Kosmetiikkaurputusta

Julkaistu , kirjoittanut
5

Kävin kampaajalla, joka kehui kovasti uusia hiusöljyjä. Ne tuntuvat nyt olevan muodissa, sillä olen törmännyt aiheeseen parissa kauneusblogissakin. Hiukseni ovat latvoista kuivat, joten öljyt kiinnostavat kovasti. Olinkin iloinen kun kampaaja antoi näytteen mukaani. Näytepullon mukana tulleessa mainoksessa kehuttiin, miten tuote sisältää viittä erilaista kasviöljyä, ja mitä kaikkea hienoa ne saavat aikaiseksi. Myös kampaaja oli tuotteesta innoissaan, ja kehotti vielä hieromaan käsiin loput öljystä, jos kaikki ei imeydy hiuksiin.

Onko vaikea arvata miten tämä tarina jatkuu? Kotona aloin tutkia inci-listaa tarkemmin. En todellakaan ole spesialisti, enkä tunnistanut läheskään kaikkia ainesosia. Ymmärsin kuitenkin vaivatta sen verran, että ykkösenä oli silikoni, sen jälkeen joukko muita aineita, jonka jälkeen ne luvatut öljyt tulivat siellä listan häntäpäässä juuri ennen parfyymia. Toisin sanoen ”hiusöljy” sisältää kyllä öljyjäkin, mutta eniten siinä on kuitenkin silikonia.

En ota kantaa siihen, ovatko silikonit haitallisia vai eivät. Kyse on periaatteesta – jos tuotetta markkinoidaan kasviöljynä, soisin sen todella myös olevan sitä. Entäpä tämä: olen pitänyt kampaajia asiantuntijoina hiustuotteiden osalta, mutta nyt kävi ilmi ettei asia olekaan niin yksinkertainen. Kehotus hieroa tuotetta käsiin tuntui inci-listan luettuani jokseenkin oudolta. Päättelin, ettei kampaaja tahallaan johtanut minua harhaan, vaan hän vain toistaa L’Orealin (tai jonkun muun) myyntikonsultin puheita. Veikkaisin, ettei kampaaja ollut ainesosia kovin tarkasti tutkinut. Itselläni on vain auttavat tiedot kosmetiikan ainesosista, mutta nekin riittivät kyseenalaistamaan ”asiantuntijan” neuvot.

Tästä päästään jälleen luonnonkosmetiikkaan. Sen hyvä puoli on, että purkissa on sitä mitä siinä sanotaankin olevan. Huono puoli taas liittyy edelliseen postaukseen – luonnonkosmetiikassa on usein erittäin vahva tuoksu, joka läheskään aina ei miellytä minua. Olen kokeillut Madaraa, Laveraa, Weledaa sekä Dr.Hauschkaa. Täysin miellyttävä tuoksu on tähän asti ollut vain Dr.Hauschkan ruusuvoiteessa. Kaikissa muissa tuoksu on ollut minun makuuni enemmän tai vähemmän outo, sekä useimmiten liian voimakas. Normikosmetiikka ei välttämättä vastaa sisällöltään sitä mitä haluaisin, mutta se kieltämättä tuoksuu hyvältä.

Aion pikapuolin suunnata alan liikkeeseen tutustumaan tarkemmin luonnonkosmetiikan valikoimiin. Tarkoitus on hankkia sieltä todellista hiusöljyä, sekä toivottavasti löydän myös muutamia kosmetiikkatuotteita, jotka miellyttäisivät sekä koostumuksen että tuoksun puolesta. Vinkkejä kokeneemmilta luonnonkosmetiikan harrastajilta otetaan myös ilolla vastaan!

Miksi järjestys ei pysy?

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Mistä sitä sotkua syntyy? Olen aina pohtinut tätä kysymystä. Miksi joku huone tai tila joka on siivottu, ei pysy järjestyksessä kovin kauan? Ymmärrän, että tietenkin se johtuu siitä, että tavaroita laitetaan väärille paikoille tai niitä ei palauteta takaisin omalle paikalleen, mutta MIKSI näin tapahtuu? Siitä huolimatta, että tavoitteena on siisti koti.

Lauantaina pidettyjen juhlien seurauksena meillä oli sunnuntaina hyvin siistiä. Mitä nyt laseja ja tyhjiä pulloja ja murusia lattialla, mutta yleisvaikutelma oli todella siisti. Eikä ihmekään, sillä olinhan koko kuluneen viikon jynssännyt ja järjestänyt erittäin systemaattisesti. Mutta jo nyt, alle viikko juhlien jälkeen tasot alkavat täyttyä ja tahroja ilmestyy kuin tyhjästä.

Olenkin nyt päättänyt tietoisesti tarkkailla omaa käytöstäni, ja yrittää selvittää missä tilanteissa järjestys menee sekaisin. Oletan että viikon syväanalyysi paljastaa, missä menee pieleen. Raportoin kyllä havainnoistani.

Ensimmäisen tein eilen: tomaatti putosi keittiön lattialle, siihen tuli tahra. Totesin siinä, että jaaha, tämä pitäisi varmaan pyyhkiä, mutta en kuitenkaan pyyhkinyt. Luin juuri blogia, jossa äiti huokaili milloin lapset kasvavat niin isoiksi, ettei pöydän alta tarvitse pyyhkiä joka ruokailun jälkeen. Tämän mentaliteetin puuttuminen saattaa selittää sotkuja. Minä pyyhin yleensä vasta siinä vaiheessa, kun sotku käy sietämättömäksi, mikä ei siis tapahdu vielä yhden ruokailun jälkeen…

Tuoksuva koti

Julkaistu , kirjoittanut
8

Asuessani USAssa kävi selväksi, että amerikkalaiset rakastavat hajustaa kotiaan. Kaikessa oli jokin tuoksu: pesuaineisssa, puhdistusaineissa, kynttilöissä, kosmetiikassa ja kutakuinkin kaikessa mahdollisessa. Esimerkiksi pyykinpesussa tuntui olennaisinta olevan se, että vaatteisiin tarttuisi prosessissa mahdollisimman vahva, teollinen haju. Pesuaineet olivat hajustettuja, huuhteluaineet samoin, ja kaiken kruunasi kuivausrumpuun laitettava liina, jonka tehtävä oli poistaa sähköisyyttä – ja hajustaa vaatteita.

Tämä tuoksujen kakofonia hämmensi aluksi pohjoismaiseen neutraaliuuteen tottunutta ihmistä. Itse kun olen aina pyrkinyt siihen, ettei pyykki tuoksuisi yhtään miltään. Valitsen kaikessa tuoksuttoman vaihtoehdon. En ole koskaan käyttänyt tuoksukynttilöitä (enkä paljon muitakaan), en suitsukkeita enkä huonetuoksuja. Kerran ostin vessaan sellaisen pussukan, jossa oli jotain tuoksupalleroita sisällä, mutta eipä sitä juuri huomannut. Ainoa poikkeus on sellaiset vanhanaikaiset laventelipussukat liinavaatekaapissa. Niitä on joskus ollut, mutta niissä on sisällä vain kuivattua laventelia, ei mitään teollista.

Luulen, että tuoksuasiat ovat pitkälti maku- ja mielikuvakysymyksiä. Esimerkiksi amerikkalaiset selvästi pitävät voimakkaan hajuisia pesuaineita raikkaina, kun taas minusta sama haju on tunkkainen. Olen pitänyt monissa tuotteissa hajua lähinnä välttämättömänä pahana, kunnes olen löytänyt joko hajuttoman tai hyväntuoksuisen version. Hyvä esimerkki on WC:n pesuaine, joiden hajua olen aina inhonnut merkistä riippumatta, kunnes ostin Methodia, jossa olikin yllättäen aivan miellyttävä haju. Luulen, että sama ilmiö tulee vastaan muissakin pesuaineissa, kunhan vähitellen siirryn luontaistuotteiden käyttäjäksi.

Luin Gretchen Rubinin kirjan Happier at Home, joka on jatkoa ensimmäiselle onnellisuus-kirjalle. Siinä hän keskittyy nimenomaan kodin piiriin, ja pyrkii mm. tekemään omasta kodistaan mahdollisimman viihtyisän. Kirjailija innostuu hurjasti huonetuoksuista, hankkii niitä kotiinsa kymmenittäin ja tekee niistä lopulta suoranaisen asetelman kauniin tarjottimen päälle. Luin juttua silmät pyöreinä. Tavallaan ymmärrän tuoksujen houkutuksen, mutta samalla en voisi olla miettimättä, millä kemikaaleilla esimerkiksi kasteisen niityn tai pikkuleipien tuoksu olisi saatu aikaiseksi. Niinpä tyydyn tuulettamaan säännöllisesti, ja lähinnä poistamaan epätoivottuja hajuja soodalla, jos niitä ilmenee.

Luin silti äskettäin jostakin, että Suomeenkin on vähitellen rantautumassa tuoksusisustaminen. Jos laitatte sanan hakukoneeseen, käy ilmi että ainakin eräs suuri hajustevalmistaja yrittää lanseerata ilmiötä meillekin. En kiellä, etteivätkö tuoksut vaikuttaisi vahvasti alitajuntaamme. Mutta silti ajatus keinotekoisista tuoksuista tuntuu vieraalta. Laitan mieluummin ruusuja maljakkoon ja kuivaan pyykin ulkona narulla, jos tahdon erityisen tuoksuvaa, sen sijaan että sumuttelisin ilmaan jotain keinotekoista.

Entä te? Tykkäättekö kotituoksuista? Käytättekö niitä?

Kuitukasseille käyttöä

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Ilhaduttavasti sain paljon hyviä ideoita kassien uusiokäyttöä varten. Kaikki vinkit voit lukea tämän postauksen kommenttiosastolta, mutta myös Kulutusjuhlasta löytyy hyviä ideoita. Keskustelua herätti kassien roskiin heittäminen. En halua heittää hyviä, puhtaita ja aika sileitäkin kasseja roskikseen, koska roskapusseja kertyy aina muutenkin. Mutta siinä vaiheessa kun kassi alkaa olla kovin nuhjaantunut, ne voi käyttää energiajätteen pussiksi.

Muuten näitä neuvottiin käyttämään matkalle pakatessa, erilaisina säilytyspusseina kotona, sekä pullojen, lehtien ja muun kierrätystavaran kuljettamiseen. Kaikki oikein hyviä ehdotuksia. Näitä muuten kertyy lisää ihan huomaamatta. Meillä oli lauantaina juhlat, ja sunnuntaina löysin eteisen piirongin alta lymyilemästä yhden uuden kassin. Luulenpa, että joku vieras on tuonut siinä tuliaisia ja laskenut kassin käsistään jonnekin ennen kuin ojensi lahjan isäntäväelle. Siitä kassi on potkiutunut piirongin alle ihmisten tullessa ja mennessä, josta sen sitten seuraavana päivänä löysin.

Nyt olen keksinyt niille vähän vahingossa hyvää käyttöä kotona. Minusta tuntuu, että meillä on aina tavaroita ja kirjoja lainassa, jotka odottavat palauttamista oikealle omistajalle. Tai sitten on muuten vaan tavaroita, jotka on luvattu jollekulle, kun vaan muistaisi ottaa ne mukaan. Keksin laittaa palautettavat tavarat omiin kasseihinsa, ja työhuoneen seinälle roikkumaan. Sitten kun oikea henkilö tulee kylään tai on itse lähdössä, voi napata oikean kassin mukaan ja kaikki palautettavat ja vietävät tavarat tulevat kerralla mukaan. Yksiväriset kassit ovat siistejä kuljettaa mukana ja siistejä säilyttää kotona esillä. Olen ideaan oikein tyytyväinen!

Tämä uusi kassisysteemi ratkaisee myös säilytysongelman. On nimittäin vaikea keksiä hyvää paikkaa tavaralle, joka on lähdössä kotoa pois. Sen pitäisi olla näkyvillä että sen muistaa, mutta toisaalta näkyvillä tarkoittaa siis jonkun hyllyn tai pöydän päällä esillä – eikä se ole kovin siisti ratkaisu. Kun kassit vielä merkitsee nimilapulla, voi lähteissä tarkistaa vain, oliko jotain tavaraa odottamassa, ja napata kaikki valmiiksi pakattuna mukaan. Voittajaratkaisu, jos minulta kysytään!

Viikon vinkit 24/2013: kylpyhuoneteema

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Blogi on viettänyt hiljaisempaa eloa tämän viikon, johtuen siitä että olen järjestänyt juhlia, jotka olivat eilen. Nyt juhlat ovat ohi, olo väsynyt mutta euforinen ja keittiössä hirveä tiski. Lähden tästä palauttamaan lainatuoleja takaisin naapuriin, mutta tässä kuitenkin tämän viikon vinkit.

Tällä viikolla linkeissä on kylppäriteema. Talouselämässä listattiin Isännöintiliiton ohjeet siitä, miten kylpyhuone kuuluisi siivota: muistatko putsata lattiakaivon ja ilmanvaihtoventtiilit säännöllisesti?

Mikäli viemärinpuhdistusaine on lopussa ja viemäri tukossa, ratkaisu saattaa löytyä ruokakaapista. Ihmeaineet ovat etikka ja sooda. (MTV3)

Viimeisenä vinkki sokeritoukkien häätämiseen. Toukat ovat mielestäni äärimmäisen ällöttäviä, eikä tilannetta hirveästi auta se, että ne ovat vaarattomia. Sokeritoukat viihtyvät kosteassa, joten kuivaaminen ja tuuletus kannattaa. (MTV3)

 

Hyvin suunniteltu on hyvin suunniteltu

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Uusimmassa Irti turhasta -podcastissa jatkamme siitä mihin viimeksi jäätiin. Tällä kertaa keskitytään suunnitteluun ja suunnitelmien tekemiseen. Aika paljon puhutaan myös juhlien järjestämisestä, sillä mitä isommat juhlat, sitä paremmin ne kannattaa suunnitella.

Tämä on yksi lempiaiheistani, koska rakastan suunnitelmien tekemistä. Toisin kuin Katri, joka nauttii siitä ettei koskaan voi tietää mitä tapahtuu, minä tykkään siitä, että tiedän varsin tarkasti miten asiat menevät.

Kiitos muuten kaikista hyvistä kierrätysvinkeistä, joita olen saanut edelliseen postaukseen! Palaan niihin pikapuoliin.

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Kassiaarre

Julkaistu , kirjoittanut
18

Komeroa raivatessa vastaan tuli sinne sun tänne tungettuja kuitukasseja. Niitä sellaisia ohuita, kangasmaisesta materiaalista tehtyjä kasseja, joita esimerkiksi monet firmat käyttävät. En tiedä miksi niitä oli meille kertynyt, mutta lopulta laskin niitä 19 kappaletta. Olin jemmannut niitä kaikenlaisiin koloihin, toistensa sisään ja ympäriinsä, mutta raivauksen yhteydessä niputin ne siististi yhteen paikkaan.

Raivauksen ohessa löytyi kasseja muutenkin vähän joka lähtöön. Perinteisiä kangaskasseja oli muutamia, sitten oli tyynykasseja (niitä muovisia, vetoketjullisia, joissa tyynyt myydään) sekä lisäksi tukevampia muovikasseja, siis sellaisia joissa oli kunnon kangaskahvat, muotoillut pohjat ja joiden materiaali on paksua ja kestävää. Kangaskasseille on käyttöä, ja ne voi kätevästi heittää pesukoneeseen käytön jälkeen. Mutta noille muille on hankalampi keksiä uutta käyttöä.

Etenkin mietin kuitukasseja. Ne ovat puhtaita, melko sileitä ja täysin käyttökelpoisia. Kysymys kuuluu mitä niillä voisi tehdä? Kauppakassiksi ne ovat liian heppoisia ja pieniä. Tällä hetkellä ei myöskään ole mitään erityistä säilyteltävää, johon niitä voisi käyttää. En viitsi heittää roskiin täysin käyttökelpoista tavaraa, joten ideoin muutamia uusia käyttötapoja:

  • Voisiko joulahjat paketoida kasseihin? Väri oli useimmissa tumman vihreä, ilman tekstejä. Jos sitoisi punaista nauhaa päälle? Ei perinteinen, mutta mahdollisesti toimiva ja hauskannäköinen ratkaisu.
  • Kenkäpussiksi silloin, kun ulkokengät pitää jättää narikkaan esim. juhlissa.
  • Varakassiksi matkalle mukaan. Huono puoli on materiaalin heppoisuus, hyvä puoli keveys ja siisteys.
  • Minkä tahansa tavaran kuljettaminen silloin, kun ei halua käyttää muovikassia.

Tuleeko teille muita hyviä ideoita? Miten olette uusiokäyttäneet kuitukasseja?

Viikon vinkit 23/2013: Irti turhasta ja pari linkkiä

Julkaistu , kirjoittanut
9

Irti turhasta -podcast on vihdoin netissä. Se löytyy tämän postauksen lopusta, taikka omilta nettisivuiltaan. Puhumme tällä kertaa tavoitteista – ja tällä kertaa minä sain ahaa-elämyksen. En ollut aiemmin tajunnutkaan, että tavoitteita voi todella erilaisia. Se mikä ketäkin motivoi voi vaihdella paljonkin.

Sitten varsinaisiin linkkeihin. Kesän tullen organisoimiseen liittyvät artikkelit selvästi taas vähentyvät. Ilmeisesti ihmisten oletetaan saaneen kevätsiivouksensa päätökseen kesäkuuhun mennessä. Pari kiinnostavaa linkkiä kuitenkin:

Olen hyvin kiinnostunut luonnonkosmetiikasta, mutta on tiettyjä tuotteita, joissa uskon perinteisiin kemikaaleihin. Yksi näistä on hammastahnat – en vain luota siihen, että ilman fluoria olisi mahdollista tehdä reikiintymistä estävää hammastahnaa. Tälle epäilylle saan tukea Kuluttaja-lehden testistä, jossa parhaiten pärjäsi – Pepsodent. Kallein ja ”luonnollisin” tuote jäi viimeiseksi. Pitää käydä ostamassa lehti, jotta pääsen tutustumaan testiin tarkemmin, mutta Luomulakko-blogi referoi testin aika kattavasti, joskin kärjekkäästi.

Savon Sanomissa on pikku-uutinen, jonka mukaan uusissakin suomalaisissa kodeissa on liian vähän säilytystilaa. Samalla todetaan, ettei tavaran määrä näytä olevan vähenemään päin, joten asuntotuotannon olisi parempi ruveta sopeutumaan tilanteeseen. Sitten on tietysti mahdollista yrittää sopeutua asuntoonsa, ja kaikesta huolimatta vähentää tavaraa…

Podcast: Play in new window | Download

Subscribe: RSS

Mitä kaikkea lähti

Julkaistu , kirjoittanut
Vastaa

Eilen tuntui, että raivattavaa oli tosi vähän. Mutta oli sitä kuitenkin, kun rupeaa listaamaan:

Suoraan roskiin:

  • kaksi elektroniikkaa sisältänyttä pahvipakkausta
  • epämääräisiä pieniä pahvilaatikoita
  • nauhanpätkiä ja muuta roskaa
  • iso läjä kulahtanutta kuplamuovia

Vinttiin

  • jouluvalot
  • parvekekuusen koristeet
  • pari tyhjää säilytyslaatikkoa

Johonkin muuhun uuteen säilytyspaikkaan kodissa

  • 3 uutta hammasharjaa -> kylppäriin
  • lankoja ja käsitöitä -> keksin näille ihan oman korin, joka on työhuoneen hyllyllä
  • vajaa pussi kukkamultaa -> parvekkeen säilytyslaatikkoon
  • pieni koristepullo -> annetaan pois ystävälle, joka halusi sen

Kierrätykseen (nämä ovat vielä eteisessä odottamassa viemistä)

  • läjä vaatteita
  • neljä tablettia (siis lautasten alle laitettavia). Mietin tosin vielä, josko käyttäisin näistä kaksi istuinalustana parvekkeella.

**********

Pahoittelen, että tämän viikon podcast on myöhässä! Se nauhoitettiin jo viime viikolla hyvissä ajoin, mutta editointivaiheessa ilmeni iso teknisiä ongelmia. Joudumme siis fiksaamaan sitä vielä, julkaisemme niin pian kuin mahdollista!

Operaatio raivataan komero

Julkaistu , kirjoittanut
2

Tiedättekö sen ilmiön, että johonkin kaappiin, komeroon tai lipastoon tungetaan tavaraa ensimmäiselle hyllylle, kunnes kaikki hyllynreunat ovat tikahtumaisillaan? Kun ei jaksa kurottaa ylähyllylle tai ei ole oikein varma missä jonkun tavaran paikka on, sen laskee ensimmäiselle vaakatasolle, joka tulee vastaan. Sitten tavaraa alkaa kerrostua kaikkien hyllyjen reunoille, eikä takaa enää erotu, mitä siellä on. Jossain vaiheessa etuimmaiset alkavat tipahdella omia aikojaan, koska on niin täyttä. Pudonneet tungetaan uudelleen johonkin tyhjään koloon. Tätä jatkuu, kunnes koko komero on niin hirveässä kaaoksessa, ettei kenelläkään ole enää käsitystä, mitä siellä on, mitä siellä pitäisi olla saati sitten missä minkäkin paikka on.

Raivasin eilen tällaisen kaaoksen meidän komerosta. Hylly kerrallaan otin kaiken ulos, järjestin, karsin ja laitoin takaisin paikalleen, osin uuteen järjestykseen. Parin tunnin uurastuksen jälkeen komerossa alkoi taas olla järkeä. Välillä kannattaa kyseenalaistaa omat järjestykset – voi huomata, että pari vuotta sitten keksitty systeemi ei enää palvele kovin hyvin. Siirsin esimerkiksi matkalaukun lattialta ylähyllylle – sitä on tyhjänä ihan helppo nostella, kun taas lattialta kaivaminen oli aina tosi hankalaa. Ryhmittelin tavaroita uudestaan, samantyyppiset samalle hyllylle. Joitain tavaroita siirsin komerosta muualle, esim. varahammasharjat tulevat varmaan paremmin käytetyiksi kylppärissä…

Yllättävän vähän meni roskikseen, mistä olin positiivisesti yllättynyt. Se kertoo nimittäin siitä, että säilön kaapissa etupäässä esineitä, joille uskon vielä tulevan käyttöä. Tyhjensin pari elektroniikkaa sisältänyttä pakkausta, ja laitoin pahvilaatikot roskiin. Niiden sisällä olleet ohjeet ja johdot säilöin omiin ziplock-pusseihinsa toisaalle, muiden vastaavien joukkoon. Löysin komerosta myös pussillisen kierrätyslaatikkoon meneviä vaatteita. Olin jossain vaiheessa unohtanut laittaneeni niitä tiettyyn pussiin, ja aloittanut uuden. Nuo vaatteet siis poistuvat vielä tämän viikon aikana taloudesta.

Alemmalla hyllyllä vasemmalta oikealle: kynttilät, patterit ja polttimot yms, varalamput, palohälyttimet ja takana jatkojohdot omassa korissaan. Ylähyllyllä on laatikossa lannoitteita, koristekiviä yms ja niiden vieressä maljakoita ja ruukkuja.

Alemmalla hyllyllä vasemmalta oikealle: kynttilät, patterit ja polttimot yms, varalamput, palohälyttimet ja takana jatkojohdot omassa korissaan. Ylähyllyllä on laatikossa lannoitteita, koristekiviä yms ja niiden vieressä maljakoita ja ruukkuja.

Yksi tärkeimmistä järjestyksen ylläpitämiseen vaikuttavista seikoista on irtonaisen tavaran minimointi. Sen vuoksi tein kaikkeni, jotta kaikki tavarat olisivat joko laatikossa, korissa tai pussissa. Luulen, että tämä tulee helpottamaan järjestyksen pitämistä jatkossa merkittävästi. Kaikki ilmapallot ja serpentiinit ovat nyt samassa pussissa, samoin kaikki pääsiäistilpehööri jne. Aiemmin nämä seikkailivat irrallaa pitkin hyllyjen reunoja, mutta nyt ne pysyvät siististi yhdessä paikassa.

Mikäli aiot ryhtyä samanlaiseen raivausurakkaan, suosittelen vielä yhtä asiaa: läpinäkyviä laatikoita ja pusseja. Minusta on korvaamattoman kätevää, että näen heti, mitä missäkin on. Visuaalisesti voisi ehkä olla hallitumman oloista, jos kaikki olisi yhtenäisen väristä ja siisti lappu kertoisi mitä missäkin on, mutta minun luonteellani helppous ajaa tyylikkyyden edelle tässä asiassa. Enkä ikinä jaksaisi askarrella niitä nimikylttejä, saati sitten tehdä uusia aina kun vaihdan jotain laatikosta toiseen… Järjestyksen pitäminen on muutenkin ihan tarpeeksi työlästä.