Se aika vuodesta saa ajattelemaan

Kun pistin nenäni ulos parvekkeen ovesta tänä aamuna, tulin siihen tulokseen, että kesämekkojen aika tältä vuodelta on ohi. Tartuin tuumasta toimeen, ja aloin pakata kesävaatteita talvisäilöön. En tiedä teistä, mutta minusta se on aika rasittavaa (vaikka tarpeellista) hommaa.

Kausivaatteita siirrellessä on pakko koskea jokaiseen vaatekappaleeseen. Se, että ottaa esineen käteensä, on hyödyllistä. Tämähän tietää myös Marie Kondo, jonka menetelmään olennaisesti kuuluu tavaroiden tunnustelu. Vaatteita pakatessa ne on käytävä yksitellen läpi, ja samalla tulee automaattisesti tehtyä harkintaa sen suhteen, säästäisikö jotain vai ei. Kun nyt viikkasin vaatteitani, tuli muutaman vaatteen kohdalla aika vahvasti sellainen olo, että tästä voisi jo luopua. Sitten tietysti heti perään tulee kyseenalaistaminen, että voiko tästä nyt sittenkään luopua, olisihan tällä vielä vielä käyttöikää, ja ja ja…

Toki hyöty on myös toisella tavalla käytännöllinen, sillä samalla tulee tarkastettua, vaatiiko vaate pesua tai korjausta. Yksi mekko päätyi pakkauslaatikon sijasta pyykkikoriin, sillä se ei ollutkaan puhdas, vaikka niin kuvittelin. Tätä muuten tapahtuu jatkuvasti. Yritän vähentää pesukertojen määrää, mutta sotken vaatteitani niin ahkerasti, että joudun sitten kuitenkin aina pesemään ne. Toiseen mekkoon pitää ommella hakanen; työ, jota olen lykännyt heinäkuusta lähtien. Mutta ikinä ei kannata laittaa säilytykseen likaista tai rikkinäistä. Ei niitä kevään kynnyksellä jaksa ruveta korjailemaan.

Kenties pahinta – vaikka samalla varmaan tärkeintä – on se, että vaatteita käsitellessä joutuu kohtaamaan myös ne ei-niin-fiksut valinnat. Minulla oli silloin keväällä se ensimmäinen shoppailupurskahdus, jossa ostin eräästä ystävämyynnistä vaikka mitä. Yksi ostos (kympin maksanut poolopaita) havaittiin huonoksi ensimmäisen pesun jälkeen, ja sen jo toimitin eteenpäin. Mutta ostin myös mekon, hameen, t-paidan ja huivin. Näistä huivi oli loisto-ostos, sillä se on ollut käytössä harva se viikko. T-paitaa olen käyttänyt, en niin paljon kuin kuvittelin, mutta ei se huono ostos ollut. Mekko palveli kesällä juuri siinä tarkoituksessa, kuin olin ajatellutkin. Sen hauskin juju, runsaasti poimutellut hihat, on kuitenkin osoittautunut hankalaksi ominaisuudeksi. Poimut menevät pesussa pahasti ruttuun, mutta niiden silittäminen on todella vaikeaa. Kun silitin mekkoa viimeistä kertaa tänä kesänä, aloin miettiä onko tässä lopulta mitään järkeä. Mekko ei ole niin ihana, ettenkö siitä voisi helposti luopua, etenkin kun tulin kesällä hankkineeksi pari muutakin samaan tarkoitukseen. Sen sijaan niiden hihojen kanssa saa aina taistella, ja alan tulla siihen tulokseen, että sille ajalle olisi parempaakin käyttöä.

maaliskuun vaatteet

Tässä näkyy ne hankalat hihat.

Mutta entäs se hame. Nolottaa tunnustaa tämä, mutta en pitänyt sitä kesällä kertaakaan. Ensin en muistanut että minulla oli se, ja sitten kun muistin, se tuntui vyötäröltä turhan napakalta. Huhtikuussa hame oli kyllä sopiva, ja olen mielestäni samoissa  mitoissa edelleen, mutta siihen se pitäminen sitten jäi. Kirjoitin keväällä näin: ”Kesäinen hame näytti kivalta päällä. Se on sifonkimaista polyesteriä, visioissani sen epäsymmetrinen helma liehuu huolettomasti kesätuulessa sandaalien ja olkihatun seurana.” Hieno visio, harmi vain että se jäi toteutumatta ainakin tältä kesältä.

Tässä syyskuun puolessa välissä voin todeta, että tuo huhtikuun shoppailu oli kyllä harvinaisen epäonnistunut tilaisuus. Viidestä ostoksesta vain yksi on päätynyt niin aktiiviseen käyttöön, kuin vaatteilta voisi odottaa. Yksi jäi kokonaan pitämättä, ja kaksi kierrätetään/on kierrätetty jo eteenpäin. Päätin nyt, että minun ei pidä mennä tuohon ystävämyyntiin, vaikka kuinka tekisi mieli jotain uutta. Ei ole sen arvoista! Teen vain hölmöjä hankintoja, joita en ihan todellisuudessa tarvitse. Siitä syystä ne sitten joko lähtevät pian kiertoon tai unohdan, että edes ostin ne. Minun on keksittävä parempia tapoja vastata näihin ajoittain iskeviin ostohimoihin.

Onko teille sattunut tämän vuoden aikana virheostoksia?

Aika luopua

Kiitos kaikille, jotka kommentoitte taannoin sen ikuisen puseron kohtaloa. Yksimielisyys oli vavahduttava: näytän puserossa kamalalta. Tämä vakuutti minut siitä, että kyseinen vaate on aika laittaa kiertoon. Ei roskiin, vaan joko kirppikselle myyntiin tai sitten lahjoitan sen Fidalle. Saitte minut vakuuttuneeksi siitä, että voin luopua paidasta, vaikka periaatteessa voisin myös pitää sitä. Mutta joku muu on siinä enemmän edukseen kuin minä.

Olen nauttinut siitä, että syksy tuntuu vihdoin saapuneen. Viime kesän helteiden jälkeen tuntuu aika mukavalta ottaa esille kaikki neuleet ja muut lämpimämmät vaatteet, joita olen viimeksi pitänyt puoli vuotta sitten. Samalla olen kerännyt kesäisimmät vaatteet kaapista, ja aion laittaa ne laatikoihin odottamaan ensi kevättä. Tällä hetkellä tuo vaatepino tosin majailee olohuoneen tuolin päällä, sillä en ehtinyt viime viikolla tehdä asialle enempää. Mutta ensimmäinen askel kohti kausivaatevaihtoa on otettu. Samalla olen huomannut, että kaikki vaatteet eivät suinkaan ole pidossa yhtä paljon.

Tuon keltaisen puseron myötä olen rohkaistunut tarkastelemaan vaatteitani tarkemmin. Tajusin, että kesävaatteiden joukossa, tai oikeastaan sen kesävaatekapselin ulkopuolella, on sellaisia vaatteita, joita en ole pitänyt aikapäiviin. Siis esimerkiksi kahteen tai kolmeen vuoteen. Tai ehkä neljään. Otetaan vaikka kuvassa näkyvä turkoosi neule. Se on silkkisekoitetta, lempimerkkiäni, ja siinä on väriä. Olen ostanut sen alennusmyynnistä kenties viitisen vuotta sitten. En ole pitänyt sitä moneen vuoteen. Ensinnäkin siksi, että olen odottanut sitä hetkeä, jolloin hoikennun niin paljon, että pusero muuttuu vähän liian sopivasta väljemmäksi, ja toiseksi siksi, että väri on vähän samanlainen kuin siinä aiemmin mainitussa puserossa. Hankin tämän silloin, kun olin kyllästynyt vaatevarastoni ruskeaan yleissävyyn, mutta tämä väri ei toimi. Näytän tässäkin sairaalta. En tiedä, miksi olen tätä vuodesta toiseen kaapissa säilyttänyt. Nyt tuon keltaisen saaman tuomion myötä päätin, että siirrän myös tämän turkoosin samaan kirppiskassiin odottamaan myymistä. Jos omastakin mielestäni näytän siinä vähän kalpealta, voin nyt olla varma, että suuri yleisö on samaa mieltä.

Näille pitäisi tehdä …jotain. Kun vain tietäisi mitä.

Sitten on vielä pellavainen housupuku – en enää elä elämää, jossa tarvitsisin sellaista. On myös tuo ruskea hame, jota en myöskään ole pitänyt vuosikausiin. Mutta jotenkin en ole raatsinut siitäkään luopua. Pakkaan sen kesä toisensa jälkeen takaisin laatikkoon odottamaan, josko ensi kesänä haluaisin pitää sitä. Ei siinäkään ole paljoa järkeä, mutta luopumispäätös tuntuu vaikealta. Ja onhan siellä kaapissa paljon muutakin, mistä olisi varmasti aika jo päästää irti. Minulla on laatikollinen t-paitoja, mutta aktiivisessa käytössä niistä on noin 20%. Tämäkin asia on jollain tasolla tiedossa, mutta en ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimenpiteisiin tilannetta parantaakseni. Nyt saattaisi olla aika?

Vedän tästä omasta kirjoituksestani nyt sen johtopäätöksen, että karsittavaa löytyisi! Mutta vanhoista vaatteista luopuminen tuntuu yllättävän vaikealta. Siitä voisi kirjoittaa ihan oman postauksensa, mutta lyhyesti sanottuna minulla on kyse siitä, että tykkään omista vaatteistani. Niistäkin, joita en aktiivisesti pidä. Näen niissä potentiaalia, ihan kuin siinä keltaisessa puserossakin. Sekään ei ollut kovin hyvä päälläni, mutta kuitenkin keksin sille käyttöä. Toisaalta ymmärrän hyvin, että on hölmöä, jos kaapissa vie tilaa jokin sellainen vaate, jota ei koskaan pidetä. Nyt kun alan tuota kesävaatekasaa tuosta tuolin päältä selvitellä, päätin olla tarkkana, ja siirtää talvisäilytykseen vain ne, mitä todella aion ensi kesänä pitää. Muut lähtevät suoraan odottamaan kierrätystä.

Onko siellä ketään muuta samoissa hommissa, siirtelemässä vaatteita paikasta toiseen? Tai onko kenelläkään samoja havaintoja, että joskus on vain aika luopua?

Kapselipuvusto minulle?

Olen koko viikonlopun pohtinut sellaista, että pitäisikö kokeilla niin sanottua kapselikaappia (capsule wardrobe). Sillä tarkoitetaan puvustoa, joka koostuu rajatusta vaatevalikoimasta. Ideana on, että kaikki puvuston osat sopivat keskenään yhteen, ja jokaiselle vuodenajalle koostetaan oma kapseli. Näin syksyn ollessa ovella voisi olla hyvä hetki aloittaa tällainen kokeilu. Kapselikaapin hyötynä on mm. se, ettei vaatteiden valitsemiseen mene kovin kauaa, kun kaikki sopii yhteen; periaatteessa on aina hyvin pukeutunut ja kaiken kaikkiaan vaateasiat ovat täydellisesti hallinnassa.

Olenkin ahkerasti opiskellut aihetta. Pääasiallisena lähteenä minulla on ollut Capslook.fi -sivusto, sekä muutama englanninkielinen lähte. Minua kiehtoo ajatus siitä, että kaikki olisi yhteensopivaa keskenään ja haluaisin mieluusti näyttää ihan supertyylikkäältä joka päivä näkemättä sen kummempaa vaivaa. Toisaalta ikuisena kyseenalaistajana näen tässä systeemissä myös ongelmia.

Minulla on vaatteita, joista pidän kovasti, mutta jotka eivät sovi kovin monen muun vaatteen kanssa yhteen. Mitä tällaisille pitäisi tehdä? Nämä ovat niitä vaatteita, joiden puoleen käännyn, kun haluan vaihtelua. Vaihtelunhalu on se, mihin aina törmään näissä erilaisissa vaatteiden määrää rajoittavissa ideoissa. Haluan mahdollisuuden vaihteluun, vaikka pitäisinkin 90% ajasta samoja vaatteita. Toisaalta päivittäinen univormuni koostuu farkuista ja yläosasta, ja farkkujen kanssa sopii mikä tahansa. Siinä suhteessa kapselin muodostaminen ei vaikuta kovin vaikealta.

Toinen askarruttava asia on se vaatteiden siirtely ja pakkaaminen. Minulla on kausivaatteet, jotka ovat laatikossa ylähyllyllä. Kesäksi pakataan pois paksut villapaidat, talvella vaihdan sinne kevyet hameet, mekot ja topit. Jos olen ymmärtänyt kapselipuvuston idean oikein, siinä olisi kuitenkin tarkoitus pitää esillä vain ne vaatekappaleet, jotka kuuluvat sen hetkiseen kapseliin. Ne kaikki muut pitäisi saada pakattua johonkin pois silmistä. En tiedä toimivatko kaikki tosiaan näin, mutta minusta vaatteiden pakkailu ja kuskailu kuulostaan hyvin epäkäytännölliseltä ja työläältä. En halua mitään vaaterekkiä makuuhuoneeseen, vaan haluan pitää kaikki vaatteet ovien takana piilossa. Ihmettelen siis, että mitä haittaa siitä olisi, jos kaikki vaatteet selkeitä kausivaatteita lukuunottamatta olisivat saatavilla?

Kolmas ongelma on se uuden ostelu. Vaikka monessa lähteessä todetaan, että kapselin voi koostaa niistä vaatteista jotka omistaa, usein voi olla tarpeen kuitenkin hankkia muutama kulmakiven virkaa toimittava vaate uuteen puvustoon. Tämähän ei rimmaa ollenkaan ostolakkoajatukseni kanssa, eikä se oikein sovi tyytymisen filosofiaankaan. Ne yksittäiset vaatteet, jotka eivät sovi kovin monen muun vaatteen kanssa ovat sellaisia, joista pitäisi epäilemättä hankkiutua eroon. Mutta kun vaatteista eroon pääseminen on niin hirveän hankalaa, käytän mieluummin kaikki loppuun, jos vain suinkin mahdollista. Toisaalta tällaisella mentaliteetilla ei varmaan saisi kasaan hirveän tiivistä kapselia.

Näitä pohdiskellessani päädyin lopulta Capslook.fin sivuilla juttuun, jonka otsikko oli Mistä tiedät, että tarvitset kapselipuvuston? Tämähän oli suora vastaus otsikon kysymykseen, ja tässä kysymykset ja vastaukseni:

  1. Laitatko illalla seuraavan päivän vaatteet valmiiksi? -En.
  2. Jos jätät vaatteiden valinnan aamuun, tuleeko aamustasi kaoottinen ja kiireinen? -Yleensä ei.
  3. Roikkuuko kaapissasi vaatteita, joissa on vielä hintalappu kiinni? –Ei. Otan yleensä kaikki vaatteet käyttöön saman tien. Siinä islantilaisessa villapaidassa saattaa olla vielä laput kiinni, mutta paidan aika on sitten, kun ulkona on noin -10°C.
  4. Tuntuuko sinusta usein, että sinulla on kaappi täynnä vaatteita, muttei mitään päällepantavaa? -Ajoittain tuntuu, mutta ei yleensä. 
  5. Tuntuuko sinusta, että vaatepyykkiä kertyy enemmän kuin muilla ihmisillä? -Minulla ei ole aavistustakaan, paljonko muilla ihmisillä kertyy pyykkiä. En usko että olen poikkeus. 
  6. Kun katsot vaatekaappiisi, saako se sinut kiristelemään hampaitasi ja muistuttaa tekemättömistä asioista? – No ei. 
  7. Tuntuuko sinusta, että tyylisi on hukassa tai että sinulla ei ole omaa tyyliä? -Ei. Selvitin tyyliasioita muutama vuosi sitten, ja olen lopputulokseen tyytyväinen. 
  8. Haluaisitko käyttää vähemmän aikaa arkisin asujen valitsemiseen? -Mahdollisesti. Ajoittain iskee sellainen ”mitä oikein päälle” -jumitus, mutta useimpina arkiaamuina vedän farkut jalkaan ja valitsen säähän sopivan yläosan. 

Koska en vastannut yhteenkään kysymykseen painokkaasti KYLLÄ, teen sen johtopäätöksen, että kapselipuvusto ei hyödyttäisi minua merkittävästi. Tässä alkoi kuitenkin kiinnostaa se, mahtaako olla niin, että käytännössä jo sovellan kapselipuvustoa tietämättäni? En noudata noita tiettyjä sääntöjä, joita tuossa ylempänä jo kyseenalaistinkin. Mutta koska toisaalta kaapissani ei tunnu olevan niitä ongelmia, jotka yleensä johdattavat ihmiset kapselipuvuston ääreen, saattaa olla, että minulla ehkä onkin käytössä puvuston periaatteet. Päätin siis huvikseni kuvata päivän asut, ja viikon lopussa laskea, kuinka monta vaattetta minulla oli viikon aikana käytössä. Veikkaan, että lopulta päädyn aika paljon kapselia muistuttavaan lopputulokseen.

Onko lukijoissa kapselipuvustoa käyttäviä? Olisi kiva kuulla kokemuksia!

Toppatakissa toukokuussa

Tämä kevät on ollut niin erikoinen, etten ole uskaltanut laittaa talvivaatteita pois vaikka on jo toukokuun puoliväli. Tasan viikko sitten oli vielä niin kylmä, että villakangastakki oli todella tarpeen. Nyt näyttää vihdoin siltä, että voin tehdä perinteisen kausivaatteiden vaihdoksen kaapissa. Se onkin tervetullut liike, nimittäin kaipaan jo jotain uutta kaappiini.

Minusta kausivaatteiden vaihdoksessa on olennaista kaksi asiaa: ensinnäkin ne vaatteet, jotka menevät säilytykseen, kannattaa pestä ja kunnostaa. Toisaalta turhaa ei kannata säilöä. Tässä onkin erinomainen hetki käydä läpi talvivaatteet sillä silmällä, onko niille vielä ensi kaudella käyttöä. Minulla tämä prosessi tapahtuu itse asiassa monessa tasossa, sillä myös lastenvaatteet pitää käydä läpi samalla systeemillä.

Tällainen systemaattinen läpikäyminen pari kertaa vuodessa on kyllä hyödyllistä. Esimerkiksi kengät: kahdet hyvät jotka laitoin suoraan lenkälaatikkoon. Yhdet huonot, joiden säästämistä mietin pitkään, mutta tein lopulta tietoisen päätöksen pitää niitä vielä ensi syksyn. Ne ovat hyvät huonolla säällä, ja sellaiset on aina hyvä olla varastossa. Heitän ne pois viimeistään vuoden päästä, jolloin ne todennäköisesti hajoavat jalkaan. Yhdet nilkkurit, jotka olen saanut äidiltäni, ja jotka palautan takaisin, koska ei tullut käyttöä. Ja sitten vielä yhdet saappaat, joista vetoketju on rikki. Olin sullonut ne naulakon taakse piiloon, kun en jaksanut viedä niitä suutarille ajoissa. Epäilin, että jos en vie niitä samalle suutarille kuin edellisellä kerralla, niistä tulee tyhmän näköiset. Nyt löysin ne sieltä, ja totesin että vielä tyhmempää on pitää niitä rikkinäisinä ja käyttökelvottomina naulakon takana piilossa, kuin edes yrittää saada ne käyttökuntoon.

Villakangastakille riittää tuuletus ja harjaus, sitten sen voi panna pukupussissa talvisäilöön. Kaksi kevyempää tikkitakkia päätin tänä vuonna viedä pesulaan. Kuin huomaamatta ne ovat likaantuneet sekä sisältä että ulkoa. Molemmat takit olisi varmasti voinut pestä kotonakin. Mutta harkittuani asiaa, totesin että pesula on oikea osoite. Sille ajalle, jonka olisin käyttänyt pesutuvan varaamiseen, oikeanlaisen pesuaineen etsimiseen, tahrojen poistoon ja kuivatteluun, on nyt muutakin käyttöä. Koska en ole lopputuloksesta ihan varma muutenkaan, annan pesulan tänä vuonna hoitaa homman puolestani. Hanskat ja pipot saavat pysyä omassa laatikossaan eteisen piirongissa läpi kesän. Mutta toisessa laatikossa olevat huivit vaihdan kesäisempiin. Paksut villahuivit voi laittaa kesäksi pinon alimmaiseksi toiseen kaappiin, ja ottaa käden ulottuville kaikki ohuet kaulahuivit. Pesukoneen kautta nämäkin.

Onhan tällaisessa kausivaatevaihdoksessa jonkin verran työtä, mutta toisaalta sen ehdoton etu on tämä, että kaikki vaatteet tulee käytyä järjestelmällisesti läpi ja huollettua samalla. Syksyllä on paljon kivempaa ottaa esiin puhtaat ja siistit kamppeet. Harrastaako joku muu tällaista vaatteiden vaihtelua?

Koko koti kuntoon: eteinen

Koko koti kuntoon -projekti on hyvässä vauhdissa, mutta jos olet uusi, vielä ehtii mukaan! Nyt on käyty läpi ruokakaapit, ruokasuunnittelua sekä viime viikolla kylppäreiden kaapit. Aion ottaa seuraavaksi vuoroon eteisen.

Eteinen on tila, jonka siisteys ja järjestys vaikuttaa koko asunnon fiilikseen, koska sen läpi kuljetaan sisään. Toisaalta eteiset ovat usein sellaisia, että niistä on vaikea saada kovin viihtyisiä ja kutsuvia. Haasteena on usein ahtaat tilat ja kuitenkin pitäisi saada mahtumaan vaikka mitä. Meillä eteinen on käytävämäinen, ja sen vuoksi siitä kuljetaan läpi monta kertaa päivässä. Samassa yhteydessä sinne kertyy kaikkea ylimääräistä, jonka joku jättää kädestään piirongin päälle, penkille tai lattialle.

Oma raivauslistani sisältää seuraavaa: kesäkenkien korjaaminen talvisäilöön ja mahdollisesti syyskenkien ottaminen esiin. Sama operaatio koskee myös takkeja ja lasten ulkovaatteita. Lisäksi kohteena on erityisesti piirongin ylin laatikko, joka on sellainen ”miljoonaloota”, joka pursuilee ties mitä. Se täytyy tyhjentää ja perata kaikki roinat pois. Piirongin muut laatikot lienevät hyvällä mallilla, sillä niissä säilytetään hanskoja, huiveja ja pipoja. Käyn nekin läpi, mutta en odota niistä mitään valtavaa urakkaa. Saman piirongin päällinen kaipaa myös karsimista, siitä tulee helposti kuin sekatavarakaupan hylly, jos ei pidä varaansa.

Tiedän, että eteiset voivat olla hyvin eri kokoisia ja näköisiä. Tämä ei siis ole kovin tasapuolinen haaste, riippuen siitä asutko yksiössä vai omakotitalossa. Mutta jos olet omakotitaloasuja etkä jaksa mitään isoa hallia ruveta raivaamaan, niin keskity vaikka tuulikaappiin. Itselläni on tärkein tavoite saada eteisestä ylimääräiset roinat pois, ja kausivaateruljassi käyntiin, jotta naulakkoon tulisi tilaa. Kuka on mukana?

 

Kausimullistus

On harhaa kuvitella, että talvi vaihtuisi kevääksi ihan itsestään. Oikeasti se vaatii kaikenlaista työtä. Olen tarttunut toimeen, ja pessyt ja pakannut suurimman osan talvivaatteista laatikoihin. Saman tein talvikengille (ja nyt olen ongelmissa, sillä en omista kunnollisia välikauden kenkiä, hmph.) Tänään vein kaksi toppatakkia pesulaan. Parhaillani käyn pään sisäistä keskustelua siitä, pitäisikö luistimet teroittaa nyt, vai pystynkö hoitamaan homman syksyllä ilman stressiä. Toisin sanoen lykkäänkö vaivannäköä puolella vuodella, vai tsemppaanko ja teen nyt. Jos antaisin neuvoja jollekin toiselle, kehottaisin tekemään sen nyt. Mutta todellisuudessa laiskuus taitaa voittaa.

Oli muuten hauskaa kuunnella A Slob Comes Clean -podcastia, ja todeta että kausivaaterumbaa tanssitaan myös Texasissa. Kuka olisi uskonut! Tämä ei olekaan suomalainen ilmiö, kuten kuvittelin. Dana perusteli vaatteiden vaihtoa sillä, että lapsilla olisi kaapissa asianmukaista puettavaa, eikä kukaan yrittäisi vahingossa lähteä villapaidassa kouluun, kun ulkona on +20 astetta, tai pukeutuisi liian kevyesti kylmänä aikana. Tämä oli mielenkiintoinen näkökulma, koska itse liitän kausivaatteet nimenomaan ulkovaatteisiin ja jalkineisiin. Esimerkiksi talvikengät ovat isoja ja vievät paljon tilaa, joten minusta on aina ollut loogista siirtää ne pois eteisestä, kun käyttökausi loppuu. Mutta näköjään syitä on enemmänkin kuin olen kuvitellut.

Tuntuu myös siltä, että nyt kun aprillipäiväkin on ohitettu, voisi olla ihan hyvä hetki poistaa havut ja kanervat parvekkeelta. Tein tänä vuonna hyvän päätöksen, ja hankin joulun alla muoviset havut. Mitä te teette sellaisille keväisin? Pitäisikö ne jotenkin pestä? Jouluvalot sain sentään jo joskus maaliskuussa otettua pois. Varmaan aiheellista olisi heittää roskikseen myös se vedellä täytetty maitotölkki,joka lojuu parvekkeen lattialla, ja josta piti joskus tammikuussa tulla jäätiili. Älköön kukaan tämän tunnustuksen jälkeen koskaan kuvitelko, että meillä olisi jotenkin täydellistä. Ei ole. Olen jo hankkinut multaa parvekelaatikoita varten, mutta kesäkukkien aika taitaa tulla vasta Vapun jälkeen.

Vein kierrätysautolle vuoden aikana kertyneet paristot, energiansäästölamput ja elektroniikkaromun. Kun seurasin mitä ihmiset autoille kantoivat, elektroniikkajäte oli ehdotomasti ykkösenä. Puolessa tunnissa oli kuorma-auton lavalle kertynyt polveen asti ulottuva kerros kaikenlaisia rikkinäisiä laitteita. Meidän osuutemme oli rikkinäiset kuulokeet, rikkinäiset jouluvalot ja yksi epämääräinen härpäke, joka joskus oli ollut lelu. Kakkosena tuli ongelmajätteiden auto, jonne tänä vuonna näytti kertyvän etenkin simahtaneita sähköhammasharjoja sekä erinäisiä maaleja ynnä muita pönttöjä. Tämä HSY:n palvelu on ihan mahtava, mutta minua jää aina askarruttamaan, mitä niille jätteille tämän jälkeen tapahtuu. Mitä sille sähköromulle esimerkiksi tehdään? Täytyy ruveta selvittämään.

Kiirettä on siis pitänyt, kun on omin käsin pitänyt saada kevättä aikaiseksi. Miten teillä, onko sama meininki?

Harvemmin pestävistä vaatteista

Jatkoa edelliselle: miten usein pesette ulkovaatteita? Luin Hesarista jutun, jossa kerrottiin että tekniset ulkovaatteet (gore-tex ym.) täytyy ehdottomasti pestä ennen kuin ne laittaa kesäteloille. Tuo artikkeli on aika kattava tietopaketti vastaavien vaatteiden ominaisuuksista ja hoidosta muutenkin, kannattaa lukea jos aihe kiinnostaa. Aloin kuitenkin miettiä omia käsityksiäni. Olen ollut siinä uskossa, että teknisiä vaatteita ei pitäisi liikaa pestä, koska pesu huonontaa noita vedenpitäviä ynnä muita ominaisuuksia. Mutta kävikin ilmi, että lika huonontaa niitä myös, joten säännöllinen pesu on paikallaan.

Tästä aloin sitten pohtia ulkovaatteiden pesusykliä tarkemmin. Nyt alkaa olla se aika, kun talviset urheiluvaatteet voi pakata vähitellen odottamaan seuraavia pakkasia. Tällä kertaa kannattaakin siis pitää huolta siitä, että kaikki tulee varmasti pestyinä säilöön. Sama koskee kenkiä. Kunnon lankkaus, pohjien putsaus ja korkolappujen uusinta ja muut korjaukset kannattaa tehdä nyt keväällä. Syksyllä on kiva ottaa hyvinhoidetut kengät taas esiin.

Havahduin siihen, että huivilaatikko alkaa olla aika tunkkainen. Olen huivien suurkuluttaja, minulla on aina joku huivi mennessäni ulos. Inhoan kylmää viimaa kaulalla ja lisäksi vilustutan itseni herkästi, jos huivi unohtuu kotiin. Käytän huiveja myös ahkerasti asusteina, tuon niillä väriä ja vaihtelua yläosiin. Niinpä valikoima on kattava, mutta huomasin että pesen huivejani epäloogisen harvoin ottaen huomioon että ne ovat aina ihoa vasten ja käytän niitä tiheästi. Ehkä syy on siinä, että en yleensä uskalla laittaa niitä pesukoneeseen, vaan pesen ne käsin. Monet huivit on todella ylivärjättyjä, ja niistä lähtee väriä vielä useammankin pesun jälkeen, joten en voi laittaa niitä pesukoneeseen muun pyykin sekaan. Toisaalta pelkään, että ohuisiin huiveihin tulee sellaisia ”langanvetoja”, joten yritän pestä ne hellävaraisesti käsin.

Totesin kuitenkin, että nyt on otettava koko varasto käsittelyyn. Silloin kun oma nenäkin alkaa haistaa ettei tuoksu ole enää kovin tuore, lienee korkea aika toimia. Päätin ottaa viikonloppuna urakaksi käydä jokaisen huivin läpi, pestä kaikki likaiset ja tuulettaa isot villapashminat kunnolla. Sama käsittely odottaa pipoja ja sormikkaita. Samalla pistän talviset takit ja saappaat kesäteloille. Onhan nyt jo huhtikuu, tuskin tässä mitään takatalvea enää tulee.

Onko teillä kausisäilytyssysteemiä? Muistatteko hoitaa kaikkia vaatteita yhtä tiheästi? Ja onko kukaan muu erehtynyt tuossa teknisten vaatteiden hoitamisessa?

Vaatekorjausten tehtävälista

Tuumasta toimeen. Listaan tänne itsellenikin muistutukseksi mitä kaikkea vaatepuolella pitäisi fiksailla.

  1. Untuvatakin haku pesulasta ja säilöminen vintille
  2. Talvikengät suutarilta ja pahvilaatikkoon ylähyllylle
  3. Kevyempien kenkien ottaminen esille, ja huolto tarpeen mukaan
  4. Pipon vuorin korjaaminen, ja sitten pipo pesukoneeseen
  5. Eniten käytössä olleiden kaulahuivien pesu
  6. Villapaitojen ja neulemekkojen kevät huolto, siirretään paksuimmat ylähyllylle
  7. Pukukorujen korjaamista. Yksi rannekoru ja kaksi kaulakorua olisivat ihana saada jälleen käyttöön, mutta ensimmäinen tarvitsee uutta kuminauhaa, ja jälkimmäiset siimaa ja nahkaisen nyörin. Ne kaikki pitää hankkia jostain.
  8. Jatkoa vaatekaapin karsimiselle
  9. (Lastenvaatteille sama ruljanssi)

Jos nuo kaikki saan tehtyä, vaatetilanne paranee merkittävästi. Erityisesti harmittelen noiden korujen tilaa, haluaisin käyttää korujani mutta kun ne ovat rikki… Kaikki korjattavissa, mutta se vaatii vaivannäköä.

Tuo kohta 8 on myös kiinnostava. Olen pikkuhiljaa sovitellut kesävaatteitani ja poistolistalle on päätynyt lisää kamaa. Tänään saan käyttööni sellaisen nypynpoistajan. Testaan sen tehoa muutamaan villapaitaan, ja päätän niiden kohtalosta testin jälkeen. Päätin että tämän viikonlopun aikana kasaan kierrätyskassin täyteen sellaista, mitä en enää pidä enkä jaksa myydä, ja vien säkin laatikkoon heti maanantaina. Sitten kuvaan mahdollisimman monta myyntiin menevää vaatetta, jotta voin ladata niitä nettikirppikselle. Tällä tavalla saan toivottavasti edelleen lisää tilaa vaatekaappiin, niin että voin hieman uudistaa sen sisältöä kevään ja kesän mittaan.

Vaatteita tulee ja vaatteita menee

Viime aikoina vaatekaapissa on näkynyt liikettä. Olen koko talven mennyt todella niukalla varastolla (tyyliin yhdet farkut ja 6 t-paitaa), mutta nyt kevään tullen olen alkanut kaivata sekä kevyempiä vaatteita, että ihan vaan vaihtelua.

Ostin hullujen päivien verkkokaupasta itselleni kaksi paitaa. Niistä toinen oli aivan loistava, mutta toisen lahjoitin sovituksen jälkeen eteenpäin. Toisaalta otin vastaan erään toiselle henkilölle sattuneen virheostoksen, joten kaapissa on lopulta kaksi uutta ja kivaa vaatetta. Laskujeni mukaan uusia vaatteita vuoden alusta lähtien on siis 3 paitaa, 1 hame ja 1 huivi. Luulisin.

Tänään puolestaan lahjoitin kaksi vanhaa mekkoani uudelle omistajalle. Toinen oli paljon pidossa ollut luottomekko, joka vaan nyt pidemmän tauon jälkeen tuntui väärän väriseltä, eikä materiaalikaan miellyttänyt enää. Toinen taas oli klassinen virheostos, merkkivaate jota olin pitänyt mahdollisesti kerran tai pari. Malli ja leikkaus eivät vain lopulta näyttäneet siltä kuin olin alunperin kuvitellut. Molemmat saivat hyvän jatkoajan uudessa osoitteessa, ja minä sain lisää tilaa kaappiin. Kaapissa on muitakin vaatteita, joista lienee aika hankkiutua vihdoin eroon, joten lisää harvennusta on luvassa.

Pitkästä aikaa tekee mieli hankkia uusia vaatteita. Minulla on tapana käyttää monet vaatteet aivan loppuun saakka, ja nyt vaikuttaa siltä että kesän kynnyksellä on hankittava uutta. Se on yllättäen aika hauska ajatus, mutta toisaalta en kestä sellaista päämäärätöntä kaupassa haahuilua tavoitteena löytää ”jotain kivaa”. Täytyy siis tehdä ostoslista. Muutenkin on sellainen fiilis, että pitäisi tehdä oikein kunnon inventaario pitkästä aikaa, ja uusia kulahtaneita vaatteita ja asusteita. Jotenkin tuntuu, että kaapeissa on aika paljon sellaista, mikä vaatisi pientä korjaamista tai pesulassa käyttämistä tai jotain vastaavaa.

Nyt on muuten hyvä hetki laittaa talvivaatteita kesäteloille ja ottaa esiin säilytyksessä olleita. Yhdet kengät ovat menossa suutarille, sitten ylähyllylle; untuvatakki on matkalla pesulaan ja neuleita olen alkanut pestä talven jäljiltä. Pitäisi varmaan ottaa joku vaatteiden huollon teemaviikko, ja tehdä kaikki toimenpiteet kerralla.

Onko teillä tapana laittaa vaatteita säilytykseen keväisin? Millaisia huoltotoimenpiteitä siihen kuuluu?

Ketjureaktio

Olen ruvennut testaamaan, miten KonMari-metodilla viikatut vaatteet toimivat vaatekaapissa. Kirjoitan tästä myöhemmin lisää, mutta ideana on siis järjestää vaatteet riveihin pinojen sijasta. Tätä varten tyhjensin pari päivää sitten vaatekaapin vetolaatikoita järjestääkseni ne uudestaan. Järjestämisestä seurasi muitakin havaintoja.

Tajusin, että säilyttelen ihan turhia vaatteita parhailla paikoilla. Otetaan esimerkiksi sukat: minulla oli kaksi rautalankakoria varattu sukille. Niissä oli nilkkasukkia, urheilusukkia, villasukkia sekä monenlaisia sukkahousuja. Oli kuitenkin fiksua tyhjentää sisältö lattialle ja tarkastella mitä kaikkea kaapissa säilöinkään. Tarkoitus ei ollut varsinaisesti ”kondota” niiden sisältöä, mutta sitäkin tuli hieman tehtyä. Poistin nimittäin muutamat sukat, jotka ehdottomasti eivät ilahduttaneet millään tavalla, vaan sen sijaan aiheuttivat inhonväristyksiä. (Syynä oli materiaali, en siedä tietyn tuntuisia tekstiilejä, ja näitä olin hautonut siellä ”varasukkina”. No, nyt ei ole enää varasukkia.)

Suurin ahaa-elämys tuli kuitenkin siitä, että säilytin koreissa paljon vaatteita, joita en koskaan käytä. Toisessa korissa oli esimerkiksi noin 10 paria villasukkia. Käytän tietenkin villasukkia säännöllisesti, mutta ei ole mitään tarvetta noin monelle parille. Kun huomasin tämän, jätin koriin kaksi paria (yhdelläkin pärjäisi, voi olla että poistan vielä toisen parin) ja loput siirsin kausisäilytyslaatikkoon. Nyt voisi tietysti kysyä miksen suoraan laittanut niitä pois. En halua luopua niistä, koska villasukat ovat käyttötavaraa, joka jossain vaiheessa kuluu loppuun. Minulla on riittävästi varasukkia loppuiäksi. Toisekseen ne ovat lähes kaikki jonkun rakkaan ihmisen neulomia, joten sellaisia ei heitetä pois muutenkaan.

Sitten siirsin urheilusukat urheiluvaatteiden kanssa samaan paikkaan. Näillä toimenpiteillä sekä pienellä uudelleen viikkaamisella sain supistettua sukkamäärän sellaiseksi, että kaikki mahtuu yhteen laatikkoon. Kaapista vapautui siis kokonainen vetolaatikko jollekin muulle. Havaitsin muiden laatikoiden kohdalla samaa ilmiötä, mutta en vielä ruvennut karsimaan sen kummemmin, koska garderoobi on muutostilassa muutenkin sekä vuodenajan vaihtumisen että oman koon muutosten vuoksi. Bongasin kuitenkin monia paitoja, jotka ovat luultavasti tulleet tiensä päähän. Siirtämällä vähänkäytettyjä tai peräti tarpeettomia vaatteita pois saan kaappiin paljon tilaa niille vaatteille, joita oikeasti jatkuvasti käytän.

Täytyy antaa piste Marielle. Kaikki läjään lattialle ja sitten jokainen esine yksitellen käteen tuntui toimivan yllättävän hyvin. Se käteen noukkiminen paljasti nimittäin myös sen, mitä ehdottomasti EI halua enää säilyttää. Suosittelen joskus järjestämään (vaate)kaappia uudestaan, vaikkei siihen olisikaan erityistä syytä. Sillä saattaa olla hyödyllisiä seurauksia siitä huolimatta.