niin valtio tulee väliin ja kieltää. Suomalaiset viranomaiset ovat todella innokkaita noudattamaan jokaikistä pykälää ja unohtamaan samalla tilannekohtaisen järjenkäytön. Pientä toivoa on onneksi ilmassa, sillä Saksassa irtomyynti on sallittua. Joten ehkä tässä päädytään noudattamaan muualla EU:ssa olevia käytäntöjä, ja tähän hommaan tulee taas järkeä.

Viikon vinkit 49/2013: ruokahävikkiä, tiskausvinkki ja sitruunaa siivoukseen

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ensin pari ruokajuttua: YLE uutisoi, että kauppojen ruokahävikkiin alkaa tulla jotain järkeä. Säädöksen löyhentyvät siten, että syömäkelpoinen ruoka, jonka parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen, voidaan helpommin toimittaa esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Mielestäni tämä on tervetullut askel siihen suuntaan, ettei hyvää ruokaa heitettäisi roskiin. Yksittäisten kotitalouksen ruokahävikki on sekin melkoinen, mutta luulisin silti kauppojen hävikin olevan paljon pahempi.

Sattumalta Iltalehdessä oli samalla viikolla juttu siitä, mitä ruokia voi syödä vielä päiväyksen mentyäkin.

Tässä on vinkki, kuinka pestä hankala, kapeasuinen karahvi, jonne harja ei meinaa ylettää.  Tätä tulen ehdottomasti testaamaan itse käytännössä! (MTV3)

Lopuksi väitetään, että sitruuna on hyvä hankausssieni etenkin kylpyhuoneessa ja suolaan yhdistettynä. Periaatteessa vinkissä on perää, sillä hapan irrottaa kalkkia, jota kylpyhuoneissa usein on. Olen tätä kokeillut kalkin peittämiin hanoihin. Toimi jossain määrin, mutta ei ”räjäyttänyt likaa pois”. Eli jos luonnollinen puhdistus kiinnostaa, tätä kannattaa testata. (MTV3)

 

Lisää Methodia

Julkaistu , kirjoittanut
2

Minulla on kaikkien uusien tuotemerkkien suhteen sama ongelma, olen varsin ennakkoluuloinen. Niinpä päädyn useimmiten kokeilemaan uusia tuotteita silloin, kun ne ovat alennusmyynnissä. Logiikka menee niin, että jos tuote onkin huono, alesta ostettu vikatuote harmittaa vähemmän. Tällä menetelmällä olen tutustunut mm. luonnonkosmetiikan eri merkkeihin. Välillä olen pitänyt tuotteista, välillä taas en.

Vaikka en hirveästi nauti shoppailusta, teen kyllä täsmäiskuja hyvien alennusmyyntien perässä, mikäli tarjolla on jotain todella kiinnostavaa. Tänään suuntasin askeleet kohti Sokosta, sillä 3+1 päivillä oli Methodin siivousaineita erittäin hyvässä tarjouksessa. Kokeilin toukokuussa ensimmäisen kerran Methodin wc-pesuainetta, ja yllätyin positiivisesti. Puhdasta tuli, ja tuoksu oli ällistyttävän raikas niihin tavanomaisiin myrkkyihin verrattuna. Nyt ostin greipin tuoksuisen yleispuhdistusaineen sekä kylpyhuoneeseen tarkoitetun pesuaineen. Lisäksi ostin Maison Belle -tiskiaineen, jonka on tarkoitus korvata perinteinen vihreä Fairy sitten kun pullo tyhjenee.

Pikatestaus osoitti, että nämäkin Methodit tuoksuvat hyvältä. Parin pyyhkäisyn perusteella myös puhdistusteho vaikuttaisi olevan ok, mutta siitä osaan sanoa tarkemmin vasta sitten, kun olen oikeasti siivonnut noilla jotain. Tiskiainetta en ole ehtinyt vielä kokeilla. Etenkin greippiaine kiinnostaa, sillä täällä blogissa sitä on sekä kehuttu että haukuttu. Tällä kertaa nappasin kokeiluun myös Weledan käsivoiteen ja Santen samppoon, joten luonnonkosmetiikkakokeilut jatkuvat perinteisellä alelinjalla. Sinänsä hyväksi todetun Dr.Hauschkan ruusuvoiteen jätin kuitenkin ostamatta, vaikka se hyvässä tarjouksessa olikin. Pikainen silmäys viereiseen hyllyyn nimittäin osoitti, että vastaanvanlaisia voiteita on tarjolla samaan hintaan ilman alennustakin. Päätin siis seuraavaksi kokeilla jotain uutta.

Viikon Vinkit 33/2013: bakteereja, shampoopyykkiä ja tarjouksia

Julkaistu , kirjoittanut
2

Bakteereja vilisee tietysti kaikkialla Iltalehti listasi pahimpia pöpöpesiä, ja yhteistä näille kaikille on, että sadat ihmiset käpälöivät niitä päivästä toiseen. En tiedä onko mahdollista tai edes tehokasta yrittää putsata ostoskärryjen kahvaa joka kerran kun menee kauppaan. Luulisin, että on helpompaa pestä tai desinfioida omat kätensä säännöllisesti. Lisäksi listasta puuttuu yksi lian keskittymä: kolikot.

Ilta-Sanomissa väitetään, että pyykit voi pakon edessä pestä myös shampoolla. Onko joku kokeillut tätä, toimiiko vinkki? Oletan, että shampookin on parempi kuin ei mitään, jos vaate on muuten vaarassa tuhoutua, mutta itse en lähtisi kovin kevein perustein kokeilemaan. Sen sijaan tiskiainetta voisin testata, luulisin että laimennettuna se voisi toimia paremmin?

Tarjousten kanssa kannattaa olla tarkkana. Fiksu ei tuijota alekylttiä, vaan tekee hintavertailuja. (Iltalehti)