Avainsana-arkisto: muovi

Viikon vinkit: lentämisen ongelma, muovikielto ja zero waste -elämäntapa

Julkaistu , kirjoittanut
2

Tässä johdatus zero waste eli nollahukkaelämäntapaan. Ideana on pyrkiä elämään niin, että sellaisen jätteen määrä, jota ei voi mitenkään kierrättää, olisi mahdollisimman pieni. Suomessa tämä on verrattaen helppoa, sillä nyt kun muoviakin kerätään monilla paikkakunnilla, lähes kaiken raaka-aineen voi kierrättää. Sitä paitsi ne loputkin voi polttaa, eihän nykyisin Suomessa mene varsinaiselle kaatopaikalle enää juuri mitään. Näitä juttuja lukiessa minusta on ruvennut tuntumaan siltä, että zero wastesta tulee helposti ihmiselle harrastus, jossa on hauskaa haastaa itseään välttämään aina vain uusia roskia. Tuossa Ilta-Sanomien juttussa hän kertoo, että ostaa hedelmät Lidlistä, koska sitten ei tule niitä punnitustarroja. Vaikka olisi kasvissyöjä, ja liimaisi koko vuoden punnituslaput yhteen pinoon, väitän ettei niitä kerry vuodessa juuri sataa grammaa enempää. Onko sillä taas kokonaisuuden kannalta merkitystä, on toinen kysymys.

Palaan lentämisen problematiikkaan vielä vähän, koska törmäsin tähän Reetta Rätyn erittäin hyvään tekstiin. Siinä kiteytyy luultavasti tietynlainen sukupolvikokemus, ja ehkä elämäntapakokemuskin. Kun on oppinut ajattelemaan, että maailma on tarkoitettu matkustettavaksi, on tosi vaikea ruveta ajattelemaan päinvastoin. Toisaalta huojentaa, että oma lentäminen on tähän verrattuna pientä, mutta silti mietin jälleen kerran näitä pieniä askeleita: vaikka ei lopettaisi kokonaan, niin kai siitäkin olisi hyötyä, jos lentäisi vaikka puolet vähemmän kuin ennen?

Muovin vastustus etenee vauhdikkaasti. Yle kertoo, että EU on kieltämässä erinäisen määrän muovitavaroita. Kertakäyttöastiat, kertakäyttöiset mehupillit ynnä muut vastaavat ovat kyllä kieltämättä turhakkeita, joita ilmankin voi elää. Tai sitten nuo voi valmistaa jostain muusta materiaalista, kuten paperista. Olen hämmästynyt siitä, miten nopeasti muovin käytännön rajoittaminen on edennyt. Tämä MTV:n artikkeli puolestaan käsittelee sitä, miten puuta voisi käyttää muovin tilalla jo nyt.

Viikon vinkit: piittaamattomat ihmiset, muovikielto ja tavarataitoja

Julkaistu , kirjoittanut
4

Jollain tasolla ymmärrän, että kierrätyspisteille tuodaan sinne kuulumatonta tavaraa, koska ajatus varmaan on, että kun sieltä viedään kierrätettävät pois, niin samaan kyytiin mahtuu sitten muutakin. Mutta mikä käsittämätön logiikka on roudata patjoja tai muuta roinaa tienvarsien levähdyspaikoille? Tämä roskaaminen on sellainen asia, jolle minulta ei riitä ymmärrystä yhtään. Jos sinulla on roska, laita roskiin. Jos se on roskiin liian iso tai vääränlainen vie se kierrätys- tai jäteasemalle. Muuten mielenkiintoinen tekniikka tuo, että pahimmilta roskapaikoilta viedään molokit pois, jotta roskaaminen loppuisi. Sehän kuulostaa samalta kuin Tokio; missään ei ole roskiksia, EIKÄ roskia. (YLE)

Samaan aiheeseen liittyy tämä toinen juttu: EU:n komissio aikoo kieltää kertakäyttömuovit. Perimmäinen syy tähän on tietenkin se, ettei ongelman ulkoistaminen Kiinaan enää onnistu. Täytyy sanoa, että en ensin tajunnut esimerkiksi muovipillien ongelmallisuutta. Nehän pannaan käytön jälkeen roskikseen, ja roskat viedään poltettavaksi. Ei sieltä päädy yksikään pilli meriä saastuttamaan. Mutta tämä on yliyksinkertainen ajattelumalli. Ongelmanahan on nimenomaan kaikki take away -tuotteet, jotka syödään ties missä. Ja kuten edellisestä artikkelista saatiin lukea, ihmisten kyky heittää roskansa roskikseen on hämmästyttävän rajallinen. Mutta kuten suomalainen asiantuntija tuossa toteaa, muovi itsessään ei ole se ongelma, vaan se että se joutuu väärään paikkaan. Muovi ei ole automaattisesti pahasta, vaan ongelmat tulevat piittaamattomista ihmisistä. (Aion silti ostaa jatkossa pahvipillejä.) (YLE)

Näiden aika raskaiden aiheiden vastapainoksi muutama vähän kevyempi linkki. Aamulehti kirjoitti laajan jutun siitä, miten Tavarataitojen mukaan raivataan. En voi muuta kuin allekirjoittaa koko jutun, sillä toimittaja on selvästi lukenut kirjan. Ilahduin tästä artikkelista kovasti!

Löysin myös kirja-arvostelun Tavarataidoista Kotoin-blogista. Kirjoittaja suosittelee Tavarataitoja niille, joilla on nurkat täynnä tavaraa, mutta konmari ei kolahda.

Loppukevennykseksi vielä hassu tapa selvittää, mitkä vaatteet kaapissa ovat ylimääräisiä. Käytetään kaikkea kerran, kunnes kaapista ei kerta kaikkiaan löydy enää mitään, mihin voisi pukeutua. Sitten luovutaan kaikesta, mikä jäi jäljelle. Käyhän se näinkin, vaikka luulen että helpompiakin tapoja löytyy… (IS)

Viikon vinkit: hinnoittelun vaikutus, karu totuus muoviongelman takana ja vappukrääsän lajittelu

Julkaistu , kirjoittanut
4

Tässä mielenkiintoinen juttu siitä, miten hinnoittelu vaikuttaa ostopäätökseemme. Suosittelen videon katsomista, siinä asia tulee monipuolisemmin ja elävämmin esitettyä. Tutkijan mukaan emme suinkaan ole pelkän halvan hinnan vietävissä, vaan teemme jatkuvaa arviointia myös tuotteen laadun ja muiden ominaisuuksien suhteen. (YLE)

Tämä juttu taustoittaa todella kiinnostavasti sitä, miksi muovista puhutaan nyt yhtäkkiä niin paljon. Kaikki oli ok niin kauan, kun Kiina suostui ottamaan vastaan eurooppalaisten muoviroskat. Mutta tämän vuoden alusta muovia ei enää ole voinut kuskata pois omalta takapihalta jonnekin muualle, ja yhtäkkiä muovin vähentäminen kiinnostaa aivan uudella tavalla. Muovikassit on otettu silmätikuksi, koska niihin on helppo vaikuttaa. Toisaalta niiden osuus muoviroskan kokonaismäärästä on 0,2% luokkaa. Tämä artikkeli on todella kiinnostava, ja suosittelen sen lukemista lämpimästi. Asiat asettuvat mittasuhteisiin. Vaikka ostaisi leikkeleet irtomyynnistä leivän päälle ilman muovipakkausta, ekoteko vesittyy jos yksi pala leikkelettä menee pilaantuneena roskiin. Niin iso on ruokajätteen ekokuorma. (IS)

Loppun vanha mutta edelleen hyvä koonti siitä, miten kaikki vappukrääsä lajitellaan oikein. Raaka tosiasia on, että suurin osa kuuluu sekajätteeseen. Esim. foliopallot eivät ole metallia, vaan enimmäkseen muovia. Olen tuskaillut kausikoristeiden kanssa ennenkin, en ole mikään suuri koristelija. Vappufiilis syntyy meillä tänäkin vuonna serpentiinillä ja ilmapalloilla. Niin ja sillä, että sain parvekekukat istutettua! (YLE)

Tänä vuonna laitoin keltaisia orvokkeja.

Viikon vinkit: elämä ilman muovia, roskaavat ihmiset ja Tavarataidot

Julkaistu , kirjoittanut
14

Voiko Suomessa pukeutua ilman muovia? Toisin sanoen olisiko mahdollista hankkia kaikki vaatteet ainoastaan luonnonkuituisina? Ei goretexia, ei fleeceä, ei polyesteriä ja niin edelleen. Mahdollista, mutta kylläkin hankalaa. Ajatus pikkulasten ulkoilusta marraskuussa ilman erinäisiä eristäviä keinokuituja on aika epämotivoiva. Mutta on ihmisiä, jotka sellaista yrittävät. Toisaalta tässä samaisessa jutussa muistutetaan siitä, että luonnonkuitu ei automaattisesti tee autuaaksi. Yhtälö on monimutkainen, ja siihen liittyy niin valmistusmenetelmät kuin vaatteen käyttöikäkin. Muistuttaisin myös siitä, että ainakaan minusta ei ole mikään ongelma pukeutua vaatteeseen, joka sisältää muovia. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun vaatteesta irtoaa pesussa muovia myös veteen. (YLE)

Harmittaa Hesarin maksumuuri, mutta linkkaan tämän silti. HSY joutuu asentamaan valvontakamerat kierrätyspisteilleen, koska ihmiset pitävät niitä kaatopaikkoina. Voisiko joku selittää, että jos romun jaksaa kuskata kierrätyspisteelle, miksi sitä ei samalla vaivalla vie Sortti-asemalle saakka? Elektroniikkajätettä saa viedä sinne ilmaiseksi. Samat roinat voisi joka vuosi viedä myös kierrätysautoille. Joten miksi nähdä tämä vaiva tehdäkseen asiat niin, että siitä seuraa vain vaivaa ja turhia kuluja muille? Epäilen, että saarnaan täällä sikäli turhaan, että tuskin lukijoissa on kovin montaa sellaista, joka tuota roskaamista harrastaisi. Mutta osaisiko silti joku selittää tätä toimintaa?

Linkkaan tähän lopuksi pari kirja-arviota Tavarataidoista. Jori Kaiken voi lukea! -blogista kirjoittaa, että Tavarataidot inspiroi raivaamaan, vaikka välillä muistutankin kotitalousopettajaa. Pitänee paikkaansa!

Tuulin viemää -kirjallisuusblogissa Tavarataidot on kuunneltu äänikirjana. Tuuli epäili aluksi, että Tavarataidot olisi kopio Paikka kaikelle -kirjasta, mutta totesi että eihän se olekaan. Taustatietona kerrottakoon, että Ilana ja minä kirjoitimme kirjojamme toisistamme tietämättä samaan aikaan. Tavarataidot julkaistiin pari kuukautta ennen kuin Paikka kaikelle ilmestyi. Minusta nämä kaksi kirjaa itse asiassa täydentävät toisiaan hyvin. Ilana keskittyy kulttuurihistoriaan syvällisemmin kuin minä, ja pohtii syitä tavarapaljouden takana. Tavarataidot puolestaan on nimensä mukaisesti hyvin käytännönläheinen kirja, josta löytyy erittäin konkreettiset strategiat tavarapaljouden karsimiseen ja hallintaan. Ja jos konmarista jää epäselväksi mihin ne karsitut tavarat pitäisi toimittaa, Tavarataidot vastaa kattavasti myös siihen.

Viikon vinkit: silica gelille käyttöä, säästöä vai kulutusta sekä muovi kosmetiikassa

Julkaistu , kirjoittanut
9

Iltalehdessä luetellaan seitsemän eri tapaa, jolla niitä pieniä kosteutta imeviä pusseja voi hyötykäyttää. Huomasin, että minulla on yksi niistä jo käytössä, sillä pidän sellaista pussia kampauspöydän meikkilaatikossa. En tiedä onko siitä mitään höytyä, mutta eipä siitä ole haittaakaan.

Tässä on kiinnostava juttu: jos vähennämme kulutusta, tuemmeko silloin epähuomiossa epäekologisempaa maailmaa? Kulutustutkija Mika Pantzarilla on mielenkiintoisia argumentteja kuluttamisen puolesta. Ensisijaisesti ymmärrän tämän niin, että jos kuluttamisen vähentämisestä säästyy rahaa, kannattaa olla tarkkaa, mihin sen käyttää. Mutta Pantzar tekee kenties turhan yksioikoisia johtopäätöksiä, nimittäin onhan silläkin väliä, millaista kuluttamista vähentää. Kaikista palveluista peritään arvonlisävero myös, joten jos ostan vähemmän vaatteita, mutta ostan säästyneillä rahoilla esimerkiksi kampaamopalveluita, en näe tässä suurta ekologista ongelmaa, päinvastoin. Verokantakin on sama, mutta rahat jäävät kokonaisuudessaan kotimaahan. (YLE)

Ei sunnuntaita ilman muovia. En ehtinyt luonnonkosmetiikkamessuilla kuunnella ainuttakaan esitystä, vaikka kiinnostavia aiheita olisi kyllä ollut. Noora Shingler puhui tilaisuudesta muovista kosmetiikassa, ja huomasin, että hänen puheenvuoronsa on luettavissa Kemikaalicocktail-blogissa. Esityksestä käy ilmi kiinnostavia seikkoja, kuten esimerkiksi se, millaisilla nimillä muovi on INCI-listoihin piiloutunut. Samoin oletteko tulleet ajatelleeksi, että vegaaninen kosmetiikka sisältää usein muovia. Se on eri asia kuin (sertifioitu) luonnonkosmetiikka, joka taas ei koskaan sisällä muovia.

 

Viikon vinkit: muovia, raivaamista ja maidontuotantoa

Julkaistu , kirjoittanut
3

Muovi puhuttaa, ja suoraan sanottuna en haluaisi tästä jatkuvasti kirjoittaa. Ensi viikolla tulee ihan taatusti jotain muuta. Mutta tässä on vielä muutama artikkeli, joissa asiaa käsitellään hyvin eri näkökulmista, joten linkkaan ne tähän. Näiden juttujen jälkeen pari linkkiä myös muihin aiheisiin.

Moni on tämän artikkelin varmaan jo lukenut, mutta linkkaan sen tähän YLEn uutisen pullovesien mikromuoveista. Otsikointi kuulostaa hurjalta (pulloveden mukana juot muovia), mutta haluaisin nostaa tähän pari asiaa kyseisestä artikkelista. Ensinnäkin tutkituista vesistä vain kahta myydään Suomessa: Eviania ja San Pellegrinoa. Näistä löytyi muoveja vähiten. Tuli nopeasti mieleen, että näinköhän hinta korreloisi laadun kanssa tässä asiassa? Toiseksi  lainaan jutussa haastateltua asiantuntijaa, joka kertoo että ”Jos voileipä putoaa lattialle, siihen tarttuu suurella todennäköisyydellä myös muovipartikkeleita. Ja jos lasillisen hanavettä jättää yöksi yöpöydälle, siinäkin on taatusti huonepölyn sisältämiä muovihiukkasia.” Tämä pisti kyllä minut ajattelemaan asioiden suhteellisuutta. En osta yleensä pullovettä, mutta jos joskus esimerkiksi matkalla ostan, en siis tuhoa sillä terveyttäni.

Yle on koostanut myös hyvän paketin muovin terveyshaitoista. Toinen kiinnostava näkökulma on muovin verotus. Olen sitä mieltä, että jos oikeasti tällaisille asioille halutaan tehdä jotain, asiaa ei voi eikä saa jättää yksittäisten ihmisten harteille. Suomessa ei ajatusta tyrmätä, eikä myöskään EU-tasolla. Se, miten vero toteutettaisiin, on toinen kysymys, mutta on hyvä että asiaa edes mietitään.

Koska olen korviani myöten täynnä näitä muovijuttuja, laitan tähän vielä muutaman vähän erilaisen linkin.

Miksi meillä on kodit pullollaan tavaraa? Miksi nuoret eivät halua suurten ikäluokkien aarteita itselleen? Ihan kiinnostava juttu kotien raivaamisesta ammattijärjestäjän ja tavarasuhteen tutkijan näkemyksillä höystettynä. (Keskisuomalainen)

Tulin tästä uutisesta ja videoista hyvälle tuulelle. Nuori maatilan isäntä kertoo kansantajuisesti, mitä maitotilalla tapahtuu, ja miltä siellä normaalisti näyttää. Tämmöiset tietoiskut ovat hyviä. Ihmisten pitäisi tietää, miltä ruoantuotanto näyttää silloin, kun asiat ovat hyvin. Muuten mielikuvaksi jää vain ne pimeässä kuvatut kauhuvideot tiloilta, joissa asiat eivät ole kunnossa.

Arkijärki-podcast 19: Kaiketon elämä

Julkaistu , kirjoittanut
14

Olen näiden viime aikaisten uutisten valossa alkanut miettiä, mistä kaikesta pitäisi nykyisin luopua. Vältettäviä asioita on nimittäin paljon, ainakin jos mediaa tai vielä enemmän sosiaalista mediaa on uskominen: muovit, kemikaalit, roskat… Farkut pitäisi hankkia ilman elastaania, kosmetiikka ilman silikoneja ja parabeeneja ja ruoka ilman gluteenia, laktoosia, sokeria ja ties mitä. Tästä kaikesta seuraa arjen hankaloitumista, ja niinpä nämä olisikin helppo kuitata ohimenevinä villityksinä ja muoti-ilmiöinä. Mutta entä sitten, kun takana onkin ihan todellinen ympäristö- tai terveyshuoli? Näin on käynyt esimerkiksi mikromuovien ja BPA:n kanssa. 10 vuotta sitten niistä ei tiedetty mitään, nyt niiden terveyshaitat on selkeästi osoitettu. Mistä siis tietää, mitä kaikkea ilman pitäisi olla?

Minä en osaa antaa yksiselitteistä vastausta, mutta tässä podcastissa pohdin tällaista ”kaiketonta” elämää eri puolilta. Kiinnostaa myös kovasti, mitä mieltä te olette asiasta! Onko kaiketon elämä mahdollinen, mistä kaikesta olette luopuneet, vai tuntuuko koko homma liian hankalalta? Podcastin kesto on tällä kertaa 14 minuuttia.

Ja iTunes ja Acast-tilaajat huomio: nyt podcast toimii taas normaalisti myös niiden kautta tilattuna! Jaksot 11-18 täytyy ladata puhelimeen, jotta niitä voi kuunnella, mutta onnistuin korjaamaan ongelman, ja ainakin tämä uusin jakso latautuu omalla puhelimellani aivan normaalisti.Linkit iTunesiin täällä ja Acastiin täällä.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Viikon vinkit: muovi on pahasta, tai ehkä ei, mutta sittenkin on

Julkaistu , kirjoittanut
38

En tiedä mitä on tapahtunut, mutta muovista on parin viime viikon aikana tullut kuuma puheenaihe. Ydinviesti on kaikkialla sama: muovia pitää välttää ja sen käyttö kannattaa lopettaa pikimmiten. Muovi on epäterveellistä ihmiselle, se saastuttaa meret ja on valtava ongelma kierrätyksessä. On kiintoisaa nähdä, mihin tämä päätyy. Tuleeko tästä kestoaihe, joka lopulta johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa, vai onko kyseessä ohimenevä ilmiö, joka unohtuu, kun jotain muuta tulee tilalle. Tein 2000-luvulla graduni geenimuunnellusta ruoasta. Silloin aihe oli todella pinnalla, ja siitä kirjoitettiin usein – useimmiten vastaan. Nykyisin geenimuuntelusta huolestuneisiin uutisiin törmää varsin harvoin.

Koska muovista puhutaan kiivaasti, olen ajan hermolla ja tarjoan teille aiheeseen liittyviä linkkejä. Ensimmäisessä Eviran asiantuntija kertoo, että ruoan säilyttäminen muovissa ei ole suositeltavaa, paitsi lyhytaikaisesti. Jos näin on, haluan seuraavaksi tietää, miten marjat pakastetaan ilman muovia? Siitä ei nimittäin puhuta mitään, mutta ainakaan mikroon ei muovia pidä laittaa. Kuumentaminen ainoastaan edistää haitallisten aineiden siirtymistä ruokaan. Lasi olisi hyvä vaihtoehto muovisäilytykselle ylipäätään. (YLE)

Tässäkö on kaiken pahan alku ja juuri?

Entäs sitten biohajoava muovi? Siis ne vihreät ohuet muovipussit hevi-osastolla ruokakaupoissa? Ne pitäisi kieltää, sanoo tutkija Johanna Kohvakka. Hänen kirjoittaa, että biohajoavatmuovit eivät oikeasti maadu, vaan aiheuttavat ongelmia: muuttuvat mikromuoviksi, tuottavat pahimmillaan päästöjä ilmakehään ja niiden hiilijalanjälki on usein suurempi kuin muiden materiaalien.

Mutta mitä pitäisi sitten ajatella siitä, että VTT:n asiantuntija on ihan eri mieltä. HS:n artikkelissa lienee maksumuuri, mutta lainaan olennaisen tähän: ”aidosti biohajoavat muovit muuttuvat oikeissa olosuhteissa vedeksi ja hiilidioksidiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tärkkelyspohjaiset kuluttajille markkinoidut biohajoavat pussit. Vielä paremmin hajoavat erityisesti kotikompostointiin markkinoidut pussit.” Näin siis todetaan Hesarin jutussa. Samoin sanoo Ämmässuon ekoteollisuuslaitoksen edustaja kertoo, että biomuovi vaikuttaa hajoavan. Mutta hajoaako se todella, vai muuttuuko se vain mikromuoviksi, joka ei mullan seasta erotu?

Mitä tässä pitäisi ajatella? Kuinka iso stressi tästä pitäisi ottaa? Muovi on niin kuin lentäminen. Tiedän sen olevan pahasta, mutta ilman on vaikea olla. Sen takia linkitän tähän vielä yhden provosoivan kirjoituksen, jossa rinnastetaan kierrätys ja lentäminen. Varoitan ennalta, että kirjoitus herättää tunteita. Tai herätti ainakin minussa, sillä Sitran elämäntapatestin mukaan elän varsin mallikelpoista elämää – jos vain lopettaisin lentämisen. Välillä olisi kyllä mukavaa lakata välittämästä, sen verran hankalia ajatuksia tämä maailman pelastaminen herättää.

Viikon vinkit: muovittomuutta, hometta ja perintöturkiksia

Julkaistu , kirjoittanut
11

Arkijärki.net on ollut hiihtolomalla kuluneen viikon. Nyt olen taas työpöydän ääressä, ja huomenna tulossa helmikuun tekstiiliraportti. Vaatteita on sekä tullut että mennyt huomattavasti vilkkaammin kuin pitkään aikaan. Sitä ennen kuitenkin viikon vinkit.

Muovittomuudesta puhutaan paljon, ja olikin kiinnostavaa lukea uutinen muovittomasta ruokakaupasta. Tämä ihme sijaitsee Amsterdamissa, ja itse asiassa kyse on yhdestä osastosta, ei sentään koko kaupasta. Minusta tuntuu, että muovittomuudesta on tulossa vähän samanlainen ilmiö kuin luomu aikoinaan oli. Aluksi sitä ihmeteltiin, pidettiin turhana ja kalliina ja muutamien erikoistyyppien hömpötyksenä. Mutta niin vain luomustakin on tullut normaalia, ja luomuvaihtoehtoja löytyy tavallisesta lähikaupasta melkein joka kategoriasta. Keskon ja SOK:n tyrmäävät kommentit muovittomuuden mahdottomuudesta kuulostavat minusta aika samanlaisilta. Uskon kuitenkin, että tämä trendi ei ole ohimenevä. Yhä useampi kuluttaja ei halua käyttää muovia, jos vaihtoehtoja on. Joten kaupat hoi, tarjotkaa niitä meille! (YLE)

En tähän hätään muista, olenko linkannut tätä jo aiemmin, mutta edelliseen liittyen tässä on erittäin hyvä tietopaketti muovin kierrättämisestä. Eli millaista muovia muovinkeräykseen, miten puhtaana ja missä muodossa. (HS)

Kevennetään tunnelmaa klassisella pelottelujutulla – missä kaikkialla saattaakaan kasvaa hometta? Totuuden nimessä on kyllä kerrottava, että olen löytänyt hometta jääkaapistani (lasisen hyllyn takareunasta seinän välistä). Muista jutun mainitsemista paikoista en, mutta muuta köhnää niistä kyllä löytyy. (Iltalehti)

Loppuun vielä kiinnostava kysymys: mitä mieltä olette perintöturkiksista? Turkistarhaus on kieltämättä epäeettistä, tosin en tiedä onko se sen epäeettisempää kuin broilerintuotanto ja mikä tahansa lihatuotanto muutenkaan. Turkiksilla on kuitenkin broileria huonompi maine. Mutta mitä jos turkki onkin mummulta peritty. Voiko sitä käyttää? Minun mielestäni kyllä voi. Hulluuttahan olisi jättää se koiden syötäväksi kaappiin etenkin tällaisilla pakkasilla. Itse en turkkia omista (enkä tule sellaista perimäänkään), mutta jos vastaan tulisi kaunis vintageturkki, voisin kyllä harkita sen ostamista. Entä te? (YLE)

Viikon vinkit: kierrätystesti sekä hygieninen leikkuulauta

Julkaistu , kirjoittanut
4

Miten hävitetään vanha kynsilakka? Kuuluuko kahvipaketti metallinkierrätykseen? Osaatko lajitella jätteet oikein? Sen voi testata Ylen sivuilla. (Sain täydet pisteet. Huh!)

Törmäsin uutiseen, jonka mukaan puupinnalla bakteerit viihtyvät huonommin kuin muovissa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että puinen leikkuulauta on hygienisempi kuin muovi. Olenkin jo pidempään miettinyt, että muovisten leikkuulautojen aika taitaa olla meilläkin vähitellen ohi. Mutta miten ne puiset pestään niin, etteivät ne väänny? (Maaseudun Tulevaisuus)