Aihearkisto: Viikon vinkit

Viikon vinkit: tavarat ja muutto, soodavinkki ja etikka huuhteluaineena

Julkaistu , kirjoittanut
24

Muutto ei ole vain muutto, vaan se paljastaa armottomasti, mitä ajattelemme tavaroistamme. Veera Kinnunen on tehnyt aiheesta mielenkiintoista tutkimusta, jonka tuloksia hän avaa tässä artikkelissa. Hän mm. tunnisti peräti 45 erilaista kanavaa, joita pitkin tavaroista hankkiudutaan eroon. Kiinnostavaa tutkimuksessa on, että eroon pääseminen ei suinkaan tarkoita aina sitä, että tavarasta todella luovuttaisiin. Se voi tarkoittaa myös sen säilyttämistä jonkun muun kotona tai jossain muussa varastossa. Tutkija tuleekin siihen tulokseen, että tavarasta on hyvin, hyvin hankalaa päästä eroon, mitä moninaisimmista syistä. Minkä me tosin kaikki täällä jo tiesimmekin! Kiintoisaa luettavaa silti, ja jos ei jaksa lukea, niin tekstin voi kuunnella myös podcastina. Linkki heti sivun alussa. (Antroblogi)

Kätevä soodavinkki, jota en tosin vielä ole itse testannut: soodalla saa lenkkareista ja muista kengistä hien hajun pois. Tietääkö joku, toimiiko tämä oikeasti? (Iltasanomat)

Minulta pyydettiin vinkkejä ekologisista siivousaineista ynnä muista. En ole asiantuntija, mutta törmäsin tähän Outi Pyyn kattavaan artikkeliin siitä, miten etikalla voi pätevästi korvata huuhteluaineen pyykissä. En käytä huuhteluainetta juuri lainkaan, mutta kyllä minulta silti löytyy huuhteluainepullo puolillaan. Mutta luettuani tämän Outin kirjoituksen, taidan heittää senkin menemään ja siirtyä kokonaan etikan käyttöön. Sen verran monipuolinen ja kätevä aine se tuntuu olevan.

Viikon vinkit: Ikean muovipaukku, lisää lentotuskaa ja rahansäästövinkkejä kesäksi

Julkaistu , kirjoittanut
4

On todella mielenkiintoista seurata, miten nopeasti muovista on tullut yrityksille sellainen kuuma peruna. Ikea aikoo lopettaa parin vuoden aikana kaikki kertakäyttöiset muovituotteet valikoimistaan. (YLE) Kuten artikkelissa todetaan, Ikean kokoisessa yrityksessä tällä alkaa olla jo näkyviä vaikutuksia. Tämä lienee sellaista vaikuttamista, mistä myös asiantuntijan mielestä on jotain apua. Mika Pantzar on nimittäin sitä mieltä, että kansalaisten ponnistelut eivät riitä, vaan tarvitaan myös vahvaa yhteiskunnallista ohjausta, jotta tuloksia saadaan aikaan.

Pari viikkoa sitten linkkasin Reetta Rätyn lentopohdiskeluihin, ja sama aihe mietityttää myös  Lähiömutsi Hannea. Hannen ajatuskulku liikkuu hyvin samoja ratoja kuin Reetankin. Päällimmäisenä on kuitenkin tämä: on helppoa tehdä valintoja, jotka tekisi joka tapauksessa muutenkin. Jos on tottunut kasvissyöjä, on ihan helppoa tehdä lounaaksi kasvisruokaa. Mutta jos on tottunut käymään ulkomailla monta kertaa vuodessa, ja tykkää ja nauttii siitä, on paljon vaikeampaa jättää jotain aidosti kivaa tekemättä. Minä en kärsi Hannen tavoin kaamosmasennuksesta, joten on helppo valita hiihtolomalla junamatka pohjoiseen. Mutta kasvisten lisääminen jokapäiväiseen ruokavalioon tuntuu aina yhtä hankalalta.

YLE on julkaissut pitkän ja käytännöllisen listan siitä, kuinka välttää odottamatonta rahanmenoa kesällä, ja miten säästää rahaa. Tämä on kyllä hyvä listaus, vaikka rahat eivät tiukalla olisikaan. Kävimme koko perheen kanssa Linnanmäellä toukokuussa, ja meinasin lentää pyrstölleni kuultuani neljän rannekkeen hinnan. Jos siihen olisi vielä lisännyt ruokailua tai jotain arpajaislippuja, koko reissun hinnalla sama porukka olisi yöpynyt viikonlopun yli jossain suomalaisessa pikkukaupungissa kotiseutumatkailua harrastaen. Kannatan tietysti myös neuvoa numero 8: shoppaile harkitusti.

Viikon vinkit: lentämisen ongelma, muovikielto ja zero waste -elämäntapa

Julkaistu , kirjoittanut
2

Tässä johdatus zero waste eli nollahukkaelämäntapaan. Ideana on pyrkiä elämään niin, että sellaisen jätteen määrä, jota ei voi mitenkään kierrättää, olisi mahdollisimman pieni. Suomessa tämä on verrattaen helppoa, sillä nyt kun muoviakin kerätään monilla paikkakunnilla, lähes kaiken raaka-aineen voi kierrättää. Sitä paitsi ne loputkin voi polttaa, eihän nykyisin Suomessa mene varsinaiselle kaatopaikalle enää juuri mitään. Näitä juttuja lukiessa minusta on ruvennut tuntumaan siltä, että zero wastesta tulee helposti ihmiselle harrastus, jossa on hauskaa haastaa itseään välttämään aina vain uusia roskia. Tuossa Ilta-Sanomien juttussa hän kertoo, että ostaa hedelmät Lidlistä, koska sitten ei tule niitä punnitustarroja. Vaikka olisi kasvissyöjä, ja liimaisi koko vuoden punnituslaput yhteen pinoon, väitän ettei niitä kerry vuodessa juuri sataa grammaa enempää. Onko sillä taas kokonaisuuden kannalta merkitystä, on toinen kysymys.

Palaan lentämisen problematiikkaan vielä vähän, koska törmäsin tähän Reetta Rätyn erittäin hyvään tekstiin. Siinä kiteytyy luultavasti tietynlainen sukupolvikokemus, ja ehkä elämäntapakokemuskin. Kun on oppinut ajattelemaan, että maailma on tarkoitettu matkustettavaksi, on tosi vaikea ruveta ajattelemaan päinvastoin. Toisaalta huojentaa, että oma lentäminen on tähän verrattuna pientä, mutta silti mietin jälleen kerran näitä pieniä askeleita: vaikka ei lopettaisi kokonaan, niin kai siitäkin olisi hyötyä, jos lentäisi vaikka puolet vähemmän kuin ennen?

Muovin vastustus etenee vauhdikkaasti. Yle kertoo, että EU on kieltämässä erinäisen määrän muovitavaroita. Kertakäyttöastiat, kertakäyttöiset mehupillit ynnä muut vastaavat ovat kyllä kieltämättä turhakkeita, joita ilmankin voi elää. Tai sitten nuo voi valmistaa jostain muusta materiaalista, kuten paperista. Olen hämmästynyt siitä, miten nopeasti muovin käytännön rajoittaminen on edennyt. Tämä MTV:n artikkeli puolestaan käsittelee sitä, miten puuta voisi käyttää muovin tilalla jo nyt.

Viikon vinkit: hyvä diili ostoksilla, ötököitä sekä minimalismia

Julkaistu , kirjoittanut
5

Tämän erittäin kiinnostavan artikkelin mukaan emme niinkään etsi ostoksilla halpaa hintaa vaan hyviä diilejä. Siis sellaista tilannetta, jossa hinta-laatu -suhde tuntuu olevan erityisen edullinen. Sellaisen vuoksi ihmiset ovat valmiita näkemään vaivaa. On myös ihmisiä, jotka reagoivat hyviin diileihin erityisen voimakkaasti. Mietin, olenkohan itse tällainen. Taidan vähän olla. (MeNaiset)

Testaa, tunnistatko kodin tavallisimmat tuhoeläimet. Sain itse tuosta 9/10, mokasin riisihärön kohdalla. (YLE) Iltalehti puolestaan tarjoilee ohjeita muurahaisten torjuntaan.

Näin elää minimalisti. (IS) Tämä minimalismi on kyllä mielenkiintoinen aihe! Tässä artikkelissa Teemu kertoo miten aiemmin oli pikemminkin maksimalisti, oli hienot autot ja laitteet. Nykyisin jopa juomalasit on karsittu, ja tilalla on kastikepurkit. Se vähä, mitä olen minimalisteja seurannut, usein taustalla tuntuu olevan runsas menneisyys, sitten minimalismikärpänen on puraissut ja lopulta on päädytty toiseen ääripäähän. Ehkä minun on hankala eläytyä, koska en ole koskaan ollut kummassakaan laidassa, vaan tukevasti siinä keskellä tietä. Minusta sekä liiallinen kuluttaminen että äärimmäinen karsiminen tuntuvat hankalilta elämäntavoilta. Sen sijaan nautin ihan älyttömästi siitä, että kotoa löytyy toimiva tavara kaikkiin tarpeisiin. Minulle mielenrauhaa tuo juuri se, että tiedän että kaikkea on mitä tarvitaan. Jos minimalistinen elämäntyyli kiinnostaa, Teemun blogi löytyy täältä.

Viikon vinkit: muuttajan tavaraähky, roskapussien korvaajat ja kierrätystesti

Julkaistu , kirjoittanut
3

Tässä pitkässä artikkelissa pohditaan, auttaako konmari muuttajaa pääsemään tavaroista eroon, ja mitä eroa on nuoremmilla ja vanhemmilla muuttajilla. Tavaraähky iskee yleensä muuton yhteydessä, mikä on ymmärrettävää, koska silloin joutuu silmätysten kaiken omaisuutensa kanssa. Myös ne tavarat, joita ei yleensä edes muista, tulevat yhtäkkiä vastaan ja päätöksiä pitäisi tehdä. (YLE)

Vaikka en ole asiasta pitkiin aikoihin kirjoittanut, vältän edelleen muovipusseja kaupoissa. Ja tiedättekö mitä! Vihdoinkin tämä alkaa näkyä myös kodin muovikassivarastoissa. Kyllä niitä edelleen riittää, mutta nyt ollaan jo siirrytty sellaisiin hankalampiin kasseihin roskiksina. Siis sellaisiin, jotka on tehty paksummasta muovista, ovat normaalia isompia tai pienempiä tai oudon muotoisia. On siis mahdollista, että nuo vuosikausien muovikassivarastot saadaan vielä loppuun. Sitten kun muovikassit loppuvat, täytyy miettiä, mihin roskat laitetaan. Tässä on kattava lista ehdotuksia roskapusseiksi, jos kaupan kassit loppuvat. Listalta puuttuu vinkki jonka luin Ilana Aallon blogista: roskiin menevän t-paidan voi harsia kauluksen ja hihojen kohdalta umpeen, ja täyttää paidan sitten roskilla. (YLE)

Tästä linkistä voit testata, osaatko kierrättää muovin oikein. Saat vastattuasi myös oikean vastauksen. Voin hengähtää helpotuksesta, sain onneksi täydet pisteet. (Karjalainen)

Viikon vinkit: piittaamattomat ihmiset, muovikielto ja tavarataitoja

Julkaistu , kirjoittanut
4

Jollain tasolla ymmärrän, että kierrätyspisteille tuodaan sinne kuulumatonta tavaraa, koska ajatus varmaan on, että kun sieltä viedään kierrätettävät pois, niin samaan kyytiin mahtuu sitten muutakin. Mutta mikä käsittämätön logiikka on roudata patjoja tai muuta roinaa tienvarsien levähdyspaikoille? Tämä roskaaminen on sellainen asia, jolle minulta ei riitä ymmärrystä yhtään. Jos sinulla on roska, laita roskiin. Jos se on roskiin liian iso tai vääränlainen vie se kierrätys- tai jäteasemalle. Muuten mielenkiintoinen tekniikka tuo, että pahimmilta roskapaikoilta viedään molokit pois, jotta roskaaminen loppuisi. Sehän kuulostaa samalta kuin Tokio; missään ei ole roskiksia, EIKÄ roskia. (YLE)

Samaan aiheeseen liittyy tämä toinen juttu: EU:n komissio aikoo kieltää kertakäyttömuovit. Perimmäinen syy tähän on tietenkin se, ettei ongelman ulkoistaminen Kiinaan enää onnistu. Täytyy sanoa, että en ensin tajunnut esimerkiksi muovipillien ongelmallisuutta. Nehän pannaan käytön jälkeen roskikseen, ja roskat viedään poltettavaksi. Ei sieltä päädy yksikään pilli meriä saastuttamaan. Mutta tämä on yliyksinkertainen ajattelumalli. Ongelmanahan on nimenomaan kaikki take away -tuotteet, jotka syödään ties missä. Ja kuten edellisestä artikkelista saatiin lukea, ihmisten kyky heittää roskansa roskikseen on hämmästyttävän rajallinen. Mutta kuten suomalainen asiantuntija tuossa toteaa, muovi itsessään ei ole se ongelma, vaan se että se joutuu väärään paikkaan. Muovi ei ole automaattisesti pahasta, vaan ongelmat tulevat piittaamattomista ihmisistä. (Aion silti ostaa jatkossa pahvipillejä.) (YLE)

Näiden aika raskaiden aiheiden vastapainoksi muutama vähän kevyempi linkki. Aamulehti kirjoitti laajan jutun siitä, miten Tavarataitojen mukaan raivataan. En voi muuta kuin allekirjoittaa koko jutun, sillä toimittaja on selvästi lukenut kirjan. Ilahduin tästä artikkelista kovasti!

Löysin myös kirja-arvostelun Tavarataidoista Kotoin-blogista. Kirjoittaja suosittelee Tavarataitoja niille, joilla on nurkat täynnä tavaraa, mutta konmari ei kolahda.

Loppukevennykseksi vielä hassu tapa selvittää, mitkä vaatteet kaapissa ovat ylimääräisiä. Käytetään kaikkea kerran, kunnes kaapista ei kerta kaikkiaan löydy enää mitään, mihin voisi pukeutua. Sitten luovutaan kaikesta, mikä jäi jäljelle. Käyhän se näinkin, vaikka luulen että helpompiakin tapoja löytyy… (IS)

Viikon vinkit: hinnoittelun vaikutus, karu totuus muoviongelman takana ja vappukrääsän lajittelu

Julkaistu , kirjoittanut
4

Tässä mielenkiintoinen juttu siitä, miten hinnoittelu vaikuttaa ostopäätökseemme. Suosittelen videon katsomista, siinä asia tulee monipuolisemmin ja elävämmin esitettyä. Tutkijan mukaan emme suinkaan ole pelkän halvan hinnan vietävissä, vaan teemme jatkuvaa arviointia myös tuotteen laadun ja muiden ominaisuuksien suhteen. (YLE)

Tämä juttu taustoittaa todella kiinnostavasti sitä, miksi muovista puhutaan nyt yhtäkkiä niin paljon. Kaikki oli ok niin kauan, kun Kiina suostui ottamaan vastaan eurooppalaisten muoviroskat. Mutta tämän vuoden alusta muovia ei enää ole voinut kuskata pois omalta takapihalta jonnekin muualle, ja yhtäkkiä muovin vähentäminen kiinnostaa aivan uudella tavalla. Muovikassit on otettu silmätikuksi, koska niihin on helppo vaikuttaa. Toisaalta niiden osuus muoviroskan kokonaismäärästä on 0,2% luokkaa. Tämä artikkeli on todella kiinnostava, ja suosittelen sen lukemista lämpimästi. Asiat asettuvat mittasuhteisiin. Vaikka ostaisi leikkeleet irtomyynnistä leivän päälle ilman muovipakkausta, ekoteko vesittyy jos yksi pala leikkelettä menee pilaantuneena roskiin. Niin iso on ruokajätteen ekokuorma. (IS)

Loppun vanha mutta edelleen hyvä koonti siitä, miten kaikki vappukrääsä lajitellaan oikein. Raaka tosiasia on, että suurin osa kuuluu sekajätteeseen. Esim. foliopallot eivät ole metallia, vaan enimmäkseen muovia. Olen tuskaillut kausikoristeiden kanssa ennenkin, en ole mikään suuri koristelija. Vappufiilis syntyy meillä tänäkin vuonna serpentiinillä ja ilmapalloilla. Niin ja sillä, että sain parvekekukat istutettua! (YLE)

Tänä vuonna laitoin keltaisia orvokkeja.

Viikon vinkit: elämä ilman muovia, roskaavat ihmiset ja Tavarataidot

Julkaistu , kirjoittanut
14

Voiko Suomessa pukeutua ilman muovia? Toisin sanoen olisiko mahdollista hankkia kaikki vaatteet ainoastaan luonnonkuituisina? Ei goretexia, ei fleeceä, ei polyesteriä ja niin edelleen. Mahdollista, mutta kylläkin hankalaa. Ajatus pikkulasten ulkoilusta marraskuussa ilman erinäisiä eristäviä keinokuituja on aika epämotivoiva. Mutta on ihmisiä, jotka sellaista yrittävät. Toisaalta tässä samaisessa jutussa muistutetaan siitä, että luonnonkuitu ei automaattisesti tee autuaaksi. Yhtälö on monimutkainen, ja siihen liittyy niin valmistusmenetelmät kuin vaatteen käyttöikäkin. Muistuttaisin myös siitä, että ainakaan minusta ei ole mikään ongelma pukeutua vaatteeseen, joka sisältää muovia. Ongelma tulee siinä vaiheessa, kun vaatteesta irtoaa pesussa muovia myös veteen. (YLE)

Harmittaa Hesarin maksumuuri, mutta linkkaan tämän silti. HSY joutuu asentamaan valvontakamerat kierrätyspisteilleen, koska ihmiset pitävät niitä kaatopaikkoina. Voisiko joku selittää, että jos romun jaksaa kuskata kierrätyspisteelle, miksi sitä ei samalla vaivalla vie Sortti-asemalle saakka? Elektroniikkajätettä saa viedä sinne ilmaiseksi. Samat roinat voisi joka vuosi viedä myös kierrätysautoille. Joten miksi nähdä tämä vaiva tehdäkseen asiat niin, että siitä seuraa vain vaivaa ja turhia kuluja muille? Epäilen, että saarnaan täällä sikäli turhaan, että tuskin lukijoissa on kovin montaa sellaista, joka tuota roskaamista harrastaisi. Mutta osaisiko silti joku selittää tätä toimintaa?

Linkkaan tähän lopuksi pari kirja-arviota Tavarataidoista. Jori Kaiken voi lukea! -blogista kirjoittaa, että Tavarataidot inspiroi raivaamaan, vaikka välillä muistutankin kotitalousopettajaa. Pitänee paikkaansa!

Tuulin viemää -kirjallisuusblogissa Tavarataidot on kuunneltu äänikirjana. Tuuli epäili aluksi, että Tavarataidot olisi kopio Paikka kaikelle -kirjasta, mutta totesi että eihän se olekaan. Taustatietona kerrottakoon, että Ilana ja minä kirjoitimme kirjojamme toisistamme tietämättä samaan aikaan. Tavarataidot julkaistiin pari kuukautta ennen kuin Paikka kaikelle ilmestyi. Minusta nämä kaksi kirjaa itse asiassa täydentävät toisiaan hyvin. Ilana keskittyy kulttuurihistoriaan syvällisemmin kuin minä, ja pohtii syitä tavarapaljouden takana. Tavarataidot puolestaan on nimensä mukaisesti hyvin käytännönläheinen kirja, josta löytyy erittäin konkreettiset strategiat tavarapaljouden karsimiseen ja hallintaan. Ja jos konmarista jää epäselväksi mihin ne karsitut tavarat pitäisi toimittaa, Tavarataidot vastaa kattavasti myös siihen.

Viikon vinkit: villan pesuohjeet, uusien vaatteiden haitat sekä roskien keräilyä

Julkaistu , kirjoittanut
4

Tässä erittäin hyvät ja kattavat ohjeet villapaitojen pesua varten. Säät alkavat ainakin etelä-Suomessa vihdoinkin lämmetä, joten paksuimmat villapaidat voi pestä kesäsäilytystä varten. Itse en tosin pese villaa, ellei se ole selkeästi likainen. Normaalisti tuuletus riittää raikastamaan villan, mutta jos vaatteessa on tahroja tai se on muuten selvästi likainen, pesu on paikallaan. (ESS)

Pesetkö vaatteet ennen kuin otat ne käyttöön? Tämän jutun mukaan kannattaa pestä. Syynä on sekä muut ihmiset, jotka ovat käpälöineet vaatetta ennen sinua, ja toiseksi kemikaalit, joita uusista vaatteista löytyy. Olen kerran saanut nettikaupasta vaatteen joka haisi voimakkaasti jollekin, eikä haju haihtunut ennen kuin useamman pesun jälkeen. Epäilen, että kyseessä oli jonkinlainen säilöntäaine tai vastaava. Reklamoin yritykselle hajusta, mutta sain lähinnä ihmettelyä ja pahoittelua osakseni. (Iltasanomat)

Tämä plogging on minusta hauska idea. Se tarkoittaa sitä, että käydään kävely- tai juoksulenkillä ja samalla poimitaan roskia maastosta. Etenkin reippaalla kävelylenkillä voi helposti noukkia mukaansa roskia, mutta epäilen että juokseminen ei ole niin tehokasta, jos jatkuvasti pitää pysähdellä. Kivasta ideasta huolimatta en tajua, miten on mahdollista että näitä tarvitaan. Kuka heittää roskia luontoon? Tai maahan ylipäätään? Tämä menee täysin yli ymmärrykseni. Siis kuka edes kehtaa?

Viikon vinkit: vähentynyt muovijäte, ostolakkoapua ja kevätsiivousohjeet

Julkaistu , kirjoittanut
5

Vihdoinkin positiivinen uutinen muoviroskaan liittyen: Pohjanmerestä troolataan vähemmän muovia kuin aiemmin. Tutkijoiden mukaan syynä on luultavasti se, että muovipussit ovat muuttuneet monin paikoin maksullisiksi. Tämä kertoo siitä, mitä itse olen jatkuvasti miettinyt – muutosta saadaan tehokkaimmin aikaan yhteiskunnan ohjauksella. Samalla logiikalla mikä tahansa haitallinen käytös vähenee, jos siitä pitää ruveta maksamaan. Ehdotan seuraavaksi lentoveroa. (YLE)

Jos olet ostolakossa, ja kaipaat lisämotivaatiota, MeNaiset-lehti on koonnut itse asiassa varsin pätevät ohjeet välttää turhaa ostamista. Monet niistä ovat Arkijärjen lukijoille tuttuja, mutta mukana myös pari uutta ideaa.

Iltasanomat tarjoilee varsin perinteisiä kevätsiivousohjeita. Minulla ei ole niinkään mielessä kevätsiivous, paitsi että ikkunoiden pesu on kyllä sellainen toimenpide, joka olennaisesti kuuluu kevääseen. Meidän ikkunat ovat niin kurassa ja noessa, että niiden kirkastaminen kirkastaa koko kodin. Sen sijaan verhojen pesuun en rupea, vaikka lehti niin kehottaakin.