Tein taannoin instatililläni pienen äänestyksen. Kysyin, onko tämä teidän mielestänne roska:
Tämä on niin siisti että eihän tällaista voi laittaa roskiin!
Lopputulos oli kutakuinkin tasan. Noin puolet oli sitä mieltä, että oli se roska, puolet taas piti säästämistä järkevänä. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Tällainen siisti, valkoinen pahvilaatikko on minusta aivan vastustamaton. Sitä voi käyttää vaikka mihin: askarteluun, tilanjakajana piironginlaatikossa, väliaikaisena tarjottimena, legojen lajitteluun, kaikenlaisen pikkutavaran säilyttämiseen… Ei, tämän heittäminen roskiin tuntuisi tuhlaukselta.
Sen sijaan tämä on minunkin mielestäni roska:
Tämä on melko selvästi roska, koska tämä on ruma.
Tosin tällaisiakin olen ajoittain säästänyt, mutta vähemmän. Miksi tämä laatikko ei sitten ole samalla tavalla säästämisen arvoinen, kuin tuo edellinen? Suurin syy on ulkonäkö. Säästän mieluiten niin siistejä laatikoita, että niitä voisi tosiaan käyttää päivittäisessä säilytyksessä. Rakastan Applen pakkauksia, jotka ovat laadukkaita, kauniita, kestäviä ja sopivan kokoisia. Minulla on kampauspöydän laatikossa lukuisia vanhoja puhelinten myyntikoteloita, joihin saan kätevästi lajiteltua siveltimet, huulipunat ja muut omiin lokeroihinsa. Mutta tällainen tavallinen ruskea laatikko, jossa on vielä paljon teippiä ja tarroja, ei houkuttele samalla tavalla. Tästä pystyn luopumaan aika helposti. Tosin tämäkin olisi kyllä hyvän kokoinen, mutta päätin että en kuitenkaan tarvitse sitä.
Minulla on erityinen heikkous siistien pahvilaatikoiden suhteen. Niitä pitää aina olla sopivasti varastossa, koska niitä tarvitaan säännöllisesti. En mielelläni osta säilytystä varten uusia laatikoita, ainakaan mitään muovista. Aiemmin hankin kaikenlaista tällaista esimerkiksi Ikeasta, mutta miksi ostaa uutta, kun kotiin tulee jatkuvasti täydellisesti säilytykseen kelpaavia laatikoita? Tuossa valkoisessa laatikossa oli seinäkello, jonka ostin lastenhuoneen seinälle. Tässä ruskeassa puolestaan tuli edellisen postauksen kuvassa näkyvä kosmetiikkatilaus.
Kun pelasin minimalismipeliä, raivasin nurkista pois paljon tätä jälkimmäistä ryhmää. Tavaroita, joita olin säästänyt varmuuden vuoksi, mutta joiden kohdalla tulin myöhemmin siihen tulokseen, että säästäminen ei ole tarpeen. Ehkä minussa vaikuttaa jokin historian hämäristä asti säilynyt geeni, joka ohjaa säilyttämään kaikenlaista varmuuden vuoksi. Ajattelen tätä sekä ekologisuuden että säästäväisyyden kautta: olisi tuhlausta lähteä ostamaan uutta, jos kotiin tulee vastaavaa tavaraa ilmaiseksikin. On tässä varmaan myös nollahukka-ajattelua taustalla, minulle tulee hyvä mieli kun voin käyttää jotain tavaraa luovasti uudestaan, sen sijaan että heittäisin sen pois.
Ja nyt sitten kyselen, että tiedättekö mistä puhun? Onko kenelläkään muulla pahvilaatikkohierarkiaa? Tai lajitteletteko erikseen siistit muovikassit ja paperikassit jne.?
Ps. Dokumentoin Instagramiin näitä arkisia tavarapulmia sekä kevennyksenä kauniita maisemia, seuraa jos haluat päästä mukaan äänestämään ym.
Kissojen mielestä kumpikin laatikko tarpeellinen ja aarre!
Asuuko sinun luona sellaisia Maru-kissan sukulaisia, jotka tunkevat itsensä mielellään kaikenlaisiin laatikoihin, pieniin ja suuriin? 🙂
Voi, jotakuinkin kaikki kissat on hupsuina laatikoihin (ja laukkuihin)! Syytä ei tiedetä.
Säästän ja kierrätän lahjakassit. Pahvilaatikoitakin on varastossa, tosin välillä vien niitä keräykseen. Laatikon jakajina toimivat hyvin marjojen mukana tulevat ”muovilaatikot” ne voi pestä ja kierrättää. 😁
Säästän myös hedelmien mukana tulevia muovilaatikoita. En kaikkia, mutta niitä on aina muutama pestynä varmuuden vuoksi. MAailma on täynnä hyviä säilytystarvikkeita!
Vielä puoli vuotta sitten olisin vastannut tuohon että ei todellakaan ole roska, vaan säästettävä… (eli todellakin on pahvilaatikkohierarkia!) mutta loppukesästä muutimme ensi kertaa 15 vuoteen, ja jouduin käymään läpi kilokaupalla säästämiäni laatikoita, paperikasseja, kankaanpaloja, tuunausta ja korjaamista odottelevia asioita, ja oli vain myönnettävä etteivät aika ja energia tule riittämään niiden hyötykäyttöön tässä elämässä. Nyt yritän jo heti tehdä päätöksen säästämisestä/poistamisesta realistisesti, mutta eihän se helppoa ole, kun haluaa kierrättää ja elää ekologisesti, ja samalla haluaa välttää himohamstraamisen. (Sukurasitetta myös, mummuni kuoltua käsissämme oli mm. parsittuja muovikasseja! Äitini on vähän tsempannut, ja nyt minä osaltani.)
Minulla on tietty tila varattu näille, ja sitä ei saa ylittää. TÄllä lailla yritän pitää säästettävien määrää hallinnassa.
Olen aina säästänyt siistit muovi/paperikassit, laatikot, lahjakassit yms. juuri samasta syystä ja lisäksi tavallisia pahvilaatikoita ym. pakkausmateriaalia varsinkin silloin kun myin enemmän vaatetta ym. netissä. Nyt ei ole enää myytävää niin on vain pari varalla. 🙂
Ja meillähän kissojen pedit (ja niiden mielestä oikein hyvät) on vanhoja pahvilaatikoita, joissa pehmusteena vanhoja tyynyjä, pyyhkeitä ym. 🙂
Käyn säännöllisesti varastot läpi, että ne ei pääse kertymään. Kohtuus kaikessa, mutta minusta on vain turhaa ostaa pakkausmateriaalia, lahjakasseja ym kun sitä kuitenkin tulee ilmaiseksikin ja ovat täysin käyttökelposia juuri omiin tarpeisiin. Monesti säästyy myös aikaa ja hermoja, kun ei tarvitse lähteä ostoksille vaan tarvittava löytyy kotoa. Tässä vaan täytyy oppia, ettei varastoista tule itselle ongelma vaan ne pysyvät järkevän kokoisina.
Joskus joku saksalainen verkkokauppa lähetti mieheni tilaamat tavarat (ehkä jotain varaosia tms) kierrätetyssä pahvilaatikossa, mutta tätä ei taida harrastaa kuin pienet liikkeet. Toki palautukset saa laittaa jo tulleessa laatikossa/muovispussissa mikä on jotain sekin.
Minäkin ostan todella harvoin lahjakasseja tms. koska niitä tosiaan tulee riittävästi ilmaiseksikin. Kaikki nämä ilmaiseksi saadut lahjakassit vievät itse asiassa aika paljon tilaa, mutta en ole niitä ruvennut karsimaan, koska käyttöä löytyy koko ajan. Sitten on tietysti erikseen vielä jouluaiheiset materiaalit 😀
Nuo molemmat voivat olla roskia tai sitten ei. Valkoisen laatikon voi käyttää hyvällä mielikuvituksella vaikka mihin ja ruskean voi käyttää esimerkiksi postittamiseen tai askarrella siitä jotain. Oleellista minusta on se, että ei säilö vain säilömisen takia. Minä kerään etenkin syksyllä laatikoita, joihin voin pakata vaikka joululahjoja . Nytkin otin pari harmaata kenkälaatikkoa talteen, sillä niissä oli vain pienet tekstit, jotka aion peittää ja laittaa lahjanarun ympärille. En tarvitse paperia ja lahjansaaja voi kierrättää laatikon. Tuollaisia ruskeita säästän enää harvoin .sillä lähikaupasta saa niitä helposti, jos tarvitsee esimerkiksi postittaa jotakin. Säästän kaikki kivat paperikassit ja huonommat kierrätän heti jätepusseina. Minulla on laatikot paperi- ja lahjakasseille ja toistaiseksi tila on riittänyt hyvin. Nyt olen lisäksi säästänyt silkkipaperia. Rytistin sen kunnolla ennen kuin paketoin siihen lahjan ja paperinarua ympärille ja voi että kun tuli kaunis. Yritän tänä jouluna pakata kaikki lahjat jotenkin kierrätysjuttuihin. Saa nähdä onnistunko?
Minäkin säästän silkkipaperia, jos on oikein siisti. Tästä materiaalien hierarkiasta ja järjestyksestä pitää tehdä oikein oma postaus, tässä on selvästi ainesta pidempäänkin tekstiin. Selvästi en myöskään ole ainoa, joka tätä harrastaa.
Säästän ja käytän uudelleen siistit lahjakassit. Säästän myös siistejä laatikoita, rasioita ja kuplamuovikuoria/postituslaatikoita, koska näitä tarvitsee säännöllisesti tavaroiden järjestelyyn, pakkaamiseen tai lähettämiseen. Minulla on jemma postitusjutuille ja pikkurasioille yhdessä lipaston vetolaatikossa, ja jos se alkaa täyttyä, heitän jotakin pois. Isompia laatikoita olen jemmannut aina muutamia sisäkkäin yläkerran sivukkaan nurkkaan, ja heitän myös sieltä pois jos näyttää siltä, että laatikoita alkaa kertyä, mutta aika hyvin nämä kiertää käyttöön ja myöhemmin kierrätykseen.
Minulla itse asiassa suurin ongelma on sellaiset minikokoiset rasiat ja pussukat. Sellaiset, missä on ollut joku koru tai muu pikkuinen asia. Niitä minulla on hirveästi tallessa, enkä vielä ole keksinyt mihin ne käyttäisin. Näitä täytyisi kyllä varmaan karsia.
Minulla on kyllä käytössä iso määrä tietynmallisia ja muutaman kokoisia muovirasioita. En säästä mitä tahansa rasioita, vaan sellaisia, jotka ovat pinottavia. Niillä on paikka yhdessä keittiön isossa alalaatikossa. Välillä kasa nousee yli laatikon laidan – silloin poistan liiat – ja välillä kasa taas hupenee uhkaavasti. Tietyt suorakulmaiset malit soveltuvat hyvin keittiökäyttöön, mutta myös muissa huoneissa kaikenlaiseen pikkutavaran järjestelyyn ison vetolaatikon sisällä. Soikeat jäätelörasiat tai pienemmät salaattirasiat ovat keittiökäytössä varsinkin salaattiainesten käsittelyssä. tai varsinaisten aterioidenkin esivalmistelussa. Kun tekee reiät pohjan reunaan, panee vähän multaan, ne ovat kannellisina mainioita pienoiskasvihuoneita yrttien idätykseen (herne, krassi, ruohoa kissalle ym). Mustat soikeat lautaset ovat hyvin monikäyttöisiä, mm. ruoanlaiton välineiden alustoina, kauhat ym, jopa kukkapurkkien alla. Ja lapset ottavat jo ihan vaistomaiselti tällaisen lautasen mukaan kun kähtevät olohuoneen sohvalle herkuttelemaan eskimo-puikkojaan. Inhoan sekalaisen kokoisia ja mallisia, jotka vievät hirveästi tilaa, kun eivät pinoudu. Pois sellaiset! Muutama hyvin toimivaksi koettu malli riittää. Muovirasiat ovat tulleet ilmaisina kylkiäisinä, kyllä niitä kannattaa käyttää niin kauan kuin ovat kunnossa. Jonkin verran minullakin on matalia pahvitarjottimia, mm. paperien alustana, etteivät leviä ympäriinsä. Niin ja ne kännykotelot ovat kyllä kauniita…
Applen kännykkökotelot ovat vastustamattomia. Minusta sellaisen heittäminen roskiin hirveää tuhlausta. Pinottavuus on hyvä pointti. Minäkin säästän etupäässä pinottavia, mutta joskus joukkoon eksyy joku oudon muotoinen, ja se kyllä yleensä sotkeekin koko säilytyssysteemin.